Lue keskustelun säännöt.
Synnytyksen jälkeinen masennus ja isomman lapsen päiväkoti
07.02.2026 |
Minulla on vaikea synnytyksen jälkeinen masennus, vauva 6kk. Lääkitys, hoitokontakti ym. ovat jo kunnossa. Kuitenkin minulla on edelleen suuria ongelmia jaksamisessa ja hankalia uniongelmia.
Ongelmaksi on muodostunut se, että tukikeinona meidän piti hakea 3v. esikoiselle päivähoitopaikkaa ja saimmekin sen nopeasti, mutta hän on käytännössä joka viikko sairaana ja tilanne kuormittaa minua jopa aiempaa enemmän. Saattaa olla että hän on päiväkodissa 2-3 päivää (ma-ti/ke) ja taas loppuviikon kipeänä kotona. Valvottaa, enkä saa nukuttua sitäkään vähää, ja sitten tauti tarttuu aina myös vauvaan (vaikka imetän) ja minuun.
Mitä ihmettä tässä tekisi, kun päiväkotipaikkakaan ei ole auttanut tilanteessamme, vaan olen jopa uupuneempi nyt kuin aiemmin.
Puolisoni on kyllä hyvin osallistuva, hoitaa näitä yöheräilyjä, mutta omat uniongelmani aiheuttavat sen että heräilen kuitenkin kaikkiin ääniin (vaikka on korvatulpatkin ja nukun eri huoneessa) enkä saa uudestaan unta. Puolisoni hoitaa myös viikonloppuisin paljon lasten asioita, mutta tuntuu ettei mikään levon määrä riitä minulle. Enempää ei puolisokaan voi tehdä, ettei hänkin uuvu, kun käy myös kokopäivätyössä.
Tukiverkkoa oli vielä vuosi sitten, mutta toinen lähellä asuneista kuoli ja toinen sairastui, eli tällä hetkellä tukiverkostoja ei juuri ole.
Olen aina väsynyt ja kiukkuinen. Isompi ei edes suostu enää päiväunille, joten en voi nukkua silloin kun vauva nukkuu. Vauva heräilee öisin ja esikoinen tappelee nukahtamista vastaan jopa tunnin iltaisin. Sitten kun ovat kipeinä valvottavat tunteja öisin. Minä olen loppu.
Kommentit (19)
Päiväkotiin mennyt lapsi sairastaa jatkuvasti noin puoli vuotta. Sitten on kehittynyt kunnon vastustuskyky.
Onneksi sinulla on osallistuva puoliso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen tuskasi tuon sairastelun kanssa. Ikävä kyllä päiväkotiarjessa sen kanssa tuskin on oikotietä onneen, immuunijärjestelmän pitää vaan vahvistua ajan kanssa. Jos yhtään lohduttaa, niin sairastelut yleensä helpottavat sitten kun kelit alkavat lämpenemään, mutta siihen on toki vielä aikaa.
Perhepäivähoitoryhmä voisi helpottaa sairastelua.
Ota isompi kotiin ja käytte puistoissa. Piristyy sinullakin olo.
Onko ferritiini mitattu? Raudanpuute diagnosoidaan usein masennukseksi. Pitää olla noilla oireilla lähelle sata.
Älä hanki enempää lapsia. Kuulostaa itsestäänselvältä tuossa suossa, mutta yllättävän moni menee vipuun ja hankkii perään kolmannen. Älä tee sitä, et jaksa kahdenkaan kanssa. Korjaa ensin herääminen. Herää joka aamu esim 7.30, vaikka olisit mennyt milloin nukkumaan. Sitten sitä myötä korjaantuu unesta jotain. Unen korjaaminen on ehkä kahden vuoden prosessi, kärsivällisyyttä! Kun voimavarat lisääntyy unen myötä, lisääntyy kykysi selvityä.
Sairastelut loppuvat, jos lapsi ei ole päiväkodissa. Sitten sinun toki pitää itse jaksaa olla päiväkotilaisen kanssa. Kumpi kuormittaa vähemmän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en jaksa olla hereillä ja aktiivinen 3-vuotiaan kanssa päivisin, kun unettomuuteni on niin hankalaa. Saatan nukkua illalla 21-23, sitten pyöriä sängyssä viiteen asti ja torkkua aamulla hetken, tai saatan herätä jo klo 4 pääsemättä enää uneen. Minulla on lääke unettomuuteen, Mirtazapin, mutta silti nukun näin huonosti, ilman sitä en nukkuisi lainkaan. Olen kuin ylivirittyneessä stressitilassa jossa nukahtaminen ei ole mahdollista. Sitten kun olen nukahtanut, jompi kumpi lapsista herättää jostain syystä. Jos esikoinen olisi päiväkodissa, voisin nukkua vauvan kanssa päiväunet, mutta ainakin puolet ajasta hän on kotona.
