Miksi Suomi ei elvytä?
Ruotsi elvyttää talouttaan ja Saksa on tehnyt massiivisen, noin 1 000 miljardin investointipaketin, jossa se laittaa rahaa puolustukseen ja infrastruktuuriin tulevina vuosina. Suomessa taas leikataan eikä päästä eteenpäin. Onko Suomi jo niin kuollut ettei kannata edes yrittää elvytystä.
Kommentit (13)
Kysyppä Purralta miten meni niinku omasta mielestä.
Suomella kasvoi puolustusmenot huomattavasti Natoon liittymisen jälkeen. Nyt leikataan sieltä sun täältä, jotta saadaan puolustusmenot katettua. Ruotsissa puolestaan on talous hyvällä tolalla, joten siellä voidaan miettiä asioita positiivisemmin.
Suomi elvyttää leikkaamalla köyhiltä ja viemällä työpaikat sadoilta tuhansilta.
Suomi on elvyttänyt 20 vuotta velkarahalla ilman tuloksia.
Siksi on ajateltu, että pitäisi ehkä tehdä jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Suomi on elvyttänyt antamalla julkiselle sektorille keskimäärin 600 - 1200 euron palkankorotuksen per palkansaaja.
Kansanedustajathan saivat monen tonnin korotukset
Vierailija kirjoitti:
Suomi on elvyttänyt 20 vuotta velkarahalla ilman tuloksia.
Siksi on ajateltu, että pitäisi ehkä tehdä jotain muuta.
Kuka ajattelee, (hahaha). Petterin ja Riikkulin aivot miettivään kuinka saavat enemmän rahaa kokkareille ja perzuille
Vierailija kirjoitti:
Suomi on elvyttänyt antamalla julkiselle sektorille keskimäärin 600 - 1200 euron palkankorotuksen per palkansaaja.
No ei ole. Kannattaa ottaa lääkkeet, sillä ne älyvapaat fantsiat katoavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on elvyttänyt antamalla julkiselle sektorille keskimäärin 600 - 1200 euron palkankorotuksen per palkansaaja.
Kansanedustajathan saivat monen tonnin korotukset
Halvalla saa hyvää, varsinkin kun etsitään henkilöä päättämään raha-asioista.
Olen kyllä mukana ajatuksena elvyttää. Mutku saan rahoilleni parempaa vastinetta esim. Saksasta, Tsekeistä, Puolasta jne. Niin ne menevät suoraan sinne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on elvyttänyt antamalla julkiselle sektorille keskimäärin 600 - 1200 euron palkankorotuksen per palkansaaja.
No ei ole. Kannattaa ottaa lääkkeet, sillä ne älyvapaat fantsiat katoavat.
Ai korotukset ovat tuotakin suurempia.
Suomi on elvyttänyt vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen yli 100 miljardilla eurolla. Talous ei lähtenyt kasvuun missään vaiheessa joten miksi velkaannuttaa valtiota enempää. Ongelmana ovat Nokian ja metsäalan romahdus eikä mitään ole tullut tilalle. Teollisuustuotanto ei täällä oikein kannata ja palveluita ei saada myytyä ulkomaille.
Velanotolla on keinotekoisesti pidetty yllä hyvinvointiyhteiskuntaa mutta eiköhän elintaso laske väistämättä kun IMF tulee kylään. Poliitikoilta on unohtunut yritystoiminnan tukeminen että saataisiin jotain uutta työllistävää maahan sekä huomioitaisiin myös pienyritykset. Suuryritykset ovat jo vuosien ajan investoineet ulkomaille kun kotimaassa ei saada riittävää tuottoa.
Viime vuonna taisi yrityksiä mennä konkurssiin eniten tällä vuosituhannella. Kannattaisiko edes joskus kuunnella yrittäjiä ja vähentää sitä "mystistä jarrua" jota verottamiseksi kutsutaan.
Kun nähdään että kohta tulee ongelmia tällä vauhdilla, on kaksi tapaa välttää:
- Kiihdytetään pois alta, kuten suurin osa pohjoiseuroopan maista teki, näin taloutta aletaan "kuumentamaan" investoinneilla jo ennen kuin lama iskee.
- Jarrutetaan voimakkaasti. Vedetään ostovoima kansalta nolliin, nimenomaan siltä suurelta massalta, näin tehtiin suomessa. 40-60 % elinkeinoelämästä meni säästöliekille. Kansalaisia lomautettiin ja irtisanottiin, toimeentuloa kiristettiin tarkoituksena ajaa työttömät pienemmällä palkalla töihin.
Elämä on kummallista. Joskus koko valtion talouden suunnan voi päättää yksi mies, joka nurkassa huokaisee että "nyt mennään liian lujaa, pitää valmistautua hävittäjien maksuun ja kerätä valtion kassaan rahaa kansalta". Näin siinä käy kun tunarit pääsevät päättämään liian suurista asioista. Olen pettynyt siihen, että edes kokoomus taloustietäjineen ei älähtänyt. Saamattomia munattomia pelkureita!
Suomi on elvyttänyt antamalla julkiselle sektorille keskimäärin 600 - 1200 euron palkankorotuksen per palkansaaja.