Lue keskustelun säännöt.
Apua!! Kaksoset tulossa. Ikäeroksi esikoiseen 1 v 9 kk
01.11.2011 |
Mies sai pitkän suostuttelun jälkeen ylipuhuttua yrittämään kakkosta, kun meillä alkaa ikä painaa ja ensimmäistä yritettiin lähes vuosi. No kävikin niin, että tärppäsi heti ekasta kierrosta. Eilen käytiin ultrassa ja siellä näkyi kaksi alkiota. Ihmettelin, kun vatsa kasvoi niin nopeasti ja oloni on ollut järkyttävän huono.
Esikoinenkin on vasta pieni ja jos kaksoset syntyisivät täysiaikaisina ikäeroksi tulisi 1 v 9kk. JA useinhan tuppaavat syntymään 1-2 kk etuajassa?
Esikoinen on tosi temperamenttinen tapaus ja tuntuu, että hänenkin kanssaan on kädet täynnä. Etenkin nyt kun olen raskaana. Tukiverkkoja meillä ei juuri ole. Isovanhemmat asuvat kaukana - toiset kuolleet.
Olen aivan paniikissa ja itken vain tilannetta. Voiko tästä selvitä? Mitä on odotettavissa tuossa 1 v 9 kk iässä esikoiselta? Millainen vaihe päällä? Onko muilla kokemuksia kaksosista ja pienestä ikäerosta?
Kommentit (31)
mutta otapa asia puheeksi miehesi kanssa. et ole tilanteessa yksin.
miettikää seuraavanlaisia vaihtoehtoja:
-mies jää isyyslomalle ja sen jälkeen heti vuosilomalle, joten pari kuukautta arki menee kahden vanhemman voimin
-voisiko miehesi lyhentää työaikaa?
-ota asia puheeksi neuvolassa, meillä ainakin todella mukava neuvolan th, kertoi alueen palveluista (tosin meillä ei ole siis kaksosia, mutta ei myöskään juuri tukiverkkoa ja lastenhoitoapua saatavilla)
-helpota omaa arkeasi ja tee valmiiksi ruokia pakkaseen, niin ei tarvitse kokkailla lastenhoidon välissä, vaan pystyt huilaamaan
-annan isommalle lapselle lastenhoito"tehtäviä", eli saa vaikka pakata hoitolaukkua, tai osta esikoiselle nukke, jota voi hoitaa
-muista, että et ole perustanut perhettä yksi, joten anna miehellesi mahdollisuus ja velvollisuus osallistua perheen hoitamiseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
päivähoitopaikkaa? Miehen kanssa ollaan juteltu. Ottaa paljon rennommin kuin minä. Esikoisestakin tosin kaikki yövalvomiset kaatuivat minun niskaani vaikka kuinka mies lupaili. Ei vaan herännyt öisin ja kun herätin, alkoi huutaa. Aamulla oli aina nolona mutta eipä se paljon lohduttanut. Muuten on hyvä mies. On esimiesasemassa joten työajan lyhentäminen haastavaa. Pitää kysyä neuvolasta apua.
samalla ikäerolla. Eipä sitten tullutkaan, koska kaksoset eivät selvinneet elossa. Riskit kaksosraskaudessa ovat tavallista suuremmat, joten kamalan paljon etukäteen ei kannata miettiä, miten tulee pärjäämään lapsilauman kanssa. Hae ihmeessä esikoiselle päivähoitopaikka, niin me teimme. Voit joutua loppuraskaudessa sairaalaan makaamaan ihan yllättäen viikkokausiksi ja kun vauvat ovat syntyneet, on tosi hyvä, jos esikoinen voi olla osan ajasta tutussa päivähoitopaikassa. Älkää siis aloittako hoitoa juuri vauvojen syntyessä, ettei esikoiselle tule olo, että hänet tyrkätään syrjään uusien vauvojen tieltä. Aloittakaa vaikka pari kk ennen. Etsi netistä paikkakuntasi monikkoperheyhdistys ja mene valmennuskurssille, se on tosi hyödyllinen! Siellä saat tutustua muihin monikko-odottajiin ja saat paljon hyviä vinkkejä kaksosten vanhemmilta. Tsemppiä ja toivottavasti teillä sujuu kaikki hyvin.
