Lue keskustelun säännöt.
Mun äiti eleli kotirouvana, ja heille se sopi mainiosti molemmille. Mutta en mä kyllä uskaltaisi näiden duunarimiesten varaan jättäytyä
12.01.2026 |
Niissä on hyvin harvat sellaisia kuin mun isä, joka on (DI) uskovainen, vakavamielinen mies, joka on sitä mieltä että avioliitto on kuolemaan asti, myötä- ja vastoinkäymisissä. Äiti esim. keski-ikään mennessä tuplasi painonsa nuoruuden painosta, eikä varmasti ollut enää seksuaalisessa mielessä viehättävä. Isä ei koskaan harkinnutkaan eroa. Juhlivat 50-vuotishääpäiväänsä viime joulukuussa. Mutta nämä nykymiehet, jotka voivat vaan jossain vaiheessa päättää että on kasvettu erilleen tai akka on rupsahtanut eikä enää kiihota tms, niin en mä kyllä näiden varaan jättäisi toimeentuloani. Kivahan sitä olisi varmaan 20-30 veenä olla kotirouva, mutta mitä jos sitten kun olet 40-50, se mies jättää eikä sulla ole koulutusta, työkokemusta, omaa rahaa, eikä mitään. Ei, en uskaltaisi. Täytyy miehen maksaa mulle ns. palkkaa kotona olosta niin suostun. Ja luulen, että tämä onnistuu kun nykyinen DI.
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei ehkä hei kukaan enää pystyiskään elään kotirouvana kun ei enää suomessa edes kahden keskituloisen palkkakaan riitä kattaan kuluja... Mennyttä aikaa tuollainen eläminen. Nyt maksellaan veroja.
Vierailija kirjoitti:
No ei ehkä hei kukaan enää pystyiskään elään kotirouvana kun ei enää suomessa edes kahden keskituloisen palkkakaan riitä kattaan kuluja... Mennyttä aikaa tuollainen eläminen. Nyt maksellaan veroja.
Kyllä näin edelleenkin tehdään, pönttö.
Mun mies ehdotti sitä mulle, tienaa sen verran että ei tarvitsisi stressata töissä, ollaan oltu naimisissa jo 15 vuotta. Toisaalta en usko että osaisin olla kotirouvana kovin pitkään ja pidän siitä että on omaa rahaa ja saan toteuttaa omaa uraa.
Munkin äiti oli kotirouva ja se oli ihan kivaa. Sitten äiti oli yrittäjä, mutta ei se yritys juuri voittoa tehnyt, kun oli ns. kutsumusala.
Isä oli myös sellainen vanhan kansan mies, joka ajatteli, että avioliitto on kuolemaan asti. Kun isä sitten kuoli, kävi erittäin selväksi, että sekään ei riitä. Leski jäi köyhäksi, vaikka sai puolet miehen eläkkeestä leskeneläkkeenä. Nyt se elelee tuhannella eurolla kuukaudessa, ja miettiii paraikaa, että uudet silmälasit tarvitsisi, mutta ne maksaa enemmän kuin kuukauden eläke.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä tiedät, ettei isäsi harkinnut eroa? Entä miksi suhtaudut äitiisi ja hänen kehoonsa noin halveksivasti?
Mun äiti ei elellyt kotirouvana 60-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti ei elellyt kotirouvana 60-luvulla.
Jatkan vielä tästä: isäni oli esimiesasemassa mutta ei pystynyt elättämään perhettään, koska hänen harrastuksensa, kilpa-autoilu, oli niin kallista. Äitini kävi kolmivuorotyössä ja sai silti tehdä kaikki kotityötkin, koska ne olivat isäni mielestä akkojen hommia. Mies ei käynyt ruokakaupassa, ei laittanut ruokaa, ei tiskannut, ei siivonnut, ei pyykännyt, ei hoitanut lapsia.
Avioero ei tullut kuuloonkaan. Kun vanhempani päättivät erota vasta 80-luvulla, he joutuivat kirkkoherran puhutteluun. Kirkkoherra haukkui äitini ja sanoi että tämä oli ollut huono vaimo.
Mun entisen luokkakaverin isä omisti pienen tehtaan. Sitten hän sai jotain terveysongelmia ja myi yrityksen tosi hyvään hintaan.
Meni ihan pari v ja isä kuoli. Tää mun luokkakaveri oli n 22-25 v ja äitinsä kanssa päätti kumpikin lopettaa työt.
Kotitalo myytiin ja kummallekin ostettiin läheltä toisiaan talot.
Saa säännöllisesti osinkoja pari tonnia kk, ei ole mitään syytä mennä töihin.
