Apua, en kohta uskalla jättää miestä yksin lasten kanssa!
Meillä hyvin vilkas pian 4v poika sekä 1v tyttö. Pienempi on isomman kimpussa ja päinvastoin. Koko ajan pitää olla tarkkana, ettei isompi telo pienempää, ettei villeissä leikeissä satu tai yksinkertaisesti isompi keksi "kurnuuttaa" pienempää jotenkin. Mutta mies on tässä niin onneton! SIis niin hidas ja kai välinpitämätönkin, ei tajua/viitsi puuttua ajoissa. Vaikka näkee keittiön pöydän äärestä että nyt lasten leikki alkaa taas näyttää epäilyttävältä, ei mene väliin. Saattaa sanoaa "heeei" ja sitten isompi jo kaataakin pienemmän pää kolahtaen lattiaan. Pieni itkee hirveästi, mies toruu hieman isompaa ja se siinä. Minä taas olen koko ajan skarppina, ja estän ettei pääsisi paljoa sattumaan ja ohjaan heidän leikkejään rauhallisemmiksi.
Olen tosi huolissani kun pitää jättää mies yksin lasten kanssa. Tänäänkin kävin ½h lenkillä ja pieni huusi hirveästi kotiin tullessa, mies tokaisi että "sauli kantoi sen sängylle ja pääsi tipahtamaan". Siis JUMA! Ja mitä mies tekikään taas siinä välissä? :( Harmittaa niin. Muutenkin niin laiska pitämään kuria isommalle, ei jaksa asettaa ja pitää rajoja. Minä pidän.
Kommentit (12)
Ei meillä kyllä 4 v ikäiset lapset ole retuuttaneet ja teloneet itseään noin paljon pienempiä, niin että lapsia pitäisi koko ajan vahtia ja pienempiä suojella .
Mulla on 5 lasta. Kuulostaa omituiselta.
Miehesi taas normaalilta.
On tietty ikävä, jos lapset satuttavat toisiaan, mutta ei kukaan oikeasti pysty heitä koko ajan vahtimaan, mahdoton vaatimuskin.
Enpä välittäisi olla puolisosi.
jos vaikka kävisitte koko perhe esim. perheneuvolassa ? Juttelisitte siellä ongelmista.
Tai sitten juttelette vanhemmat kaksin rauhallisesti kotona asiasta kun lapset ei ole kuulemassa. Koetatte miettiä mitkä säännöt teillä on ? Siis yhteiset säännöt. Esim. saako sisällä juosta ja remuta ? Saako toista töniä jne ja mitä tehdään jos vaikka isompi tönäisee tahallaan pienempää (esim. aresti rangaistus mutta ennalta sovittuun paikkaan ja aika). Ja sitten molemmat sitoutuvat noudattamaan näitä niin lapsetkin oppii ne.
Ehkä sinä puutut liiankin herkästi lasten touhuihin ?
Onko mies tajunnut kuinka helposti tuollainen pieni loukkaa pahasti ? Voisitko jotenkin saada ymmärtämään kuinka kurjaa on hoidella kipsattua lasta tai olla sairaalassa pelkäämässä miten aivotärähdyksen saaneen lapsen käy jne.
Selvät pelisäännöt niin lapsille (miten käyttäydytään) kuin aikuisillekkin (mitä tehdään jos ei lapset ole sääntöjen mukaan).
Ei tonikäset noin käyttäydy. Ilmeisesti ei saa sulta positiivista huomiota tarpeeksi.
Sinun kannattaisi nyt rauhoittua. Et voi lähteä siitä että elät koko ajan skarppina jos jotain tapahtuu. Järjestä kotinne sellaiseksi että siellä on turvallista ja lapset saa tarvittaessa eristettyä toisistaan esim. vauvaportilla. 4-vuotiaan kuuluu jo ymmärtää sääntöjä ja viimeistään nyt on aika alkaa opetella syyn ja seurauksen suhdetta. Jos satuttaa pikkuveliä --> tulee rangaistus jne. Ja tämä koko ajan johdonmukaisesti. 4-vuotias kaipaa jo mieleistä tekemistä ja se hänelle tulee järjestää. 1-vuotias sitten esim. leikkikehään tai muuhun turvalliseen paikkaan siksi ajaksi kun vanhemmat eivät ole vahtimassa. En nyt siis tarkoita mitään pitkää aikaa vaan esim. vessassakäyntiä.
Totta varmaan on sekin, että miehillä ei ole sellaisia tuntosarvia päässään että olisivat jatkuvasti valppaina samaan tapaan kuin naiset.
kyllä saada muuttamaan käytöstään, ei ihan normaalilta kuulosta. Ja miehen pitäisi vähän parmmin katsoa heidän peräänsä.
jos sinä olet koko ajan metrin päässä kyttäämässä. niin mäkin tekisin.
oletko koskaan kuullut sanontaa tilaisuus tekee varkaan?
Sen sijaan, että jatkuvasti tarvitsee kytätä, ettei toinen ole toisen kimpussa, kannattaisi puuttua siihen käytökseen ja opettaa, ettei tuollainen ole hyväksyttävää. Kyllä 4-vuotias jo ymmärtää, että toiseen sattuu ja tuon ikäiseltä pitäisi jo löytyä jonkinverran empatiakykyä.
on joku vihabuumi menossa, joka kysymykseen on sata vittumaista vastausta. Ihmeellistä.
Mä en ole sitä mieltä, että ap on nyt yksin tässä syyllinen. Miehen pitää myös jaksaa nostaa perseensä sohvalta välillä ja puuttua isomman lapsen kiusaamiseen ja katsoa pienemmän perään. Äidin homma on juuri sitä skarppina olemista ja vahtimista, ettei kehenkään satu, vai mitä helvettiä te muut av-mammat kotona teette? (Ainiin, istutte netissä).
Miehelle selväksi, että 1-vuotias satuttaa itsensä herkästi ja on juuri siinä iässä eniten vahdittavissa. 4-vuotias kuriin vaikka jäähyillä, ja kuten joku jo ehdottikin, sopikaa tarkasti säännöt - montako kertaa varoitetaan, kuinka pitkään istuu jäähyllä ja mistä asioista. Jos mies ei suostu ottamaan lasten kasvatuksesta vastuuta, mies on ääliö.
mun lapset oli aikanaan 3v. ja 6kk ja tapaturma tapahtui kotonamme, kun mies jätti lapset kahdestaan samaan huoneeseen.
Sairaala tekee ls-ilmoituksen, jos pienelle käy jotakin.
1v. on niin pieni, ettei hän tarvitsee aikuisen suojelua, sillä ei pysty puolustautumaan isommalle.
Meillä tämä tapaturma kävi, koska mies ei tajunnut edes, ettei lapsia saa jättää kahdestaan.
Sinä toimit oikein ja miehesi väärin.
Ja antaa 1v:n muutenkin varsin vapaasti keikkua ja tehdä ja touhuta omiaan, jännittää jättää lasta silleenkin että olen isomman kanssa jossain. Mutta vähän paremmin menee.