Pitäisikö kertoa ystävälle tunteista?
Minulla on ystävä, jonka olen tuntenut monta vuotta. Nyt noin viimeisen vuoden aikana olen huomannut, että minulla on herännnyt tunteita häntä kohtaan. En osaa sanoa, mikä hänessä viehättää, huomaan vain kaipaavani hänen seuraansa enemmän kuin ennen.
Kun tapasin tämän kaverin vuosia sitten, olimme ensin ystäviä jonka jälkeen seurustelimme hetken aikaa. Erosimme minun aloitteestani ja emmekä oikein olleet tekemisissä sen jälkeen, juttelimme välissä niitä näitä ja hän tunnusti tunteitaan vielä kauan eron jälkeen. Jonkun vuoden jälkeen tuosta aloimme jutella uudelleen ja ystävystyimme uudestaan. Olemme pitäneet yhteyttä siitä asti säännölisen epäsäännöllisesti, enkä ole koskaan keskusteluista havainnut mitään flirtin tapaistakaan. Juttelemme pääsääntöisesti arkisista asioista.
Olen nykyään sinkku ja tietääkseni hänkin on. En tiedä miten kertoisin uudestaan heränneistä tunteistani hänelle. Koen ettei minulla ole oikeutta kertoa hänelle, koska torjuin hänet nuorempana useamman kerran. En haluaisi "tuhota" ystävyyttämme uudestaan kertomalla, mutta ihastuksen tunteeni eivät ota kadotakseenkaan. Ainoa keino, miten luulen pääseväni jossittelusta, on kertoa hänelle ja toivoa vain, että hän torjuu minut ystävällisesti.
Neuvoja, ajatuksia, kokemuksia? Mitä jos hän torjuu minut erittäin tylysti?
Kommentit (15)
Luonnollisesti ystäväsi muistaa torjunnat, kukapa ei.
Tämän ns. ystävän olisi kannattanut katkaista välit ja lopettaa kaikki yhteydenpito jo silloin aiemmin. Miksi ihmeessä kukaan haluaa nöyryyttää itseään tuuliviirin kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Tämän ns. ystävän olisi kannattanut katkaista välit ja lopettaa kaikki yhteydenpito jo silloin aiemmin. Miksi ihmeessä kukaan haluaa nöyryyttää itseään tuuliviirin kanssa?
Onko tuollaisella myrkynkylväjällä edes ystäviä...? Elämä on, eikä ainakaan mustavalkoista.
Ota Ap juttu puheeksi. Kerro tuo sama, minkä kerroit täällä. Keskustelkaa asiasta enemmä aiheena, yleisellä tasolla. Jos sitten kumpikin on samoilla linjoilla, niin go for it.
Kaipa voi keskustella hetken. Jos torjuu, ehkä ei jaksa vaan uutta säätämistä, jos tulisi taas ero tulevaisuudessa - ehkei tule. Tai miksi se toimisi tällä kertaa, haluaa tietää. Mutta osa ei halua enää tunneongelmia elämäänsä uudelleen. Joillakin taas tunteet siirtyneet muualle. Ellei pidä hyvänä ideana että seuraava kierros ja toimii. Iästäkin riippuu, ja haluaako vapaan elämän. Ehkä niitäkin muutama jotka kiukustuvat, jos ero oli vaikea aiemmin tai epäilee jotain.
Ootte siis leikkiny jo tuota juupas jaapas eipäs joopas. Voit koittaa vielä kerran. Kerta kiellon päälle.
Sinun kannattaa olla varma tunteistasi ennen kuin puhut hänelle mitään. Olet hänet useasti torjunut ja kerran jo suhteen päättänyt. Mikäli hänellä on edelleen tunteita sinua kohtaan ja annat hänelle taas siimaa vain sen takia että satut nyt taas tuntemaan jotain kun olet sopivasti sinkku, olisi todella julmaa jos sitten tunteesi menevätkin taas ohi.
Luulen etteivät tunteet ole koskaan oikeasti menneet ohi, olen vain painanut ne jonnekin pois mielestäni ajan saatossa. Suhteessa ei ollut aikanaan varsinaisesti mitään pahaa, ajankohta ei ollut silloin vain sopiva, ainakin kun katson omalta osaltani taakse päin. Eron syykin oli typerä, ehkä siksi tunteet onkin jäänyt kaivelemaan hampaan koloon ja pulpahtaneet uudelleen pintaan, kun juttu luistaa ja elämä on nykyään muuten malillaan.
Historian takia olen 99% varma, ettei hänellä ole tunteita minua kohtaan, joten siksikin odotan torjuntaa, mikäli hänelle kerron. Loppujen lopuksi torjunta ei harmittaisi, se saisi minut vain kuoppaamaan pilvilinnani ja jatkamaan elämää sen osalta. Olen ehkä enemmän huolissani siitä, että minkälaisen tunteiden mylleryksen tunnustukseni saisi aikaan vastapuolella ja kipeiden asioiden noston taas pintaan ns. turhaan. Siksi pohdin, kuinka ottaisin asian esille mahdollisimman hienovaraisesti ja esitellä asia niin, ettei toinen tunne oloaan paineenalaiseksi. Kahvin äärellä vai miten?
-Ap
Voi, mitään en haluaisi niin kovasti kuin olla jonkun varavaihtoehto, johon palataan kun on muualla riittävästi ensin säädetty ja turpiin saatu.
Itse en kertoisi. Hommaisin muuta sisältöä elämään.
Vierailija kirjoitti:
Sinun kannattaa olla varma tunteistasi ennen kuin puhut hänelle mitään. Olet hänet useasti torjunut ja kerran jo suhteen päättänyt. Mikäli hänellä on edelleen tunteita sinua kohtaan ja annat hänelle taas siimaa vain sen takia että satut nyt taas tuntemaan jotain kun olet sopivasti sinkku, olisi todella julmaa jos sitten tunteesi menevätkin taas ohi.
Parempi ettei ap avaa suutaan enää ollenkaan. Kerran jo heivannut tämän ystävän.
Kerro nyt sukupuolenne. Vaikuttaa asiaan aikalailla.
Entä voiko kertoa minuuteista, tai sekunneistakin?
Toivottavasti tästä aiheesta tulisi asiallista keskustelua, itselläni ei valitettavasti ole mitään annettavaa tähän. Mulla on ap:n kanssa samantyyppinen tilanne. Ei identtinen kuitenkaan. Tapailtiin joskus, ei edennyt ja oltiin asiasta sanaa mieltä. Jäätiin ystäviksi ja oltiin paljon tekemisissä. Nyt hän löysi itselleen parisuhteen enkä osannut arvata että tilanne sattuu muhun.
Anna nyt jo sen raukkaparan olla ja etsi joku muu täyttämään tyhjyytesi, jota et itse siihen pysty.
Jos olet nainen ja ystäväsi on mies, niin puhu hänelle suoraan. Mitä et tietenkään koskaan oikeasti tule tekemään, vaan korkeintaan vihjailet ja kaartelet.
Jos olet mies, niin anna olla ja osta vaikka moottoripyörä tai matkustele.