Kadutaanko äitiyttä nykyään enemmän vai eikö siitä ennen puhuttu?
Vai vaikuttaa, että ennen oli suku samassa pihapiirissä ja apu lähellä. Lasta hoiti ja kasvatti muutkin, kuin vanhemmat. Nyt useat perheet ovat enemmän omillaan. Ilmapiiri on myös lapsivihamielisempi, kuin esim. etelä-euroopassa lehtien mukaan?
Kommentit (7)
Höpöhöpö. Ihan kantasuomalainen sote alalle oleva nainen ole joka katsoo työnsä puolesta perheiden sinnittelyä arjessa.
Ehkä silloin ei ollut hirveästi muita vertailukohtia kuin portot, eli vaihtoehdot oli itsensä myyminen tai avioliitto jossa tehtiin miehelle perillisiä. Vai mitä aikaa tarkoitat sanalla ennen?
Ennen maristiin ja valitettiin lapsista yleisesti.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä silloin ei ollut hirveästi muita vertailukohtia kuin portot, eli vaihtoehdot oli itsensä myyminen tai avioliitto jossa tehtiin miehelle perillisiä. Vai mitä aikaa tarkoitat sanalla ennen?
Ihan vaikka jos 70- tai 80-lukua muistelee. Niin oma suku oli vanhempieni tukena sitten jos mennään 40- ja 50-luvulle niin omat isovanhemmat ovat asuneet vanhempiensa tai appivanhempiensa talossa tai lähellä. Toki sekin on varmaan omat haasteensa aiheuttanut.
Mikä entisaika? Johonkin entisaikaan ainoa perhesuunnittelu oli miehen "rakkaudelliset"
potkut mahaan tai syntyneen lapsen päälle nukahtaminen.
Jos taas esim. puhut pillerien jälkisestä ajasta, ja erityisesti siitä ajasta, kun naimatonkin nainen sai ne ihan itsenäisesti tai naimisissa oleva nainen sai ne itsenäisesti (Koska aluksihan niitä sai vain naimisissa olevat miehen hyväksynnällä), niin kyllähän niitä lapsia on kaduttu. Vanhat naistenlehdet, kirjallisuus, kyllä sivuaa aihetta. Lastenkasvatus toki oli helpompaa: lapset ulos, 4-vuotias vahtii ulkona 2-vuotiasta. Lapset saivat näkyä, ei kuulua. Ei harrastusrumbaa, ei painetta siitä, että joka ateria tasapainoinen ja oikea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä silloin ei ollut hirveästi muita vertailukohtia kuin portot, eli vaihtoehdot oli itsensä myyminen tai avioliitto jossa tehtiin miehelle perillisiä. Vai mitä aikaa tarkoitat sanalla ennen?
Ihan vaikka jos 70- tai 80-lukua muistelee. Niin oma suku oli vanhempieni tukena sitten jos mennään 40- ja 50-luvulle niin omat isovanhemmat ovat asuneet vanhempiensa tai appivanhempiensa talossa tai lähellä. Toki sekin on varmaan omat haasteensa aiheuttanut.
Varmaan 70-80-luvulla naisilla oli jo vaihtoehtoja, sitä ennen ehkä hirveästi ei ollut. Mutta oma valintani lapsettomuuteen on tämä yhteiskunta, jossa pitäisi elää oravanpyörässä työssä ja kotona. Jos voisin valita kotiäitiyden ja tehdä lapsia itselleni, eli päättää itse miten heidät kasvatan, ehkä olisin valinnut äitiyden. Mutta käydä nyt töissäkin vielä äitiyden lisäksi ja valtio päättää olenko sopiva kasvattamaan lapseni (lue esim tapaus Karfit), niin ei kiitos. Käyn mieluummin töissä ja lapsettomana.
Venäjän lapsivihamielistä propagandaa