Oliko oikein, että Kopernikus haastoi sen ainaisen maakeskisen tieteellisen konsensuksen?
Vai olisiko ollut parempi, että tieteellisissä asioissa ei koskaan saa haastaa sen hetkistä konsensusta, jolloin kaikilla on kivempaa? Keskiajallahan oli laitonta sanoa jotakin, joka oli sen hetkisen tiedekäsityksen vastaista. Tuon takia aikaa pidettiin pimeänä keskiaikana. Sitten kun tieteellinen debatti avautui ja kaikenlainen puhe ja teoretisointi sallittiin alkoi valtava kehityksen aika. Minusta tuntuu, että olisi parempi antaa kaikkien näkemysten tulla kuulluksi ilman kieltoja, ja sitten debatin avulla paras argumentti voittaa. Voin toki olla väärässäkin.
Kommentit (12)
Nykyaikainen tiede perustuu juuri siihen että uusia hypoteeseja testataan vanhoja vastaan. Toki tulosten tulkinta on konservatiivista.
Kyllä uusia teorioita ja tutkimusohjelmia saa esittää, mutta omia väitteitään ei ehkä aina saa perusteettomasti esittää totena.
Eli on esimerkiksi varmasti sallittua esittää teoria siitä, kuinka eteeriset öljyt voisivat parantaa syövän, ja esittää, kuinka asiaa voitaisin lähteä tutkimaan. On kuitenkin ehkä tuomittavaa väittää, että eteeriset öljyt todella faktisesti parantavat syövän, ellei väitteelle ole merkittäviä perusteita.
No niinhän tiede toimii. Mutta pitää olla niitä tieteellisiä todisteita sitten kanssa.
Kopernikus on enemmän uuden ajan kuin keskiajan puolella kun vasta 1500-luvulla julkaisi 'teesinsä'. Renessanssi aikaa muutenkaan ei voi minään pimeänä keskiaikana pitää kun uudet tuulet alkoi puhaltaa.
Vierailija kirjoitti:
No niinhän tiede toimii. Mutta pitää olla niitä tieteellisiä todisteita sitten kanssa.
Ihmisten ollessa ihmisiä niin osa pitää kyllä härkäpäisesti kiinni kannoistaan vaikka minkälaiset todisteet isket eteen. Siksi muutos onkin hidasta eikä tapahdu yks kaks.
Ei tieteessä aina tarvita täyttä varmuutta tukemaan omaa kantaa. Esimerkiksi maailmankaikkeuden syntyyn liittyy paljon teorioita, joiden pohja on vähän samaa kuin sience fictionissa, paljon oletetaan asioita. Pitäisikö noista teorioista puhuminen kieltää? Ja onko nykyiset ihmisen psykologiaan liittyvät käsitykset aukottomasti todistettu pitäviksi vai voiko ne muuttua ajan saatossa, jos tiede saa vapaasti tutkia eri näkökulmista asioita? Jos uskot, että meillä on nyt se lopullinen tieto, niin ymmärrän halun kriminalisoida eriävät näkökulmat.
Vierailija kirjoitti:
Nykyaikainen tiede perustuu juuri siihen että uusia hypoteeseja testataan vanhoja vastaan. Toki tulosten tulkinta on konservatiivista.
Nykypäivän tiede on kyllä kaukana tuosta. Helposti päädyt tekemään ns. vihatiedettä jos tutkimuksesi on paremmiston mukaan vääränlainen ja sinut canceloidaan.
Kepler ja Galilei haastoivat katolisen kirkon auktoriteetin. Tieteellinen menetelmä eli tieteen itsekorjautuvuus on paljon myöhempi ilmiö. Vasta sen myötä on alkanut varsinainen tieteen voittokulku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyaikainen tiede perustuu juuri siihen että uusia hypoteeseja testataan vanhoja vastaan. Toki tulosten tulkinta on konservatiivista.
Nykypäivän tiede on kyllä kaukana tuosta. Helposti päädyt tekemään ns. vihatiedettä jos tutkimuksesi on paremmiston mukaan vääränlainen ja sinut canceloidaan.
Kuvaamasi ilmiö liittyy "pehmeisiin tieteisiin" eli mm. sosiologiaan, psykologiaan, pedagogiikkaan ja yhteiskuntatieteisiin. Kovissa tieteissä (luonnontieteet) mennään tieteellisen menetelmän mukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyaikainen tiede perustuu juuri siihen että uusia hypoteeseja testataan vanhoja vastaan. Toki tulosten tulkinta on konservatiivista.
Nykypäivän tiede on kyllä kaukana tuosta. Helposti päädyt tekemään ns. vihatiedettä jos tutkimuksesi on paremmiston mukaan vääränlainen ja sinut canceloidaan.
Galilein työssä ei kumminkaan kiihotettu kansanryhmää vastaan. Että sikäli vertaaminen Räsäsen töppäilyyn on aivan turhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyaikainen tiede perustuu juuri siihen että uusia hypoteeseja testataan vanhoja vastaan. Toki tulosten tulkinta on konservatiivista.
Nykypäivän tiede on kyllä kaukana tuosta. Helposti päädyt tekemään ns. vihatiedettä jos tutkimuksesi on paremmiston mukaan vääränlainen ja sinut canceloidaan.
Kuvaamasi ilmiö liittyy "pehmeisiin tieteisiin" eli mm. sosiologiaan, psykologiaan, pedagogiikkaan ja yhteiskuntatieteisiin. Kovissa tieteissä (luonnontieteet) mennään tieteellisen menetelmän mukaisesti.
DNA:n rakenteen löytäjä James Watson ei taida olla tuttu tapaus sinulle?
Kyllä, mutta vasta Keplerin oivallettua että planeettojen radat ovat elliptisiä alkoi uusi malli tuottaa parempia ennusteita kuin aiempi maakeskinen malli episykleineen. Siihen asti molemmilla oli kannattajansa.