Ehkä jaksaisinkin molempien kanssa kotona jos vain saisin nukuttua. Tästä on onneksi tulossa lääkärikäynti, mutta en tiedä mitä taikakeinoja tilanteeseen olisi kun en kuitenkaan voi mitään vahvoja unilääkkeitä käyttää että herään yöllä jos minua tarvitaan.
Perhepäivähoito ei ole mahdollista, ei ole paikkoja.
Kotona on välillä käynyt lastenhoitaja, mutta kovin usein ei ole varaa siitä maksaa.
Ferritiini on mitattu ja se oli kyllä alle 15 (en muista tarkkaan) ja syön nyt rautaa eri muodoissa 150mg päivässä ja minulla on lääkitys Caprilon kuukautisvuodon vähentämiseksi myös. Synnytyksessä jouduin sektioon ja tuli komplikaatioitakin, ja menetin paljon verta.
Tällä hetkellä kadun vain todella paljon lasten hankintaa, kun en vain jaksa.
Kun esikoinen oli vauva jaksoin hyvin, en tiedä miksi nyt vointini on tämä.
Myöskään mitään omaa aikaa tai parisuhdeaikaa ei ole, koska yritän epätoivoisesti nukkua heti kun vain saamme lapset nukkumaan eli n. klo 21 kun isompi vastustelee. Olen aamusta iltaan vähintään yhden lapsen kanssa. Jos isompi on päiväkodissa saan vauvan päiväuniaikaan joko torkkua tai hetken hengähtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä hanki enempää lapsia. Kuulostaa itsestäänselvältä tuossa suossa, mutta yllättävän moni menee vipuun ja hankkii perään kolmannen. Älä tee sitä, et jaksa kahdenkaan kanssa. Korjaa ensin herääminen. Herää joka aamu esim 7.30, vaikka olisit mennyt milloin nukkumaan. Sitten sitä myötä korjaantuu unesta jotain. Unen korjaaminen on ehkä kahden vuoden prosessi, kärsivällisyyttä! Kun voimavarat lisääntyy unen myötä, lisääntyy kykysi selvityä.
Tämmöstä höttöä tulee vain ihmiseltä, joka ei edes älyä mitä oikea, todellinen univaikeus tarkoittaa. Kyse ei ole mistään sellaisesta, että herätään väkisin 7:30 ja kyllä se kroppa nukahtaa kun on tarpeeksi väsynyt, koska todellisessa uniongelmassa uni ei tule, vaikka olisit valvonut kaksi viikkoa putkeen lähes nukkumatta. Aivot eivät yksinkertaisesti sammu, vaan mitä enemmän univelkaa kertyy taustalle, sitä kovemmilla kierroksilla kroppa ja mieli käy ja pitää hereillä. Tiedän, tollukka ei voi käsittää, että miten tuollainen on muka mahdollista, mutta uskomaton on elämä: kaikkea ihmeellistä tapahtuu.
Ap:lle, onko sinulla minkäänlaisia lääkkeitä käytössä? Ketipinoria voi käyttää vaikka imettäisit. Suosittelen kokeilemaan mitä tahansa lääkkeitä kunhan vain saat nukuttua edes jotenkin. Tuo on ihan kamalaa, koin samaa ainokaiseni vauvavuotena ja varmaan ymmärrät miksi lapsi jäi ainoaksi..sinulla on vielä taapero siinä hoidettavana vauvan lisäksi. Hemmetin iso halaus.
Vierailija kirjoitti:
Minä en jaksa olla hereillä ja aktiivinen 3-vuotiaan kanssa päivisin, kun unettomuuteni on niin hankalaa. Saatan nukkua illalla 21-23, sitten pyöriä sängyssä viiteen asti ja torkkua aamulla hetken, tai saatan herätä jo klo 4 pääsemättä enää uneen. Minulla on lääke unettomuuteen, Mirtazapin, mutta silti nukun näin huonosti, ilman sitä en nukkuisi lainkaan. Olen kuin ylivirittyneessä stressitilassa jossa nukahtaminen ei ole mahdollista. Sitten kun olen nukahtanut, jompi kumpi lapsista herättää jostain syystä. Jos esikoinen olisi päiväkodissa, voisin nukkua vauvan kanssa päiväunet, mutta ainakin puolet ajasta hän on kotona.
