Miten teillä voi olla oma talo ilman asuntolainaa?

lainaa oli apunperin aika vähän, koska a) tontti olisi ostettu ja maksettu jo aikaa sitten, b)meillä oli säästöjä ja c)rakennettiin myös pitkään, joten ehdittiin tienata siinä samallakin. D)rakennettiin myös tosi paljon omalla työllä, joten kulutkin oli pienet. Oli siis alle 100 000 euroa lainaa (taloon, jonka arvo noin 500 000e). Sitten se maksettiin kireällä aikataululla. Tiukillehan se veti budjetin, eikä siinä välissä matkusteltu eikä osteltu merkkivaatemuotia, mutta nyt on sit jo varaa ottaa uutta lainaa vaikka sijoitusasuntoa varten.

pystyy tienaamaan isoja summia lyhyessä ajassa. Meillä kaikki alkoi miehen ravipelivoitosta, josta osa sijoitettiin ja vaalittiin sitten tuottoja. Ei sillä voitolla olis yksin taloa saanut silloin (1990-luvun lopulla), mutta laitettiin raha poikimaan ja vuonna 2004 meillä oli tuottoja jo niin paljon että rakennutettiin talo ihan käteisellä rahalla. Sitten myytiin se, kun hinnat oli tapissaan vuonna 2008 ja saatiin taas voittoa. Rakennutettiin uus talo ja nyt asutaan siinä eikä ole velkaa ollut koko aikana. Ja rahaa on vieläkin tilillä. Ei se vaikeaa ole, pitää vaan olla asialla oikeaan aikaan.

"johtajapalkkion" firmasta.

pystyy tienaamaan isoja summia lyhyessä ajassa. Meillä kaikki alkoi miehen ravipelivoitosta, josta osa sijoitettiin ja vaalittiin sitten tuottoja. Ei sillä voitolla olis yksin taloa saanut silloin (1990-luvun lopulla), mutta laitettiin raha poikimaan ja vuonna 2004 meillä oli tuottoja jo niin paljon että rakennutettiin talo ihan käteisellä rahalla. Sitten myytiin se, kun hinnat oli tapissaan vuonna 2008 ja saatiin taas voittoa. Rakennutettiin uus talo ja nyt asutaan siinä eikä ole velkaa ollut koko aikana. Ja rahaa on vieläkin tilillä. Ei se vaikeaa ole, pitää vaan olla asialla oikeaan aikaan.

Ravipelivoitot nyt ei ole maailman luotettavin tulonlähde. Aika harvat peliammattilaiset edes pelaa ravipelejä.

Aloitin asuntosäästämisen vanhempien neuvosta ekasta tilistä lähtien, jonka sain 14-vuotiaana. Puolet sain kasaan säästämällä ja puolet otin lainana.



Juu ja kaikkien ei ole pakko elää pääkaupunki seudulla ja talokin on mitoitettu tarpeen mukaan, hukka neliöitä ei ole.

Kun ostaa talon maaseudulta niin on mahdollista saada hyvä talo ilman suuria velkarasituksia.



T: 270 m2, rakennettu 1971, remontoitu 1991, velka maksettiin muutamassa vuodessa.

Ostimme heti pienen rivarikämpiän kun toisen opinnot loppuivat ja sai duunipaikan. Se myytiin muutaman vuoden päästä nätisti laitettuna hyvällä voitolla. Kokoajan maksettiin niin paljon lainaa pois kun pystyttiin, eli siinä rajoilla että pärjätään. Ostettiin isompi, myytiin nätimpänä. Nyt ollaan 4kymppisiä, iso, melko uusi, velaton talo.

lainaa oli apunperin aika vähän, koska a) tontti olisi ostettu ja maksettu jo aikaa sitten, b)meillä oli säästöjä ja c)rakennettiin myös pitkään, joten ehdittiin tienata siinä samallakin. D)rakennettiin myös tosi paljon omalla työllä, joten kulutkin oli pienet. Oli siis alle 100 000 euroa lainaa (taloon, jonka arvo noin 500 000e). Sitten se maksettiin kireällä aikataululla. Tiukillehan se veti budjetin, eikä siinä välissä matkusteltu eikä osteltu merkkivaatemuotia, mutta nyt on sit jo varaa ottaa uutta lainaa vaikka sijoitusasuntoa varten.

Kukaan varakas ei ota lainaa sijoitusasuntoa varten vaikka korot ovatkin vähennyskelpoisia, niin eipä tässä markkinatilanteessa kannata. Sijoitusasunnolla tienaa kun ostaa pommissa kunnossa olevan hyvältä paikalta remppaa itse ja myy voitolla tai ostaa asunnon vuokrattavaksi, mutta omat kulut asunnosta pienet, pienehkö vastike ja ei lainaa ei remontteja tiedossa jne.

Täällä on näitä wannabe rikkaita jotka aina välillä paljastuu ketjuissa tosi hauskoilla sijoitusideoilla.

Ostin ekan asuntoni -92, heti kun sain vakituisen työpaikan. Remppakuntoinen kaksio, rivarinpätkä. Niitä sai halvalla silloin, mun maksoi 280000 mk (n. 47000 euroa). Sitten tapasin miehen, ostettiin neliö, siitä omaan taloon. Ylimääräisiä lainanlyhennyksiä.



