Tykistön rooli nykyaikaisessa sodassa?
Luulisi että tykki on helppo kohde dronelle. Tykistön kantama on ehkä 40 kilsaa. Korkealla lentävä drone kykenee etsimään vastustajan tykistöasemat ja ne voidaan tuhota raketinheittimillä tai ohjuksella. Vai onko näin?
Kommentit (9)
Suurin osa tappioista Ukrainassa tulee nimenomaan epäsuorasta tulesta. Tykin tietysti siirretään ennen kuin vihollinen ampuu takaisin.
Kummankin tykistö lienee sen 30 km etulinjan takana, joten väliä on 60 km, et pysty ampumaan vastustajan tykistöä.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa tappioista Ukrainassa tulee nimenomaan epäsuorasta tulesta. Tykin tietysti siirretään ennen kuin vihollinen ampuu takaisin.
Tätä nimenomaan ei tehdä Ukrainassa. Asemat ovat vahvasti linnoitettuja.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa tappioista Ukrainassa tulee nimenomaan epäsuorasta tulesta. Tykin tietysti siirretään ennen kuin vihollinen ampuu takaisin.
Niin tulee. Fakta kuitenkin se, että tuo "ammu ja pakene" toimi jos vihollisen tykistö on tarpeeksi lähellä. Ainoa millä se onnistuu on uusin kuorma-auton lavalla kiinteästi oleva kalusto. Kevyen 122 H 63 haupitsinkin saaminen ampukunnosta kuljetuskuntoon vie 2-3 min, jolloin kranaaatit ovat jo asemassa. .Isommalla kalustolla aikaa menee enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa tappioista Ukrainassa tulee nimenomaan epäsuorasta tulesta. Tykin tietysti siirretään ennen kuin vihollinen ampuu takaisin.
Tällä hetkellä suurin osa tuotetuista tappioista tulee drooneista, mutta tykistö on varmasti kakkosena.
Tykistöllä pystytään estämään suurempia hyökkäyksiä ja iskemään joukkokeskittymiin paljon tehokkaammin. Niillä voidaan myös jauhaa rakennuksia nopeasti muusiksi. Drooneilla voidaan sitten hoidella loput jäljelle jääneet ja osua ajoneuvoihin tarkemmin. Tykinammusten mukana saadaan kyllä enemmän räjähdysaineita ja Bonus-ammukset ja vastaavat on tehokkaampia panssareita vastaan - tosin niitäjän rysländereillä ei juuri enää ole.
Ukraina on saamassa käyttöön uusia AI-ohjattuja parvi-drooneja, jolloin yksi droneohjaaja voi pistää suurempia ryhmiä kerralla hengiltä. Amerikkalaista teknologiaa koekäyttöön rintamalle.
Joku korkealla lentävä autonominen drone passiivisilla sensoreilla eli lämpökameralla ja ESM-sensoreilla olisi paha uhka tykistölle? GPS-häirintä ei haittaa kun dronessa on inertiasuunnistus jonka sijaintia ylläpidetään lämpökameran kuvan avulla. Minulla ei todellakaan ole tietoa mutta jotain tämän suuntaista kehittelisin. Annas olla jos painat radion tangenttia. Silloin kannattaa tehdä 400 metrin pikajuoksun maailmanennätys.
AP
Suomen tykistöä kehitetään jatkuvasti liikkuvampaan suuntaan. Vasta julkistettiin kuorma-auto, jonka lavetille saa raskaan heittimen helposti sovitettua. Varsinaisen kenttätykistön modernisointi on hitaampaa, koska ne on niin isoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa tappioista Ukrainassa tulee nimenomaan epäsuorasta tulesta. Tykin tietysti siirretään ennen kuin vihollinen ampuu takaisin.
Niin tulee. Fakta kuitenkin se, että tuo "ammu ja pakene" toimi jos vihollisen tykistö on tarpeeksi lähellä. Ainoa millä se onnistuu on uusin kuorma-auton lavalla kiinteästi oleva kalusto. Kevyen 122 H 63 haupitsinkin saaminen ampukunnosta kuljetuskuntoon vie 2-3 min, jolloin kranaaatit ovat jo asemassa. .Isommalla kalustolla aikaa menee enemmän.
Jo pelkkä tykinammuksen lentoaika maaliin on 20 kilometrin matkalla luokkaa reilut minuutti. Myöskään aivan minuutissa ei tapahdu koko prosessi maalinmäärittämisestä komennon antamiseen tykille ja tykin suuntaamisessa uudestaan ja sen jälkeen ampuminen tapahdu. Ja se ammus matkaa sieltä takaisinkin päin sen minuutin. 2 minuutissa ampumisesta ei takuulla siis ole yhtään mitään vielä omassa niskassa. Nopeasti se toki tulee, mutta ei noin nopeasti.
Mutta tuo nopeus ja suojaus on juuri se syy, miksi Suomeenkin on hankittu panssarihaupitseja, jotka liikkuvat telaketjuilla. Niitä käytetään lähempänä rintamaa, koska ne voivat siirtyä välittömästi uuteen paikkaan ammuttuaan laukauksensa ilman viivettä, joten näitä maalittaminen ammuttuaan ei ole ongelma ja koska ne ovat panssaroitua, osumat lähimaastoon eivät sitä tuhoa. Perinteisempää tykistöä käytetään sitten kauempaa sieltä, mihin vihollisen tykistötuli ei enää yllä.
Ukrainassa tykistö on linnoittautunut ja naamioitunut, joten sen havaitseminen korkealta on jo aika vaikeaa. Valokuitudroonien kantama taas ei riitä sinne tykistöasemiin.
Ja toisaalta, jos alat ampumaan sitä vastustajan tykistöä niin ammuksesi antava jäljen vastatykistö tutkaan ja kranaatit ovat omissa asemissasi noin minuutissa.
Kolmanneksi, tykistö ei ole kovin hyvä tykin kokoisia pistemaaleja vastaan, ellei käytetä kalliita ohjautuvia ammuksia.