Laittaa fb hen kukkakuvia.
On naimisissa, mies työelämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Munkin äiti oli kotirouva ja se oli ihan kivaa. Sitten äiti oli yrittäjä, mutta ei se yritys juuri voittoa tehnyt, kun oli ns. kutsumusala.
Isä oli myös sellainen vanhan kansan mies, joka ajatteli, että avioliitto on kuolemaan asti. Kun isä sitten kuoli, kävi erittäin selväksi, että sekään ei riitä. Leski jäi köyhäksi, vaikka sai puolet miehen eläkkeestä leskeneläkkeenä. Nyt se elelee tuhannella eurolla kuukaudessa, ja miettiii paraikaa, että uudet silmälasit tarvitsisi, mutta ne maksaa enemmän kuin kuukauden eläke.
Kirpputoreilta yms voi löytyä paitsi vaatteita niin myös jopa silmälasejakin.
Mietittekö te toimeentulon rajoilla elävät kotirouvat koskaan lapsianne ja heidän parastaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Munkin äiti oli kotirouva ja se oli ihan kivaa. Sitten äiti oli yrittäjä, mutta ei se yritys juuri voittoa tehnyt, kun oli ns. kutsumusala.
Isä oli myös sellainen vanhan kansan mies, joka ajatteli, että avioliitto on kuolemaan asti. Kun isä sitten kuoli, kävi erittäin selväksi, että sekään ei riitä. Leski jäi köyhäksi, vaikka sai puolet miehen eläkkeestä leskeneläkkeenä. Nyt se elelee tuhannella eurolla kuukaudessa, ja miettiii paraikaa, että uudet silmälasit tarvitsisi, mutta ne maksaa enemmän kuin kuukauden eläke.
Kirpputoreilta yms voi löytyä paitsi vaatteita niin myös jopa silmälasejakin.
Voi toki. Mutta silloin kun silmälasien hinta on yli tonnin, ne ei yleensä ole ihan geneeristä kirpputorilta löytyvää tavaraa, vaan dioptereita tarvitaan
runsaasti.
Juu, hölmöä olla pelkkä kotirouva ilman säästöjä. Ero, sairaus tai puolison kuolema voi tulla milloin tahansa. Itse olen mies, mutta en haluaisi jättäytyä koti-isäksi kovin pitkäksi aikaa. Mistäs haen duunia kun ei ole kokemusta, ja vaimo päättääkin että haluaa erota? Sitten on huonot kortit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yleensä me kotiäidit/vaimot saadaan kovasti ulinaa kateellisilta, itsenäisiltä ja voimaantuneilta, yksin asuvilta feministeiltä. niitä ottaa päähän, kun joutuvat itse tekemään kaiken ja maksamaan kaiken. omat valinnat on aina jonkun muun vika. jos ei muuta keksitä, niin ne "kotityöt" kuuluu miehelle suurimmaksi osaksi. meillä miehellä ei ole lupaa puuttua talon sisäisiin tehtäviin. ukkotuo rahan taloon, jonka minä pidän siistinä.
Miksi luulet että joku haluaisi sun loispersettä elättää? Aivan kuin se olisi vain sun valinta.
Minusta tuollaiseen olisi ihan hyvä kannustaa, tulisi lapsia yhteiskunnalle. Kun kerran töitä ei ole siten kuin sotien jälkeen on ollut
Iso osa naisista kaipaa äitiyttä - eikä uraa. He haluavat oman pikku vauvan 💕
Vierailija kirjoitti:
Mun entisen luokkakaverin isä omisti pienen tehtaan. Sitten hän sai jotain terveysongelmia ja myi yrityksen tosi hyvään hintaan.
Meni ihan pari v ja isä kuoli. Tää mun luokkakaveri oli n 22-25 v ja äitinsä kanssa päätti kumpikin lopettaa työt.
Kotitalo myytiin ja kummallekin ostettiin läheltä toisiaan talot.
Saa säännöllisesti osinkoja pari tonnia kk, ei ole mitään syytä mennä töihin.Laittaa fb hen kukkakuvia.
On naimisissa, mies työelämässä.
"Laittaa fb hen kukkakuvia"
Tuo oli jotenkin söpö lisäys 😄
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät, ettei isäsi harkinnut eroa? Entä miksi suhtaudut äitiisi ja hänen kehoonsa noin halveksivasti?
Tämä ihmetytti minuakin. Erityisesti jälkimmäinen kysymys.
Sama. Olen kotirouva, ja ylpeä siitä. Kun kerron tämän ihmisille, saan usein osakseni hämmästystä, toisinaan jopa vähättelyä.