Miksi suomalaiset eivät vastaa tervehdykseen?
Asuimme monta vuotta ulkomailla, jossa lapsemmekin syntyivät. Päiväkodeissa ja lasten harrastuksissa oli aina tapana pysähtyä juttelemaan muiden vanhempien kanssa. Pelkällä tervehtimisellä siellä ei selvinnyt.
Olen itse tottunut tervehtimään naapureita. Ihan vain nyökkäys, hymy ja moi rappukäytävässä. Ensimmäisten viikkojen aikana tuntui kuitenkin siltä, että tervehdin lähinnä seinille. Osa katsoi nopeasti ohi, osa mumisi jotain epämääräistä, ja moni ei reagoinut mitenkään.
Kommentit (18)
Meidän talossa kaikki muutamaa nuorta maahan tuijottavaa hupparipoikaa lukuunottamatta tervehtivät toisiaan. Jopa juttelevat Iso sadan asunnon aso taloyhtiö.
Tää on kyllä iso vale. Tuntemattomia ei tervehditä ja se on ihan oikein. Kun ne huomaa sut useamman kerran niin tervehtivät.
Ei ole mikään pakko tervehtiä tuntematonta vaikka asuisikin samassa taloyhtiössä kuin sinä. Minua ei ainakaan kiinnosta olla missään tekemisissä naapureiden kanssa.
Minkälaisen tervehdyksen sinä teet tarkalleen ottaen?
Ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin. Ja hyvä niin.
Miksi pitäisi tervehtiä jos ei ole oikeasti missään tekemisissä? Mihin vetää se raja? Tervehtiä kaikkia kaduilla vastaan tulevia?
Onhan se aina kohteliasta.
Nykyisin tosin syötetään ylhäältä päin jörgönia, että mahdollisimman moni suomalainen vihaisi toisiaan.
Putinin punakynällä ja hävityllä 2. maailmansodalla saattaa olla osuutta asiaan.
Kyllä Itä-Suomessa tervehditään. Tuo moukkamaisuus on tavallisempaa hämäläisillä.
Ihan peruskäytöstavat puuttuvat monilta suomalaisilta. Elämä olisi paljon mukavampaa jos huomioisimme toisiamme enemmän.
Pitää varmaan sitten mennä ulkomaille, jos suomalainen elämäntyyli ei sovi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi tervehtiä jos ei ole oikeasti missään tekemisissä? Mihin vetää se raja? Tervehtiä kaikkia kaduilla vastaan tulevia?
Jestas sentään. Itse tervehdin kaikkia, jotka liikkuvat taloyhtiön pihassa tai rappukäytävässä. En tiedä ketkä heistä ovat edes asukkaita enkä oikeastaan välitäkään. Tervehtiminen ei ole minusta mitenkään työlästä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mikään pakko tervehtiä tuntematonta vaikka asuisikin samassa taloyhtiössä kuin sinä. Minua ei ainakaan kiinnosta olla missään tekemisissä naapureiden kanssa.
Se että tervehtii naapureita ei tarkoita että pitäisi olla heidän kanssaan tekemisissä.
Annetaan tilaa kaikille.Meistä osa on puheliaampia ja joillekkin pelkkä tervehtiminen voi olla kuormittavaa.
Itse olen puhelias, se on luontevaa mutta koen välittömästi tilanteen jos toinen ei ole kykenevä vuorovaikutukseen.
Silloin täytyy antaa olla.
Eivät suomalaiset vastaile enää puhelimeenkaan tai työhakemuksiin. Se on tätä talousnerouden aikaa nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mikään pakko tervehtiä tuntematonta vaikka asuisikin samassa taloyhtiössä kuin sinä. Minua ei ainakaan kiinnosta olla missään tekemisissä naapureiden kanssa.
Se että tervehtii naapureita ei tarkoita että pitäisi olla heidän kanssaan tekemisissä.
Tervehteminen on terveen merkki.
Tervehtimätön yleensä katselee omia jalkojaan kävellessään ja kiroilee itsekseen.
Riippuu oikean käden kulmasta ja suoruudesta.
Olen asunut Hollannissa missä on toinen sosiaalinen kulttuuri. Työpaikallani oli perinne, että aamulla ennen työpäivän alkua joimme kahvia esimiehen kanssa. Tämä kaikki työaikana, eikä työnantaja ollut pahoillaan. Yrityksessä kaikki tervehtivat toisiaan ja juttelivat avoimesti työajalla. Taloyhtiö, jossa asuin oli vuokra-asunto yhtiö. Asukkaiden toisten huomioiminen oli kunniassa. Tämäpäivänä olen suomalaisessa yrityksessä töissä, missä työantajani käytös työpaikalla on, kuin olisimme hautajaisissa. Naamataulu vinossa koko ajan ja käytös verrannollinen myrkytyksen älyllisiin toimintoihin saanut tapaus. Mikä meitä suomalaisia oikein vaivaa?
Ovat niin onnellisia, pakahtuvat ihan onneensa.