Asunnon ostajat - Kuinka montaa asuntoa kävitte katsomassa, ennenkun löysitte "oikean"?
Olemme mieheni kanssa asunut nyt 1,5 vuotta asuneet yhdessä, sitä ennen pari vuotta seurusteltu. Tällä hetkellä asumme ASO-asunnossa rivitalossa. Talo on kaksikerroksinen ja aivan ihana, rauhallinen. Piha on kaunis, mutta kesällä ei siinä oikein voi mitään tehdä, koska se on liian pieni ja naapureihin ovat huonot näköesteet. Omakotitalossa saisi tietysti oman rauhan ja pihan.
Olemme etsineet nyt omakotitaloa, ja käyneet ehkä kymmenessä asuntonäytössä. Mikään talo ei ole ollut sellainen, missä olisi voinut kuvitella asuvansa. Ja kaikki talot on lähinnä ahdistanut. Monet sanoo, että "Kyllä sen tietää, kun oikea tulee, on sellainen olo, että 'tässä se on'".
Tuliko teille sellainen olo, ja monessako asuntonäytössä ehditte käymään?
Kommentit (37)
En ole ikinä rampannut näytöissä. Kaikki ostanut sillä kun nähnyt ilmoituksen ja kiinnostus on herännyt sen perusteella. Mitä ihmeen fiiliksiä niissä näytöissä syntyy, jos pitää kymmentäkin kohdetta käydä paikanpäällä haistelemassa? Kaikissa omat plussat ja miinukset.
Kyllä sen jossakin määrin tietää. Ihan kuten puolisoidenkin kanssa, toiset ottavat asunnon järkisyistä ja toiset tunnesyistä. Kumpikin voi mennä pieleen.
Ja sitten jos on vielä se puoliso kuvioissa, voi joutua tekemään kompromisseja.
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä rampannut näytöissä. Kaikki ostanut sillä kun nähnyt ilmoituksen ja kiinnostus on herännyt sen perusteella. Mitä ihmeen fiiliksiä niissä näytöissä syntyy, jos pitää kymmentäkin kohdetta käydä paikanpäällä haistelemassa? Kaikissa omat plussat ja miinukset.
No se haistelu nimenomaan on tärkeää.
Me käytiin vain yhdessä ja se me sitten ostettiin. Olin jo aiemmin iltakävelyllä katsonut, että tuossa talossa olisi kiva asua. Viihdytään edelleen yli 30 vuoden jälkeen.
Se oli se eka. Ei pidä nähdä sitä taloa joka se on nyt vaan nähdä se talo mitä se on on yhden kalenteri vuoden jälkeen. ( ja noin sadantonnin jälkeen. :D)
Ensimmäinen omistusasuntoni oli yksiö Helsingin Töölössä, sen tiesin haluavani jo ilmoituksen perusteella.
Toinen omistusasuntoni Vantaan lähiössä oli ehkä viides asunto missä kävin näytöllä, ei mikään rakkautta ensisilmäyksellä mutta täytti senhetkisen tarpeen ja hinta oli ok.
Kolmannella kerralla oli takana aktiivinen nettimetsästys ja muutama näyttö. Tulin siihen tulokseen että käytetyt omakotitalot olivat lähtökohtaisesti törkeän hintaisia näin lähellä PK seutua missä asun. Se vahvisti päätöstäni rakennuttaa uusi okt, ihan uusi tuli halvemmaksi kuin 10v vanhan ostaminen.
M43
Viisi vuotta meni, mutta katsomisen arvoisia asuntoja oli harvakseltaan tarjolla pienellä paikkakunnalla. Ehkä viisi taloa käytiin katsomassa, mutta kyllä sen sitten vaan tiesi. Äläkä väkisin osta, sillä kyllä niitä syvänteitä riitti fiilis-talossakin! Kun tapettia oli revitty kuukausi ja taas uudella seinällä oli tapetoitu suoraan lastulevylle, tuli äitiä ikävä. Sama juttu, kun pihaa raivattiin vanhoista puskista. Mutta se alkuperäinen fiilis auttoi jaksamaan ja nyt valmiina tämä tuntuu omalta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sen jossakin määrin tietää. Ihan kuten puolisoidenkin kanssa, toiset ottavat asunnon järkisyistä ja toiset tunnesyistä. Kumpikin voi mennä pieleen.
Ja sitten jos on vielä se puoliso kuvioissa, voi joutua tekemään kompromisseja.