Sitä rataa.

jos me asuttaisiin jossakin muualla kuin täällä Espoossa suhteellisen kalliilla alueella niin olisi meilläkin oma talo ja ilman lainaa. Tämän jo maksetun asunnon hinnalla ja tileillä/sijoituksissa kiinni olevilla rahoilla saisi ihan kunnollisella tontilla olevan uuden/uudehkon talon vaikka Kirkkonummelta tai Espoostakin joltakin halvemmalta alueelta.



Se on niin eri asia rakentaa älväri jonnekin pusikkoon kuin laadukas talo vaikka pääkaupunkiseudulle tai vastaavasti ostaa rintamamiestalo tai uusi suoraan rakennusfirmalta.

Harva kuitenkaan ostaa mitään taloa ihan taskurahoilla, ensiasunto on joku muu kuin omakotitalo.

oltais oltu velattomia jo 5 vuotta.

Mutta rakennettiin uusi talo ja taas lainaa.



Toiseksi, eikö ole ihan tavallilta, että 45-50-vtuotiaat on jo velattomia ja kyllä täällä sen ikäisiä palstailee.

Ostin käteisellä talon pari vuotta sitten. Maksoi 580 000,-. Olen saanut osinkotuloja reilusti muutamia vuosia ja sitten perin isoäidiltäni. Perintörahoilla ostin mm. perheelle talon.

ja _tämänhetkisen_ korkotason mukaan laskettuna sen pitäisi olla maksettu kuuden vuoden päästä, ollessani 43-vuotias. Lyhennän lainaa tonnin kuussa ja juuri nyt korot ovat lähes olemattomat, eli lainakin lyhenee kovaa vauhtia :-)



Alunperin ostin oman osuuteni ekasta kodista oikeastaan ilman pääomaa, perintöä saanut mieheni toimi lainani takaajana. Teimme ekan asunnon mynnillä hyvän myyntivoiton, ja jos nyt saisimme asunnostamme markkinahinnan, olisi pääomani jo 150 000€ -osa tästä siis arvonnousua, osa lyhennettyä lainaa.



Nettotuloni ovat 3500 €, eli vaikka maksan lainaa ihan reippaasti pois, sijoitan aina pikkuisen ylimääräistä rahaa myös osakkeisiin siinä toivossa, että pitkäjänteinen buy and hold -strategia toisi vaikka eläkkeeseeni sitten joskus vähän ekstraa...

ja talomme ei ole Helsingin keskustassa. Laina maksettiin n. 8:ssa vuodessa. Ihmettelisin, jos meillä vielä olisi lainaa.

..kouluttauduttu siinä sivussa. Omalla yrityksellä tehty muutama miljoona vuosien varrella, ei tarvittu lainaa. Asutaan n. 800 000euron arvoisessa asunnossa Helsingin keskustassa.



Kun ei ota koskaan lainaa, säästää myös satoja tuhansia...

ja ennakkoperintöjä,itselle jäi vaan pieni laina alunperin.

ostettiin ensin rivitaloasunto v.2001, hinta oli 650000 markkaa. Miehellä oli säästöjä jonkun verran, sain vähän voittoa omasta vanhasta asunnostani ja loput ostettiin lainalla. Tehtiin pintaremppaa omin voimin.



v.2008 myytiin rivari 170 000 eurolla (siis aika hyvä tuotto 7 vuodessa...;) ja ostettiin 225 000 eurolla hyväkuntoinen, peruskorjattu rintamamiestalo. Taas tehtiin pintaremppa muutamalla tonnilla. NYt ihan kiusallamme arvioitettiin tämä talo ja arvioksi tuli 250000 euroa. Olemme kyllä taloon ja sijaintiin niin tyytyväisiä, että tästä emme lähde kuin kulumalla ;)



Lainaa on jäljellä enää 25 ooo euroa, joten olemme reilusti alle nelikymppisinä velattomia. Maksamme asuntolainaa noin 700 euroa kuussa ja kerran vuodessa isompi (n. 5000 - 8000) lyhennys.



Oikea ajoitus ensiasunnon ostamisessa auttoi. Muutaman vuoden jahkailu vuokrakämpässä olisi aiheuttanut hintojen karkaamisen käsistä.

Meillä talo saatu ennakkoon perintönä. Yhtään lainaa ei ole otettu! Taloon ei tullut vesiä ja sähköt piti kokonaan uusia, katto oli vuotanut yms. Joka kuukausi kun rahaa tuli laitettiin aina niin paljon remontoimiseen rahaa kun voitiin ja sitten se vaan yks kaunis päivä oli valmis. Molemmat oltiin työttömiä ja neljä lasta jotka 6v, 4v, 2v ja vauva.

perintö, iso kiinteistö joka kasvattanut kolmanteen sukupolveen ja jo sitä ennen arvoaan ja sitten hyvä liksa ja eläke+ tietysti vielä omaisuutta tileillä ja osakkeita yms heti käteisellä ostettua omaisuutta, eli ostetttu vain käteisellä, eikä jääty mistään velkaa, sama homma kun muut maksettu ulos käteisellä, mutta tämä ei ole enää mahdollista tänäpäivänä, ellei ole joku pohatta työnsä puolesta, mutta osaavatko rahaa sitten käsitellä? se on jo aivan eri tarina se.

Kaikki talot ei ole 250.000e. Appiukko on ihan inssin palkalla ja säästöillä ostanut 3 taloa. Tosin niissä on ollut kaikissa vähän jotain laittamista, mutta asuinkelvollisa kaikki. Talot on tuolla kajaanin suunnalla, mutta ei kajaanissa.