Uusperheestä kysymys sinulle

Moi kaikki,

Olen nyt kaksi vuotta ollut yhdessä kihlattuni kanssa. Minulla on eskaria käyvä lapsi. Hän on luonteeltaan muut huomioiva, rauhallinen, istuu aloillaan syventyen leikkeihin ja olen pienestä alkaen painottanut kohteliaita käytöstapoja. Kihlattuni lapsi on teini. En ole nähnyt niin harmittavan huonotapaista nuorta aiemmin. Joka toinen viikonloppu hän asuu kanssamme. En osaa olla oma itseni. Myös eskarilaiseni selvästi hätkähtää eikä rentoudu kotonaan täällä silloin.

Olen kaksi vuotta yrittänyt luoda teiniin lämmintä suhdetta. Mutta hän ei edes vastaa kysymyksiini tai katso silmiin. Ei tee kotitöitä. Hygieniasta puhumattakaan. Hetken ajan osallistuu kanssamme liikuntaan tms, muun ajan on puhelimella sängyssään. 

Luulin saavani hänestä toisen lapsen itselleni ja isomman perheen. Mutta olemme kuin kaksi erillistä perhettä saman katon alla. Joskus menemme lapseni kanssa omille vanhemmilleen tms., kun teini on meillä, koska olemme kuin ilmaa hänelle. Hän on kuin kuningas. 

Parisuhteeni on rakastava ja arki kolmistaan onnellista.

Tekisi mieli mennä jatkossa hotelliin tms. lapseni kanssa pakoon, kun teini tulee. Onko muilla samaa?

Oletko oppinut rakastamaan bonuslasta? Tällä hetkellä en koe rakastavani. Vaikka olen töissä lasten kanssa eli kokemusta on lapsista pitkältä ajalta. Ja koen rakastavani sisarusteni lapsia. 

Ajatuksia?