Mitä ELÄINRAKKAUTTA tämä on??

Vuosia olen seurannut ystäväni siskon eläinrakkautta: Otettiin rotukoira, ihana pallero. Kasvatettiin. Lenkitettiin pentuaikana. SItten se jäi - koira ei päässyt edes tarpeilleen. Kun kerran muraisi vauvalle, vietiin lopetettavaksi. Itkettiin. Seuraavaksi otettiin taas uusi pentu. Ihan rakkaudella haettiin se eläinhoitolasta - raasu koira tarvitsi uuden kodin. Koira pääsi kerran päivässä pissalle pihalle. Makasi likaisessa asunnossa ilman vesikuppia. Välillä vähän potkaistiinkin jos ei koira väistänyt. Naapuri ulkoilutti. Tuli uusi koira, kaveriksi. Sama juttu. Ensimmäinen vietiin piikille, oli kuulemma sairas. Välissä otettiin muita lemmikkejä... yhtä huonolla hoidolla. Emäntä haluaa kuulemma opettaa lapsilleen eläinrakkautta. SOittelee toisten koirista eläinsuojeluun.

TAAS on uusi koira. Kysyin mihin vanhempi meni... taivaaseen. Kun alkoi pissata lattialle... eihän se uloskaan päässyt.naapuri sitäkin ulkoilutti.

Nyt on taas oikein rotukoira. Kuulemma näyttelyyn menee...



Että näin. Eikö ne nykyään edes eläinlääkärissä kysy, mikä syy lopettamiselle voi olla? Eikö siellä pidetä kirjaa, monestiko on eläimen lopetuttanut? Jos siis käy samalla tutulla lääkärillä...