Lue keskustelun säännöt.
Digieuro, kaikkien aikojen huonoin selitys omalle maksuvälitykselle
21.02.2026 |
Suomalaisten ja muiden euroalueen asukkaiden riippuvaisuus amerikkalaisista maksukorteista Visasta ja Mastercardista voi päättyä hyvässä lykyssä jo noin kolmen vuoden kuluttua.
Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn arvioi, että niin sanottu digieuro voisi olla euromaiden kansalaisten käytössä jo loppuvuodesta 2029.
Silloin euroalueen kuluttajat saisivat halutessaan oman digieurolompakon.
Digitaalisilla euroilla voisi maksaa niin kivijalka- kuin verkkokaupassakin sekä henkilöiden kesken.
Euroalueen digieurosta on puhuttu jo pitkään, mutta hanke on saanut vasta viime kuukausina selvästi lisää vauhtia.
Taustalla vaikuttaa maailmanpolitiikan kiristyminen. Yhdysvaltojen luotettavuus Euroopan yhteistyökumppanina on joutunut uuteen valoon.
Viime aikojen geopoliittinen tilanne on muuttanut tunnelmaa ja korostanut maksujärjestelmien luotettavuuden ja luottovarmuuden merkitystä. Siinä digieuro on yksi osa ratkaisua, Rehn sanoi HS:lle.
Rehnin mukaan pelissä on Euroopan strateginen autonomia.
Euroopan riippumattomuutta ja kriisinkestävyyttä pitää vahvistaa. Maksamisen järjestelmät ovat olennainen osa yhteiskunnan infrastruktuuria.
Jos maksuliikenne jumittaa, ei tarvitse mennä kovin montaa päivää, ennen kuin se alkaa nakertaa myös yhteiskuntarauhaa.
Kommentit (12)
Jotta EKP voisi ryhtyä pilotoimaan digitaalista euroa, pitää alan EU-lainsäädäntö saada ensin valmiiksi.
Euroalueen jäsenmaat kannattavat jo digieuron lanseeraamista. Pallo on nyt EU-parlamentilla, jossa mielipiteiden kirjo on laajempi.
Hanketta testailtiin EU-parlamentin täysistunnon äänestyksessä Strasbourgissa helmikuun toisella viikolla. Euroedustajilta tuli laajaa tukea digieurohankkeen jatkamiselle.
Monen entisen skeptikonkin mieli on nyt muuttunut. Asiaan vaikuttaa se, että digieuro nähdään nyt yhtenä Euroopan turvallisuuden ja iskukestävyyden takaajana.
Rehnin mukaan digieuroa päästään kokeilemaan jo vuonna 2027, jos lainsäädäntö valmistuu tämän vuoden aikana.
Digitaalisen euron luominen maksaa satoja miljoonia euroja, jollei miljardeja. Rehnin mukaan suurimmasta osasta investointeja ja operatiivisia kustannuksia vastaa eurojärjestelmä eli EKP ja kansalliset keskuspankit.
Järjestelmä suunnitellaan 400 miljoonalle euroalueen asukkaalle 21 euromaassa.
Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi arvioi HS:lle, että digieuro on tämän vuosikymmenen lopun tärkein kuluttajien maksuvälineitä koskeva hanke.
Pidän hyvin todennäköisenä, että se toteutuu, Ahosniemi sanoi.
Hänen mukaansa hanke on pankeille kallis, mutta ala haluaa tehdä hyvää yhteistyötä asiassa. Taustalla vaikuttavat juuri geopoliittinen tilanne ja Euroopan tavoittelema strateginen autonomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahosniemen mukaan suomalaisille kuluttajille digieurossa tulee tuskin olemaan mitään ihmeellistä. Suomessa enää vain viitisen prosenttia kuluttajista käyttää käteistä ensisijaisena päivittäisenä maksuvälineenään.
Luottokortteja digieuro ei korvaa, koska se on käteistä. Digieurolla maksaminen rajoittuu euroalueeseen samalla tavalla kuin perinteinenkin käteinen.
Ahosniemen mukaansa Euroopan laajuisesti uhka voi olla se, että EU ja EKP ryhtyvät isoon ja kalliiseen hankkeeseen, jota kuluttajat eivät otakaan käyttöön.
Pankkialan kannalta heikoimmassa asemassa ovat pienet säästö- ja osuuspankit. Kuluttajat saattavat panna rahansa digieurolompakkoon pankkitilin sijaan.
Digieuro vaikeuttaa pienten pankkien varainhankintaa, Ahosniemi sanoo.
Suuret liikepankit kuten Suomessa Nordea ja OP pystyvät hänestä hankkimaan varoja, vaikka digieuro tuleekin.
Keskeinen kysymys on niin sanottu holding limit eli se, kuinka paljon digilompakon koko saa enimmillään olla. Hänestä enimmäisrajaksi voisi tulla 5003000 euroa.
Euroedustajien enemmistö on jo pitkälti digieuron puolesta.
Kokoomuksen mepin Sirpa Pietikäisen mukaan eurooppalaisten riippuvaisuus amerikkalaisista maksukorteista on hirveä turvallisuusriski.
Pietikäinen arvioi, että Euroopan kansanpuolueen ryhmästä (EPP) digieuron kannalla on nykyään noin 70 prosenttia mepeistä. EU-parlamentin digieurokantaa valmistellut EPP-ryhmän espanjalainen meppi on aiemmin jarrutellut digieuron lanseerausta.
Digieuroa niin ikään kannattava vasemmistoliiton meppi Jussi Saramo sanoi Strasbourgissa, että eurooppalaiselle finanssiteknologialle on jopa eduksi, että EKP tekee digieurolle alustan ja pohjatyöt.
