Mua niin ärsyttää työkaveri jolla on pieniä lapsia ja se on aina syy kaikkeen

Mut voit kyl mainita että saa lapset kuullostamaan syyllisisltä liian moneen.



Ite oon kotikissa. En halua juhliin tai mihinkään muuallekaan, haluan asua maalla jne. Olisin sellainen ilman lapsiakin. Mut joskus käytän lapsia verukkeena kun ei vaan viitsi sanoa, että oon mieluummin kotona ku kattomassa kännisten örveltämistä tai kuuntelen tarinoitasi jossain kutsilla...

Kaksi lasta, toinen koulussa ja toinen päivähoidossa. En mä voi tulla firman pikkujouluihin, kun täytyy mennä kotiin hoitamaan lapsia. En mä ehdi käymään missään harrastuksissa kun on lapset. En mä voisi asua kerrostalossa, kun on noi lapset. En mä ehdi katsoa telkkaria kun on noi lapset. Meille ei enää tule sanomalehteä, kun ei sitä ehdi lukea kun on noi lapset. Kavereita tämä ihminen näkee vaan toisten sellaisten kanssa joilla on pieniä lapsia. En mä osta itselleni uutta talvitakkia, kun on noi lapset ja niille täytyy ostaa kaikkea. Miten tämä ihminen saa lapsiperheen elämän kuulostamaan niin rajoittuneelta ja ankealta? Mitään ei voi tehdä kun on noi lapset!

Onneksi voin olla menemättä firman pikkujouluihin, kun on noi lapset. Ovat nyt sen verran vanhoja että voisin jättää ne yksin kotiin, mutta voin kieltäytyä kuitenkin.

Harrastuksia olen itselleni nyt lähiaikoina ehtinyt keksiä, telkkua en oikein katsele, en lue sanomalehteä jne jne

olen mielestäsi varmaan todella surkea tapaus. Mutta elämäni on hienoa ja en vaihtaisi päivääkään pois

Telkkarin katsominenkaan ei tee ihmistä autuaaksi, en mäkään katso telkkaria.



Mä saatan käyttää lapsia tekosyynä olla tulematta jonnekin, minne en halua mennä. Tai lähinnä lapsenvahdin puutetta. Voi pahus, kun ei saatu vahtia eikä ikävä kyllä voida tulla. Tai pahus vieköön toisen meistä on jäätävä kotiin, tosi kurja juttu - ja se kotiin jääjä huokaisee helpotuksesta, kun ei tarvitse mennä rientoon, jonne ei halua lähteä ;-)