Ehkä jaksaisinkin molempien kanssa kotona jos vain saisin nukuttua. Tästä on onneksi tulossa lääkärikäynti, mutta en tiedä mitä taikakeinoja tilanteeseen olisi kun en kuitenkaan voi mitään vahvoja unilääkkeitä käyttää että herään yöllä jos minua tarvitaan.
Perhepäivähoito ei ole mahdollista, ei o
Miehen on vain pakko ottaa muutamana yönä viikosta vastuuta öistä niin, että saisit nukuttua edes 6 tunnin pätkän. Vaikka sitten niillä vahvoilla unilääkkeillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ei ole ratkaisua ehdottaa, mutta haluan vain lähettää valtaisasti empatiaa ja halauksen sinulle. Joudut koville ja olet ollut valtavan sinnikäs.
Terveisin toinen väsynyt pienten äiti
Mies ottaa kyllä vastuuta öistä, mutta en vain saa nukuttua edes toisessa huoneessa ja korvatulpilla...
Meillä kävi kotipalvelusta lastenhoitaja muutaman kerran kun odotettiin päiväkotipaikkaa, mutta nyt sitäkään ei enää voi saada kun on se hoitopaikka, eivätkä hekään hoida sairasta lasta.
Tuntuu ettei ole mitään keinoja.
Työelämästä voisin jättäytyä sairauslomalle, mutta tästä tilanteesta en millään saa lepoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi hankitte toisen lapsen? Vaikea tilanne kun on noin heikot tukiverkot, kysy sossusta tukiperhettä niin vanhempi lapsista voi välillä olla tukiperheessä vaikka viikonloppuisin.
Lapsi sairastelee liki koko ajan puoli vuotta aloittaessaan päiväkodin. Sitten vastustuskyky on kehittynyt eikä enää sairasta niin usein tai ei ollenkaan.
Jaksa kevääseen niin sitten helpottaa.
Karsikaa kaikesta muusta, siivoustasosta, ruuanlaitosta, parisuhteen hoidosta. Menkää nyt siitä mistä aita on matalin. Priorisoikaa uni tärkeimmälle sijalle. Nukkumaan heti kun lapsetkin menevät.
Tukiverkosto olisi hyvä. Voisiko joku läheinen ottaa joskus edes jommankumman lapsen päiväksi tai pariksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö teillä ole ketään sukulaisia ketkä voisivat auttaa? Jos ei niin kysy apua sosiaalitoimistosta.
Mä otin yhdessä vaiheessa kotiin Facebookissa hoitoapua tarjonneen nuoren leikittämään lasta, kun olin ihan loppu ja oli pakko saada nukkua edes hetki. Ei ollut kallis ja jaksoi juosta lapsen perässä. Ok, pimeänä palkan maksu ei ole sääntöjen mukaista, mutta molemmat osapuolet hyötyi.
Kuulostaa myös siltä, että isompi lapsi on myös mustasukkainen vauvalle ja siksi kiukuttelee esim. tuon nukkumisen kanssa. Isompi lapsi haluaa huomiota ja aikaa äidin kanssa ilman, että vauva saa huomiota tai on mukana tilanteessa. Tuo, että vanhempi lapsi viedään vielä pois tieltä kotoa päivähoitoon, jossa äiti on vauvan kanssa vielä pahentaa tilannetta. Isompi lapsi on vielä niin pieni, että ei osaa sanoittaa tunteitaan, mutta pahimmillaan tuollaisella on tuhoisa vaikutus itsetuntoon ja lapsi kokee hylkäämiskokemuksen ja että on vain tiellä ja vauva tärkeämpi. Vallitsevassa tilanteessa lapset todellakin ovat eri asemassa.
Äiti lähtee yksin hotelliin nukkumaan edes yhdeksi yöksi.
Ilman muuta kotiin. Sairastelu on vielä kuormittavampaa.
Selvitä onko seurakunnan kerhoja tai saisitko lapsiperheiden kotipalvelua. Ainakin omassa kunnassa on tätä. Hoitavat lapsia esim 2 kertaa 2 tuntia viikossa. Menee vaikka vauvan ja esikoisen kanssa ulkoilemaan ja saat nukkua. Voimia!
Huudatko lapsille?