Uskovaisuus pilasi elämäni
Sen myötä minusta tuli anteeksiantamaton, katkera ja täynnä vihaa oleva ihminen.
En ollut tälläinen ennen uskoontuloa, mutta muut uskovat ja hirveä pettymys Jumalaan rikkoivat mut.
Nyt en halua enää kuullakaan enää niistä uskovista keiden kanssa olen ollut tekemisissä. Menen ennemmin helvettiin kuin annan anteeksi.
Suututtaa myös, kun saatan purskahtaa itkuun, kun näen vanhan papan kävelemässä selkä kumarassa ja hänen selässään lukee "Jeesus on pelastajamme" tai kun joku uskova laittaa viestiä missä kertoo saaneensa jonkun näyn minusta ja kertoo että mulla on ollut vaikeaa ym ym.
Haluan vaan päästä eroon lopullisesti koko uskovaisuudesta, mutta se on helvetin vaikeeta kun sukulaisetkin on uskossa. En halua avautua kenellekkään miksi vihaan Jumalaa.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Kellään samanlaista kokemusta?
Jokseenkin samanlainen kokemus on.
Tiedäthän, että kun menit seurakuntaan, vihollinen alkoi tehdä kaikkensa, että palaisit takaisin hänen valtansa alle. Anteeksiantamattomuus, katkeruus ja viha eivät ole Pyhän Hengen hedelmiä. Älä luovuta näin helposti. Puhu Jeesukselle tästä kaikesta mitä tunnet ja mitä olet kokenut. Hän on kokenut ruoskinnan ja ristiinnaulitsemisen ihmisten toimesta, hän taitaa melko hyvin ymmärtää mitä käyt läpi..Anna hänen kantaa sinua sylissään.
Eikä pilannu, sä et oo koskaa uskonu mihinkää elämässäs
Minulle uskovaisuus tuo lohtua:
todellinen elämä on niin pelottavaa ja arvaamatonta.
Minulle uskovaisuus on mukava pehmoinen tapa pistää pää pensaaseen ja kieltää inhottavat tosiasiat.
Voisi olla helpompaa toimia läheistesi kanssa jos kerrot että sinulla on itsetutkiskelu menossa etkä halua muitten vaikuttavan nyt siihen.
Vierailija kirjoitti:
Minulle uskovaisuus tuo lohtua:
todellinen elämä on niin pelottavaa ja arvaamatonta.
Minulle uskovaisuus on mukava pehmoinen tapa pistää pää pensaaseen ja kieltää inhottavat tosiasiat.
Usko todella tuo lohtua, kaiken elämän kovuuden keskelle. Usko kylläkin usein tarkoittaa enemmän vastoinkäymisiä, pilkkaa, hyljeksintää, jopa vihaa saa kokea uskon vuoksi. Maailmalla uskon vuoksi saatat menettää kodin, työn, perheesi, jopa henkesi.
Olis ollut muuten ihan uskottava tarina mutta toiseksi viimeinen kappale oli niin paksua tuubaa että siihen karahti tämä tarina. Hio vielä tekniikkaa ehkä joku päivä onnistut täydellisen provon teossa. Vaikka välipä tuolla jos tuollakin palkkansa ansaitsee 😂.
Minä löysin seurakunnasta väkivaltaisen, uskovaisen miehen.
Veda-tieto antaa helpotusta niille, jotka tuskailevat henkisyyden ja itsensä riittämättömyyden kanssa. Suosittelen tutustumaan esimerkiksi kirjastossa alan teoksiin. Maan sielun voimaa sinulle!
Vierailija kirjoitti:
Kellään samanlaista kokemusta?
Ilmeisesti monia koska on uskontojen uhrit ry. Olen itse söilyttönyt uskoni Jumalaan mutta en uskovaisiin. Kun ihminen sanoo sanan "uskovainen" tai varsinkin "uskossa" niin hön olettaa automaattisesti olevansa parempi ja voivansa omasta uskon- ja raamatuntulkinnastaan käsin arvioida minun tekemisiöni ja syntisyyttäni. Ongelma ei ole siinä ettö tekemiseni ja syntisyyteni ei kestäisi kritiikkiä - ongelma on siinä epä-älyllisessä ja usein aika valikoivassa raamatuntulkinnassa ja siinä että henkilöt itse eivöt edusta kristillisyyden parhaita piirteitä.
Rukoilen puolestasi, että vapaudut kahleistasi. Jeesus on tie, totuus ja elämä.
Vanhoilla uskovaisilla papoilla ei lue mitään tekstejä missään, joten tekaistu juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vanhoilla uskovaisilla papoilla ei lue mitään tekstejä missään, joten tekaistu juttu.
Puhumattakaan, että sellaisiin törmäisi useasti, jos koskaan. Itse en ole ikinä törmännyt.
Vierailija kirjoitti:
Minä löysin seurakunnasta väkivaltaisen, uskovaisen miehen.
Ei oikea uskova ole väkivaltainen, hän on uskonnollinen, joka on uskon vastakohta.
Et sinä välttämättä Jumalaa vihaa, vaan sitä kuvaa minkä itse, tai muut ihmiset ovat sinulle luoneet Jumalasta.
"Älä pidä muita jumalia minun rinnallani. Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla." 2. Moos. 20:3-4
Alkukielellä tässä ei puhuta mitään muiden jumalien tai jumalankuvien rinnalla pitämisestä, vaan tiivistetysti siinä sanotaan: "ÄLÄ PEITÄ KASVOJANI itse tekemilläsi jumalankuvilla". Niitä rakastavia, antavia kasvoja.
Jumala ei ole sama kuin ihmisen rakentamat kuvat. Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, ihmisen ei tulee rakentaa jumalankuvia.
Miksi et mieluummin vaikka kinastele Jumalan kanssa, puisi nyrkkiä oikein kunnolla? Mutta sen sijaan vaan vihaat ja katkeroidut. Jumalan haastaminen olisi kovempi juttu.
Uskoonhan on voinut tulla ja sitten Jumala on alkanut ärsyttää. Eivät kaikki heti ole sitä mieltä ettei Jumalaa olekaan, vaan ovat eri mieltä Jumalan kanssa, vihastuvat, ärsyyntyvät ja pettyvät.
Noista uskovista joista sanotaan ettei voi tehdä mitään paha. Kyllä voi. Jos on tultu uskoon vuonna hakku ja kirves mutta sen jälkeen ei ole ollut yhteyksissä Jumalaan niin kaikkihan siinä rapistuu. Sellainen reunalla kulkeva ukova voi tehdä paljonkin jumalatonta. Mutta ei sellaista voi iankaiken jatkaa vaan on ajatunut lopulta pelastuksen ulkopuolelle.
Älä vihaa Jumalaa uskontojen ja ihmisten takia.
Kellään samanlaista kokemusta?