Oikeistossakin on loppunut usko Yhdysvaltoihin [maksuliikenneasioissa], Saramo sanoi.
Kriittisesti digieuroon suhtautuu perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen.
Tynkkynen ei pidä odotettavana, että Yhdysvallat tai Visa ja Mastercard katkaisisivat yhteytensä eurooppalaiseen maksujärjestelmään: Eurooppa on heille valtavan tärkeä markkina.
Tynkkysen mukaan kyselyt osoittavat, että kansalaisten keskuudessa digieuroa ei nähdä kovin tarpeellisena. Hänestä kyse on pikemminkin poliittisten päättäjien ajamasta hankkeesta.
Ja sitten sama suomeksi: Tarvitaan amerikkalaisen maksunvälityksen tilalle eurooppalainen versio ettei USA:sta voida katkaista yksittäisten euromaiden maksuja.
Miksi pitää keksiä tuollainen 100 sivuinen läjä sontaa ja joku digieuro kun tässä on se asia yhdessä lauseessa.
Sinusta ei tee yhtään fiksumpaa tuo että kopi-pastailet tänne muiden tekstejä. Jos sinulla ei ole mitään omaa asiaa niin ei tarvitse julkaista mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Digieurolompakossa tulee olemaan saldorajoitus. Sillä varmistetaan, että digieuroon ei siirry suuria määriä talletusvaroja. Esillä ollut katto on 3000 euroa, mutta lopullista päätöstä ei ole tehty."
Et omista mitään ja olet onnellinen...
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten sama suomeksi: Tarvitaan amerikkalaisen maksunvälityksen tilalle eurooppalainen versio ettei USA:sta voida katkaista yksittäisten euromaiden maksuja.
Miksi pitää keksiä tuollainen 100 sivuinen läjä sontaa ja joku digieuro kun tässä on se asia yhdessä lauseessa.
Todellinen tavoite on samanlainen systeemi kuin Kiinassa. Sitä ei voi kuitenkaan suoraan kertoa kansalle, niin pitää vähän koittaa hämätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinusta ei tee yhtään fiksumpaa tuo että kopi-pastailet tänne muiden tekstejä. Jos sinulla ei ole mitään omaa asiaa niin ei tarvitse julkaista mitään.
Painu sinä v i t t u u n.
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten sama suomeksi: Tarvitaan amerikkalaisen maksunvälityksen tilalle eurooppalainen versio ettei USA:sta voida katkaista yksittäisten euromaiden maksuja.
Miksi pitää keksiä tuollainen 100 sivuinen läjä sontaa ja joku digieuro kun tässä on se asia yhdessä lauseessa.
Tässä todellinen tavoite mitä EU hakee:
Kiina luo ensimmäisenä talousmahtina oman digivaluuttansa se panee Yhdysvallat ahtaalle ja tarjoaa autoritääriselle hallinnolle lähes rajattomasti valtaa
Valuutat|Digitalisoitu raha on unelmatyökalu Kiinan hallitukselle. Sen avulla voidaan seurata ihmisten kulutusta reaaliajassa ja paljastaa rikollista toimintaa. Samalla se antaa maan johdolle rajattoman mahdollisuuden kansalaistensa hallintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinusta ei tee yhtään fiksumpaa tuo että kopi-pastailet tänne muiden tekstejä. Jos sinulla ei ole mitään omaa asiaa niin ei tarvitse julkaista mitään.
Sinusta ei tulisi fiksua vaikka sinulle siirrettäisiin Einsteinin aivot.
Tuohan on täysi idioottimaisuus väittää digieuroa käteiseksi, koska käteinen on fyysistä rahaa, kolikoita, seteleitä joita voi hyppysissään hypistellä.
Digieuro tulee olemaan käteistä digitaalisessa muodossa. Se kuuluu Euroopan keskuspankin (EKP) taseeseen. Digieuro ei korvaa perinteistä käteistä.
Rehnin mukaan kuluttajat voivat käyttää digieuroa EKP:n oman sovelluksen kautta. Todennäköisesti digieurolle voidaan luoda myös oma lompakko kunkin kuluttajan käyttämän pankin sovellukseen.
Euroopan turvallisuuden kannalta digieurossa olennaista on se, että kukaan ulkopuolinen taho ei voi panna maksuliikennettä poikki.
Digieuron käyttö tullaan mahdollistamaan myös off line -tilassa eli ilman internetyhteyttä.
Digieurolompakossa tulee olemaan saldorajoitus. Sillä varmistetaan, että digieuroon ei siirry suuria määriä talletusvaroja. Esillä ollut katto on 3000 euroa, mutta lopullista päätöstä ei ole tehty.
Rehnin mukaan Suomi on erityisen haavoittuvainen nykyjärjestelmässä, jossa suurin osa euroalueen digimaksuista menee ei-eurooppalaisten korttiyhtiöiden kautta.
Ensinnäkin meillä [Suomessa] on euroalueen maista kaikkein alhaisin käteisen osuus, eli me olemme hyvin digitalisoitu yhteiskunta ja talous.
Toinen syy on se, että Suomessa ei ole kansallista maksukorttia kuten esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa.
Nämä molemmat tekijät tekevät meistä aika haavoittuvan.
Samantyylinen tilanne on muissakin Pohjoismaissa.
Euroon kuulumattomat EU-maat Ruotsi ja Tanska ovatkin jo lähteneet mukaan euroalueen eli EKP:n maksamisen infrastruktuureihin. Ruotsi ja Tanska voivat rakentaa oman digitaalisen rahansa eurojärjestelmän päälle.
EU:sta eronneessa Britanniassa puolestaan Englannin keskuspankki pohjustaa mahdollisen digitaalisen punnan käyttöönottoa.