Miksi toiset ovat

niin mahdottoman kauniita?



Kauneus on katsojan silmissä ja jokainen on omalla tavallaan kaunis. Mutta sitten on näitä luonnostaan "järjettömän kauniita" henkilöitä, joiden ei varmaan tarvitse tehdä mitään erityistä sen eteen mitä ovat.



Arvostan ihmisissä oikeamielisyyttä, avoimuutta, hyvyyttä ja muita hyviä arvoja. Nämä ovat siis ulkonäköä paljon tärkeämpiä ja vaikuttavat kokonaiskuvaan ihmisestä. Hyvän tyypin kohdalla ulkonäkö todellakin unohtuu/sillä ei ole merkitystä.



Vaikka käsitän hyvyyden/ulknäön ym. tosiasioiden helpostikin aiheuttaman ristiriidan ja sen mikä on oikein niin hitsiläinen sentään että haluaisin olla Kaunis, Hyvä kroppainen, Upea, Älykäs, Tyyli- ja tilannetajuinen jne. Mutta ajatella, että en ole valmis tällä hetkellä tekemään asioita sen eteen että saisin sen unelmien kropan ja ulkonäön.



Elämän ristiriitaa ja pohdintaa... Toisaalta, voisiko tässä kaikessa ssa olla myös jotain äärimmäisen järkeenkäypää? Elämisen tunnetta epävarmuuksineen?