Ja kerro ettet tarvitse perhetyöntekijää juttelemaan vaan konkreettista apua ja yhden käsiparin lisää. Me saatiin perhetyöntekijä joka hoiti sairaan esikoisen (epilepsia) ja siivosi, laittoi ruokaa, pesi pyykkiä yms. Ilman en olisi pärjännyt.
esikoisen tuleva uhmaikä ei kaksosvauvojen takia ainakaan helpotu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla esikoinen oli 3v ja toka lapsi 1v3kk, kun kaksoset syntyivät, eikä heidän hoitaminen sen raskaampaa tai vaikeampaa ollut.
Odotan nyt viidettä(rv9) ja olisin ylionnellinen jos saisin taas kaksoset!
Ihan itse olemme lapsia halunneet ja ihan itse ne hoidamme.
Odotan kaksosia viikolla 35 ja tuo kertomasi ongelma on varmasti nyt päälimmäinen huolenaiheesi. Tulet varmasti kohtaamaan KOKO raskautesi aikana PALJON muitakin huolenaiheita ja ajatuksia tulevasta. Kaksosraskaus on fyysisesti ja henkisesti todella voimia vaativa ponnitus naiselta ja varmasti alat jo jossain vaiheessa miettimään,että tuo kyseinen murhe on aika pieni kaikkeen muuhun verrattuna. Toivon sinulle voimia ja jaksamista ja muista,että sinulla on edessäsi jotain ainutlaatuista. Ja olen vahvasti sitä mieltä,että kaksosodottajat -ja äidit on jo alkujaankin vahvempia, kuin yksösten. Kyllä sinä pärjäät ja jaksat aivan varmasti!
no voi kait sitä joku vahvuudeksikkin sanoa kun äiti osaa karjua :D Ainakin se lähipiirini kaksosäiti on ympäristössään kovin karjumaan ja komentamaan lapsiaan ja silti lapset on kyllä ulkopuolisen silmin katsottuna huonosti kasvatettuja. äiti on vaan ylpee että kun heidän kaksi veet osaa jo yksin ulkoillakkin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin ja semmoinen piti sitten vielä sanoa, että musita sitten kasvattaa ja huomioida se isompikin siinä vauvojen hoidon ohessa. Tunnen yhden kaksoperheen joiden esikoinen on tuolla ikäerolla, mutta todellakin kun vanhemmat ei ole jaksaneet kiinnittää huomiota hänen tekemisiin (saanut repiä pikkusisaruksilta lelut käsistä jo kun ne oli vauvoja ym) niin esikko on kyllä ilkeä ja todella epäkunnioittava myös muita aikuisia ja lapsia kohtaan. vaikka aloitti jo eskarin niin en uskqaltaisi omia lapsiani jättää edes samaan huoneeseen hänen kanssaan yksin
no miten ne akat ennen pärjäsi? Olet ehkä liian helppoon oppinut?
mutta todella rima oli todella alhaalla.
Lapset saivat ulkoilla keskenään, jos ei jo töihin laitettu tai isommat katsoivat lasten perään. Äiti ei todellakaan opettanut, ohjeistanut, saati leikkinyt lastensa kanssa. Päinvastoin. Jos ei jokin mennyt juuri niin kuin piti, hyvin helposti lensi tukkapölly tai piiska viuhui. Henkinen väkivalta kaupan päälle.
Lapsille tapahtui onnettomuuksia, koska kukaan ei katsonut perään. Toisaalta esim. liikennettä ja autoja (ja ihmisiä) oli vähemmän, joten turvallisemmin pystyi ulos päästämään kuin nykyisin.
Päällisin puolin siis pärjättiin, koska pärjääminen mitattiin sillä, että lapsella oli ruokaa ja puhdasta vaatetta päällä. Muuta ei vaadittu. Tähänkö sinä ihan oikeasti vertaat nykypäivää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no miten ne akat ennen pärjäsi? Olet ehkä liian helppoon oppinut?
mutta todella rima oli todella alhaalla.
Lapset saivat ulkoilla keskenään, jos ei jo töihin laitettu tai isommat katsoivat lasten perään. Äiti ei todellakaan opettanut, ohjeistanut, saati leikkinyt lastensa kanssa. Päinvastoin. Jos ei jokin mennyt juuri niin kuin piti, hyvin helposti lensi tukkapölly tai piiska viuhui. Henkinen väkivalta kaupan päälle.
Lapsille tapahtui onnettomuuksia, koska kukaan ei katsonut perään. Toisaalta esim. liikennettä ja autoja (ja ihmisiä) oli vähemmän, joten turvallisemmin pystyi ulos päästämään kuin nykyisin.