Kompromisseissa kumpikin on tyytymätön. Ostin talon ja kysyin mieheltä haluaako hän muuttaa mukana ja hän halusi. Tunsin hänet sen verran hyvin, että tiesin mikä on se koukku johon hän jää kiinni.
Kävin yhdessä näytössä. Tätä asuntoa, jossa nyt olen, en käynyt etukäteen katsomassa. Tain välittäjältä vain kuvia. Luottotiedottomana oli pakko ottaa se, minkä sai. Mulla kävi kuitenkin tuuri, kun virkailija oli tosi mukava ja "laittoi" mut hyvälle asuinalueelle, eikä minnekään nistitaloon. Vuokravelkaa ei tosin mulla ole, ja olen asiallisesti hoitanut asioitani (nuoruuden jälkeen) ja olen myös töissä.
Nimenomaan käytiin haistelemassa. Uskomattomia homelääviä olikin pienellä paikkakunnalla etupäässä tarjolla. Paritaloon päädyimme omakotitalon sijasta käytyämme katsomassa 14 eri asuntoa.
Vierailija kirjoitti:
Kävin yhdessä näytössä. Tätä asuntoa, jossa nyt olen, en käynyt etukäteen katsomassa. Tain välittäjältä vain kuvia. Luottotiedottomana oli pakko ottaa se, minkä sai. Mulla kävi kuitenkin tuuri, kun virkailija oli tosi mukava ja "laittoi" mut hyvälle asuinalueelle, eikä minnekään nistitaloon. Vuokravelkaa ei tosin mulla ole, ja olen asiallisesti hoitanut asioitani (nuoruuden jälkeen) ja olen myös töissä.
Oho sori, puhuttiin ostamisesta. Saatan itseni ulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin yhdessä näytössä. Tätä asuntoa, jossa nyt olen, en käynyt etukäteen katsomassa. Tain välittäjältä vain kuvia. Luottotiedottomana oli pakko ottaa se, minkä sai. Mulla kävi kuitenkin tuuri, kun virkailija oli tosi mukava ja "laittoi" mut hyvälle asuinalueelle, eikä minnekään nistitaloon. Vuokravelkaa ei tosin mulla ole, ja olen asiallisesti hoitanut asioitani (nuoruuden jälkeen) ja olen myös töissä.
Oho sori, puhuttiin ostamisesta. Saatan itseni ulos.
Ihanan rehellistä🤣
Me ei oikeastaan olla käyty näytöillä. Ensin asuttiin HOAS:in asunnossa, ja se nyt otettiin ihan melkeinpä sen toimsiton kuvauksen perusteella, käytiin kyllä katsomassakin, mutta se oli meille vain muodollisuus, kun ei ollut juuri muita vaihtoehtoja. Sitten me etsittiin kiva tontti ja suunniteltiin ja tehtiin oma ok-talo. Suunnitteluvaiheessa kyllä tutkailtiin netistä tosi paljon erilaisia pohjapiirustuksia ja myynnissä olevia kohteita ja luettiin muiden kokemuksia eri materiaaleista ja ratkaisuista. Kompromisseja kyllä jouduttiin tekemään, koska ei meillä aivan rajatonta budjettia ollut, ja haluttiin myös että ratkaisut kestävät aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin yhdessä näytössä. Tätä asuntoa, jossa nyt olen, en käynyt etukäteen katsomassa. Tain välittäjältä vain kuvia. Luottotiedottomana oli pakko ottaa se, minkä sai. Mulla kävi kuitenkin tuuri, kun virkailija oli tosi mukava ja "laittoi" mut hyvälle asuinalueelle, eikä minnekään nistitaloon. Vuokravelkaa ei tosin mulla ole, ja olen asiallisesti hoitanut asioitani (nuoruuden jälkeen) ja olen myös töissä.
Oho sori, puhuttiin ostamisesta. Saatan itseni ulos.
:D
Kiitos aamun nauruista.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen omistusasuntoni oli yksiö Helsingin Töölössä, sen tiesin haluavani jo ilmoituksen perusteella.
Toinen omistusasuntoni Vantaan lähiössä oli ehkä viides asunto missä kävin näytöllä, ei mikään rakkautta ensisilmäyksellä mutta täytti senhetkisen tarpeen ja hinta oli ok.
Kolmannella kerralla oli takana aktiivinen nettimetsästys ja muutama näyttö. Tulin siihen tulokseen että käytetyt omakotitalot olivat lähtökohtaisesti törkeän hintaisia näin lähellä PK seutua missä asun. Se vahvisti päätöstäni rakennuttaa uusi okt, ihan uusi tuli halvemmaksi kuin 10v vanhan ostaminen.
