Miksi naiset aivottomasti ihannoivat avioliittoa vaikka se on aina sortanut naisia?
Mitä hienoa siinä on? Noloa ilakoida jostain sormuksista, kukkapuskista ja valkoisista mekoista, kun koko instituutio perustuu naisvihaan. Olette miesten alamaisia, siksi te vaihdatte nimeä. Kumma miten naisia syytetään jos he saavat jotain "etuja", mutta miehet saavat ihan vapaasti perheessä kaikki edut vain koska ovat miehiä. Ketään ei haittaa, akkojen kanalaumakin puolustaa omaa syrjintää.
Miksi juuri naiset mehustelevat sormuksillaan, hääjuhlilla ja kaikella avioliittoon liittyvällä? Eivät miehet lue häälehtiä, haaveile sormuksista tai vaihtele nimiä. Olette raukat ihan yksin :D Miehelle nainen merkitsee vain seksiä ja ainoa tehtävänne on porsia MIEHEN sukuun POIKIA.
Kaiken kukkuraksi tyttöjä ei Suomessakaan haluta koska he vaihtavat nimeä. Useissa maissa tyttöjä abortoidaan, hylätään ja ta*etaan avioliitossa aviomiehen sukuun liittymisen takia. Silti te tollot luulette olevanne prinsessoja. Miehet halveksivat teitä.
Miksi avionainen saa olla halpa ja esineellistää itseään sekä heikentää kaikkien muiden asemaa, mutta vapaa nainen on heti noita jos pakaraa näkyy? Silloin ei paljoa vapaus raiu!
Kommentit (17)
Hyvää settiä. Näinhän se on. Veikkaan että monia miehiä ja naisia pelottaa kohdata todellisuus ja se on aika erilainen kuin että parisuhde on paras.
Minun olot avioliitossa ovat erinomaiset.
Elät nyt vähän jossain menneessä eikä silloinkaan naiset ihannoineet avioliittoa. Nykyään yhä harvempi haluaa naimisiin koska siitä on vähän hankalampi päästä eroon kuin avoliitosta.
Oletan ettet ole mies, ja vaikuttais, että sinä halveksit.
En ole koskaan halunnut naimisiin enkä koskaan aio mennä naimisiin. Olen asunut miehen kanssa yhdessä kaksi kertaa, kolmatta kertaa ei tule. Minunlaisiani naisia on paljon.
Parisuhteen tulee lisätä elämänlaatua, ei heikentää sitä. Niin kauan kuin yksin oleminen on parempaa kuin kaksin oleminen, pysyn yksin.
Parisuhdesosiaalistamista on hyvä tarkastella kriittisesti.
Hääjuhla on eri asia kuin avioliitto. Aloittajaparan ajatus on nyt palikan yhden kantin varassa. Käännä ne loputkin viisi sivua ja viisastu.
Jos elät parisuhteessa, kannattaa hoitaa kuntoon kaikki ne juridiset aspektit joita avioliitto tarkoittaa. Kannattaa pitää huolta, että pääset esimerkiksi tapaamaan loukkaantunutta puolisoasi sairaalaan tai että hän saa tehdä sinun hoitoosi liittyviä päätöksiä. Jos siis niin haluat.
Minun puolisoni on lähin omaiseni ja siksi solmimmekin tämän juridisen sopimuksen, jota meillä avioliitoksi kutsutaan. Helppo tapa hoitaa iso kasa valtuutuksia ja vastaavia asioita puolin ja toisin.
Sukunimi, lasten mahdollinen hankkiminen tai hääjuhla ovat ihan erillisiä kysymyksiä.
Avioliitto on vain juridinen sopimus eikä se vaadi sormusta, kukkia, häähöttöä tms. ei edes sukunimen vaihtoa. Se virallistaa parin statuksen lain silmissä. Ja nykyisin monet parit ovat lapsettomia ihan omasta halustaan.
Vierailija kirjoitti:
Oletan ettet ole mies, ja vaikuttais, että sinä halveksit.
Ap on luultavasti se sama lesbo, joka jankkaa näitä täysin sairaita vihaa uhkuvia 💩jaan vähän väliä täällä. Olisiko myös sama, joka oksentaa toisinaan niitä sairaita poikalapsi jankutuksiaan tänne? Väittää siis olevansa lesbo, mutta tiedä sitten mikä todellisuudessa on. Todella sairas, oli mikä vaan. Joku mies sille on jotain tehnyt tai sitten saa jotain todella sairasta "hupia" näillä jutuillaan. Voi ehkä olla joku mieskin, joka yrittää levittää vihaansa ja pahaa oloaan, teeskentelemällä vikapäistä "naista".
Mä menin naimisiin 18-vuotiaana.
Olin vaan niin rakastunut poikakaveriini.
Ja naimisissa ollaan yhä! Yli nelikymppisiä kumpikin ja hyvin menee. Mä suosittelen avioliittoa kaikille, jotka rakastavat puolisoaan.
Yhdessä on hyvä olla ja aina on tukea ja turvaa. Ihan vaikka jos on niska jumissa niin toinen hieroo tai joku keittää aamukahvit molemmille. Elämä on simppeliä, kun ei välittää aidosti puolisostaan.
Ap ei taida olla naimisissa - eikä ihme.
Sulla taas on joku jatkuva tarve nostaa itsesi muiden naisten/ihmisten yläpuolelle. Kohteliko sun äiti tai isä, vai molemmat sua niin surkeasti että koet jotain kyltymätöntä tarvetta moiseen? Tuo katkeruus käy sulle vielä kohtalokkaaksi, jos et edes yritä tehdä sille jotain. Ryömipä nyt sinne synkkään koloosi takaisin, jälleen kerran.
Miten ilman aivoja voi ihannoida mitään? Eihän silloin voi olla elossa.
Minä taas ihmettelen miksi ihmeessä ei haluaisi naimisiin jos on valmis sitoutumaan. Kyllähän se tuo elämään niin taloudellista kun henkistä turvaa. Vaatii tietysti että osaa ja haluaa sitoutua.
Miten sormus, kukat ja valkoinen mekko liittyvät avioliittoon?
Olen ollut onnellisesti naimisissa 10 vuotta eikä minua sorra kukaan. Ei ole sormusta, ei ollut kukkia, ei ollut valkoista mekkoa.