Päällisin puolin siis pärjättiin, koska pärjääminen mitattiin sillä, että lapsella oli ruokaa ja puhdasta vaatetta päällä. Muuta ei vaadittu. Tähänkö sinä ihan oikeasti vertaat nykypäivää?
Kyllähän ne akat pärjäsi (suurin osa) kun pakko oli. Mutta jos niin lasta kohtelisi nykypäivänä niin ls-asiakkuus olisi ihan varma. Esim mun mummolla oli tosi pahat traumat kun oli n. kuus vuotiaana jätetty vahtimaan pikkuveljeä, jolla oli paha hinkuyskä. Veli kuoli ja mun mummo näki siitä painajaisia kuolemaansa asti.
Niistä jotka ennen ei pärjännyt ei vaan pahemmin puhuta. Ei se niin hirveän harvinaista kuitenkaan ollut että vauvoja hukutettiin esim kaivoon tai tuore äiti meni lapsensa kanssa järveen (näin mulle ovat molemman puolen mummot kertoneet). Nälänhädän aikaan jotkut vanhemmat veivät lapsensa metsään ja jättivät sinne (en muista mistä tästä luin).
Itse olin au pairina aikoinaan perheessä, jossa oli esikoinen puolentoista vuoden ikäinen, kun kaksoset syntyivät. Menin perheeseen, kun kaksoset olivat kolme kuukautta ja olin sitten heidän apuna vuoden verran. Ja itse näin läheltä, kuinka suuri apu olin siinä arjessa. Ihan vain tein ruokaan olin esikoisen kanssa ja laitoin pyykkiä sillä aikaa, kun äiti hoiti kaksosia. Kerran viikossa myös katsoin lapsia, että äiti pääsi vähän ihmisten ilmoille. Myös esikoinen aloitti kahden vuoden ikäisenä hoidon, jossa oli 3 päivää viikossa. Lapsille luotiin samanlainen rytmi. Samaan aikaan syötiin, samaan aikaan mentiin nukkumaan ja rytmistä pidettiin todella tarkkaan kiinni. Kaikki turha höpötys jätettiin pois ja mentiin rennolla meiningillä ja huumorilla eteenpäin, kuitenkaan unohtamatta rajoja lapsille.
Uskon että tulette pärjäämään. Pyydätte apua aikaisin ja suosittelen au pairin tai nannyn hankkimista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pappa oli nääs reissuhommissa ja mummo vastasi itse kodista ja lapsista. Vanhin lapsista laitettiin esim. 2-vuotiaana kaupasta hakemaan maitoa. Matkaa reilu kilometri. Talossa oli lisäksi jo kaksi pienempääkin, 1-vuotias ja vauva. Kerran kun mummo oli jättänyt tämän kaksivuotiaan kotiin seuraavaksi vanhimman kanssa, niin lapsi oli saanut jostain käsiinsä sukkapuikon ja tökkinyt sillä pinnasängyssä olevaa lasta. Silmäkulmassa oli reikä, silmä sentään säästyi...
Mummo kauhistelee joskus itsekin, että siihen aikaan oli normaalia jättää lapset keskenään, kun mentiin navettaan tai kauppaan. Milläpä sitä viittä taaperoa mukaan raahasi, kun kulkupelinä oli vain jalat tai polkupyörä. Yksi lapsista oli vauvana Helsingissä sairaalassa 6kk 50-luvun alussa, eikä häntä voitu juuri katsomassa käydä, kun välimatkaa 300km ja junia kulki harvoin ja hitaasti. Töissä oli käytävä ja kaikki lapset hoidettava.
Nykypäivänä yhdelläkään tuon ajan äidillä ei varmaan olisi lapsia. Kaikki olisivat otettuina huostaan. Varsinkin kun selkäsauna oli ihan tavallinen kasvatusmetodi, jopa koulussa. Huiminta, että enolleni parturikin oli antanut selkään, kun ei ollut nätisti tuolissa. Ja sitä pidettiin ihan normaalina hommana!