M43
Tämän saman havainnon mekin teimme kun rakensimme oman. Myös energiatehokkuus on vanhoissa taloissa usein paljon heikompi kuin uusissa, ja se näkyy käyttökuluissa. Ei sitä millään vempaimella, kuten ilmalämpöpumpulla tai aurinkopaneelilla tms. korjata, jos talo on alun perin rakennusvaiheessa heikosti eristetty.
Me käytiin aika monessa, en muista tarkkaan mutta yli 5, alle 10. Ei kannata muuttaa sellaiseen, joka ahdistaa eikä tunnu kivalta. Ei se myöhemminkään tunnu. Pahimmassa tapauksessa siitä tulee ero, kun toinen haluaa pian pois ja toinen kiintyy taloon ja haluaa jäädä. Istuttakaa mieluummin nykyiselle pihalle näköesteiksi puita ja pensaita. Jos tuntuu liian pieneltä, hankkikaa mökki tai siirtolapuutarha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen omistusasuntoni oli yksiö Helsingin Töölössä, sen tiesin haluavani jo ilmoituksen perusteella.
Toinen omistusasuntoni Vantaan lähiössä oli ehkä viides asunto missä kävin näytöllä, ei mikään rakkautta ensisilmäyksellä mutta täytti senhetkisen tarpeen ja hinta oli ok.
Kolmannella kerralla oli takana aktiivinen nettimetsästys ja muutama näyttö. Tulin siihen tulokseen että käytetyt omakotitalot olivat lähtökohtaisesti törkeän hintaisia näin lähellä PK seutua missä asun. Se vahvisti päätöstäni rakennuttaa uusi okt, ihan uusi tuli halvemmaksi kuin 10v vanhan ostaminen.
M43
Tämän saman havainnon mekin teimme kun rakensimme oman. Myös energiatehokkuus on vanhoissa taloissa usein paljon heikompi kuin uusissa, ja se näkyy käyttökuluissa. Ei sitä millään vempaimella, kuten ilmalämpöpumpulla tai aurinkopaneelilla tms. korjata, jos talo on alun perin rakennusvaiheessa heikosti eristetty.
Ja loppupeleissä tuommoinen 10v vanha talo on usein paska ostos seuraavista syistä:
-Sitä myydään "uudenkarheana, nykyaikaiseksi, modernina ym" ja hinta on sen mukainen
-Tosiasia on se, että kymmenen vuotta vanha talotekniikka ei ole enää mitään hienoa, lisäksi monen kalliinkin laitteen/rakenneosan tekninen käyttöikä on ehtoo puolella
-Missään laitteessa ei ole enää takuita, käytännössä mikä tahansa voi hajota ja se on voi voi, sitten se maksaa mitä maksaa
-Ensimmäinen omistaja on asunut ne huolettomat vuodet. Talossa ollut ehkä 1 tai 2v takuu, jonka aikana narinalistan viat korjattu. Sen jälkeen vain asuttu ja ehkä jotkut pilpin suodattimet vaihdettu jos muistettiin. Kaikki korjausvelka jää uudelle omistajalle
-Hinta on silti kalliimpi kuin mitä uuden tekeminen maksaa
M43
Ostin ensimmäisen, se oli riittävän hyvä. Sopeudun ennemmin kuin teen elämästäni vaikeaa tavoittelemalla täydellisyyttä. Koen olevani onnekas.
0.
Selailin ilmoituksia ja huomasin jo niistä jos talossa oli jotain pielessä.
Tätä taloa seurasin 6kk, pohja ja sijainti oli täydelliset mutta 3v vanhan talon sisustus pelkkää mustaa ja harmaata.
Lopulta kävimme näytössä ja talo oli sisustusta vaille täydellinen, saimme talon niin halvalla että kannatti repiä kaikki pois ja laittaa uusiksi oman maun mukaan
Kun ostin ensiasuntoani, kävin katsomassa noin 20 asuntoa. Sama juttu toisella kerralla. Kun ostimme tämän, tiesin heti, että haluan asunnon juuri tästä talosta. Kävimme katsomassa ensin yhtä asuntoa, mutta rahamme eivät riittäneet siihen ja se meni muutenkin ensimmäiseltä näytöltä. Sitten tämä tuli myyntiin ja tiesin heti, että tämän haluamme. Tässä on nyt asuttu tasan 20 vuotta.