Hyviä ihmisiä on yllättävissä paikoissa
Olin eilen Tammiston täpötäydessä Citymarketissa. Tein rauhassa ostokset ja pitkähkön odotuksen jälkeen pääsin vuorostani kassalle ja pinosin kärryllisen ostoksia hihnalle. Sitten tuli maksun aika ja tajusin, että lompakko oli jäänyt kotiin.
Olin aivan paniikissa, että mitä teen. Puhelimessani ei ole lompakko-appia, enkä keksinyt mitään ratkaisua. Jonossa oleva pitkä rivi muita asiakkaita tuijotti harmistuneina, että mitä ihmettä se tantta siellä pygii.
Sitten tapahtui pari ihmettä: ensinnäkin viereisessä jonossa oleva koulupoika, ehkä 13-vuotias, tuli pari seteliä kourassaan ja sanoi, että hän voi maksaa. Sain kauhistuneena torjuttua hänet, eihän semmoinen nyt olisi käynyt. Ja poika siis ilmeisesti luuli, että olin ostamassa vain pari pikkujuttua enkä parinsadan euron edestä uuden vuoden herkkuja koko perheelle.
Mutta sitten seuraavana jonossa ollut nelikymppinen pereenisä tuli ja maksoi pokkana kaikki ostokseni omalla luottokortillaan. Kysyi vain, onko minulla mobile pay, jolla voisin palauttaa rahat hänelle.
Voi ihmeitten ihme!
Kommentit (12)
Itse maksoin viime jouluna tuntemattoman ihmisen ostokset lahjaksi. joku 50e. Miks ei hei silloin tällöin tekis jotain epäitsekästä ja spontaania.
Olisi etusivun lööppi jos olisi tapahtunut Espoossa.
Näin se hyvä leviää. Olen itsekin lukenut täältä ja muualtakin, miten ihmiset ovat kertoneet auttaneensa tällaisissa tilanteissa. Nyt sitten joku sai hyvän mielen oltuaan avuksi eikä se edes maksanut hänelle mitään, jos AP maksoi heti takaisin. Lisää tällaista kanssakäymistä!
Vierailija kirjoitti:
Maksoitko nahkalompakolla?
Kyllä maksoi, siellä olikin Kitymarketin siivouskomerossa hetken päästä kärryt ja mopit ihan uudessa järjestyksessä. Siivoja ihmeissään kun tulee seuraavan kerran paikalle, siivouskomero on kuin menneitten maja ja lattia täynnä pillukarvoja.
Muutama viikko sitten Lidlin kassalla joltain puuttui jotain euron parin verran rahaa ostosten hinnasta. Takana oleva maksoi kortilla puuttuvan summan. Summa toki eri suuruusluokkaa AP:n ostoksiin verrattuna.
Voi kun ihmiset hoksaisivat miten hyvä mieli tulee toisten auttamusesta. En tarkoita rahallista auttamista vaan aivan pieniä ystävällisiä tekoja ja sanoja. Kokeilkaapa oven avausta, huomenen sanomista tai edes hymy.
Kuulostaa vähän epäuskottavalle, mutta ei siitä seuraa välttämättä, että noin ei oöisi käynyt jollekin joskus. On muitakin arvoja kuin raha.