Siellä perheessä tehtiin imetyksen loputtua niin, että lapset laitettiin samaan huoneeseen kaikki nukkumaan. Myös sielä huoneessa nukkui tarvittaessa se, kumman vuoro oli valvoa yö. Eli aina toinen sai rauhassa nukkua eri huoneessa. Heräisikö miehesi lapsenne itkuun, jos hän nukkuis lapsien vieressä. Vuorotellen he valvoivat aina yöt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolme kaksostenäitiä (+1 odottaja) vastannut. Yhdellä kaksoset kuolleet, toisella syntyneet pieninä keskosina, vain kolmannella (ilmeisesti) syntyneet täysiaikaisina (ellei ollut provo tuo täydellisen äidin vastaus, kun oli neljä pientä lasta ja muka ihan helppoa). Kuinka moni kaksostenodottajista oikeasti saa kaksoset terveenä kotiin saakka?
ja todella hyvin ollaan pärjätty pojat syntyi täysi aikaisena ja ovat olleet hyviä syömään ja nukkumaan tyttö oli kyllä 3vuotias kun pojat syntyivät :)
nauti raskaudesta äläkä mieti tulevaa kyllä sä pärjäät jos sulle on kaksoset suotu :)
tule kirjoittelemaan suljetulle monikko onnea palstalle sieltä saat paljon vertasitukea ja neuvoja :)
Onnea sinulle ja perheellesi :)
Paljon paljon onnea. Mulla on kaksosveli ja se on tosi hieno, läpi elämän kestävä suhde. Itselläni on lapset samalla ikäerolla ja hienosti on mennyt, tosin kaksosia mulla ei ole. Suurin osa kaksosraskauksista menee ihan hyvini, vaikka täällä on vähän kurjempiakin esimerkkejä.
Mä suosittelen myös, että esikoinen menee päivähoitoon. Ja ota vastaan apua aina kun sitä tarjotaan.
Kolme kaksostenäitiä (+1 odottaja) vastannut. Yhdellä kaksoset kuolleet, toisella syntyneet pieninä keskosina, vain kolmannella (ilmeisesti) syntyneet täysiaikaisina (ellei ollut provo tuo täydellisen äidin vastaus, kun oli neljä pientä lasta ja muka ihan helppoa). Kuinka moni kaksostenodottajista oikeasti saa kaksoset terveenä kotiin saakka?
Serkkuni sai kaksoset 2kk etuajassa, mutta hengittivät jo omilla keuhkoilla ja muitakaan ongelmia ei ilmennyt. Toki joutuivat sairaalassa sen pari kuukautta olemaan. Muutamalla työkaverillanikin on kaksoset, eikä yhdellekään ole mitään käynyt. Toki nuo ennenaikaiset synnytykset ovat yleisiä, siksi onkin maltettava ottaa tosi rauhallisesti viimeiset kuukaudet. Paljon on merkitystä myös sillä, onko molemmilla omat istukat vai jakavatko istukan.
Kysyin joskus neuvolassa tuosta ennenaikaisuudesta, kun meillä on kaksosuutta suvussa enemmänkin, ja olin huolissani, että jos kohdalle onkin jysähtänyt. Terkka sanoi, että täysiaikaiset tai lähes täysiaikaiset ovat ihan yhtä yleiset kuin ennenaikaisetkin. Lisäksi kaksoset harvoin syntyvät täysin varoittamatta, eli keuhkoja ehditään usein kypsyttää sairaalassa jonkin aikaa ennen syntymää.
2 vuotta, mutta toisaalta kun kuopus syntyi, se tuntui niin helpolta hoitaa vain yhtä vauvaa, että en edes muista että olisi koskaan ollut mitään ongelmia hänen kanssaan. Kaksosten kanssa meni ihan hyvin, he olivat puoli päivää päiväkodissa virikehoidossa kun olin äitiyslomalla. Meillä tosin oli hyvät tukiverkot ja apua sai aina kun tarvitsi.
Esim mun mummolla oli tosi pahat traumat kun oli n. kuus vuotiaana jätetty vahtimaan pikkuveljeä, jolla oli paha hinkuyskä. Veli kuoli ja mun mummo näki siitä painajaisia kuolemaansa asti
ja isä lähti armeijaan, kun tuplat olivat 3 kk ikäisiä (opetus yksi: mene armeijaan heti kun voit, älä elää lähempänä 30v ikää). Perhe pärjäsi silti mainiosti, koska äiti harrasti äitikeskeistä kasvatusta eli helpotusta kaikessa mahdollisessa ja lapsille tiukat rytmit. Kun kaikki kolme menivät samaan aikaan nukkumaan tai säivät samoihin aikoihin, jaksoivat kaikki paljon paremmin.
Eli unohda, että esikoinen on temperamenttinen. Ei hän ole. Hän tarvitsee vain ohjausta.