2 alle 3v lasta

Luultavammin äidin syliä, äidin joka ei ole väsyttänyt itseään lapsitehtailulla.

Ei meillä tuollaista ole ollut joka päivä. Tietysti usein on, mutta kyllä varmaan 30-40% ajasta on sellaista, että ovat melko tyytyväisiä eivätkä kilju tai kitise. Hermot meinaa mennä tässäkin, eli aika hankalaa varmasti, jos kiljuvat ihan jatkuvasti! Ei kuulosta tavalliselta.

mitä jos kysyisit apuja neuvolasta ja miettisit miehesi kanssa yhdessä kasvatustanne ja omaa käytöstänne.



Itselläni 2.5 v, 1.3 v ja 3 kk ikäiset lapset. Iloisia, tyytyväisiä. Toki uhmaa ja kiukkua kuuluu myös arkeen. Nyt varsinkin kun nuorin välillä valvottaa minua niin olen väsynyt ja hermot tiukalla välillä kiukkua myös lapsilla enemmän kun en jaksa heidän kanssa niin paljon kun aikaisemmin

2v9kk, 1v3kk sekä 1kk vanhat nuorimmaiset täällä. Hyvin harvoin huutavat, ja kun huutavat ei yhtäaikaa. Perus tyytyväisiä lapsia, varsinkin pian 3v ja 1v3kk vanhat leikivät yhdessä, eivätkä edes kinastele. Joten tästä syystä ei kyllä kuulosta normaalilta, että jatkuvasti huutaisivat. No, lapsia on kyllä niin erilaisia...

Jotenkin olen ajatellut, että kun perustarpeet on tyydytetty niin lapsi olisi pääsääntöisesti tyytyväinen. Huonoja päiviähän on kaikilla välillä, mutta että joka päivä tai lähes joka päivä.. Meillä on säännöt joista pidetään kiinni ja molemmat vanhemmat noudattaa samoja kasvatusperiaatteita, yhdessä sovitaan miten toimitaan. Lasten kanssa leikitään, lauletaan ja luetaan, pidetään sylissä ym. Tuntuu että saavat kyllä huomiota ja hellyyttä. Ruokaa säännöllisesti ruoka-aikoina. Nukkumaan laitetaan samaan aikaan ja samoin iltatoimin eli rutiinit on olemassa. Koko ajan ei olla kädestä pitäen leikittämässä, pitäähän ruokaa laittaa ja siivota ym kodinhoitoa harrastaa myös. Neuvolassa on sama virsi joka asiaan, "lapset itkee ja kokeilee rajojaan". Toivottavasti on vain joku kehitysvaihe ja sattunut molemmille samaan aikaan huutovaihe eikä mitään vakavaa. Uhmaahan on molemmilla, mutta tuntuu että tuossa vois olla ehkä jotain muutakin.

Millaista palautetta?



Liittyykö nuo huudot suoraan tuohon tiukkaan kasvatustyyliin eli tuleeko ne usein tilanteista, joissa ole tiukka ja onko niitä usein päivän aikana. Itse noudatan sitä, että valitsen itse sen mistä en anna periksi ja sitten sen missä lapsi voi saada tahtonsa läpi.



Kun nuorempi alkaa olla 3 vuotta, ehkä sitten osaavat leikkiä ja alkavat puuhata keskenäänkin. Kyllä meillä huudot ja riidat ovat elämään kuuluneet, varsinkin kahdella ekalla,joiden ikäero 1v9kk. Mulla kolmonen on ollut tuollainen herätessä huutaja. Se on kyllä rauhoittunut 4-vuotiaaksi tultuaan.

sieltä päivittäin saadun palautteen mukaan ja lapset tykkäävät sinne lähteä. Eikä siellä ole kauheasti kiukuteltu, tosin eivät kauaa ole siellä vielä olleetkaan. Ei meillä ihan ehdotonta ole kasvatus. Tietyt asiat kuten turvallisuuteen liittyvät ja toisen kiusaaminen/lyöminen on niitä ehdottomia ja muista tilanteen mukaan voi joustaakin joskus. Tänään tuli kauhea huuto siitä että pihalle piti pukea tietyt vaatteet. Minusta siitä ei voi neuvotella vaan aikuinen päättää kuinka paljon vaatetta puetaan jottei tule kylmä tai liian kuuma. Ja ruoka-aikaan syödään lämmintä ruokaa eikä välipaloja. Sitten taas lapsi voi päättää syökö mielummin haarukalla vai lusikalla tänään tai laittaako punaisen vai sinisen paidan. Huutaminen tuntuu alkavan ihan mistä vain, tietysti eniten kielloista, mutta myös melkein mistä vain tilanteesta.

Minulla on saman tapaiset muistikuvat tuosta ikävaiheesta. Nyt lapset ovat isompia ja meno rauhoittunut. Mitään vikaa ei ole välttämättä lapsissa eikä vanhemmissa. Ainoa vinkki on että yrittäkää te vanhemmat saada mahdollisimman paljon unta niin on helpompi kestää sitä huutoa.

mutta mä veikkaisin, että saattaisi liittyä siihen, että ovat päiväkodissa, ja purkavat kaiken sen stressin, väsymyksen ym. kotona huutamalla, ja se on sinänsä ihan luonnollista ja normaalia ja tietyllä tavalla sille pitäisi myös antaa tilaa - saada se paha olo pois.

meillä 1v ja 2v lapset, ja viikolla päivisin vielä 1v hoitolapsi. Kyllä heillä välillä on kitisevämpiä päiviä ja kyllä on joka päivä tilanteita kun parkuvat. Mutta ei tosiaan koko aikaa.



En kyllä usko ap:n tarkoittaneet ihan oikeasti koko aikaa. kyllähän se joskus siltä tuntuu, että eikö täällä koskaan ole hiljaista hetkeä.



Mutta koita ap keksiä hämäyskonsteja, positiivisia keinoja huomion viemiseen pois parkumisesta. Ulkoilkaa paljon, ennakoi väsymykset ja anna vaihtoehtotoimintoja. että kun toinen huutaa lelua toiselta, sano "älä ota sitä mutta katsoppas mikä tuolla on! Miten kiva kirja/lelu/juttu!" jne.



Rutiinit auttavat myös, samaan aikaan pihalle, syömään, nukkumaan, syömään, pihalle, syömään, nukkumaan.