Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Toista lastaa pitkään harkinneet, mikä sai teidät tekemään päätöksen?
09.12.2025 |
Minulla on yksi eskari-ikäinen lapsi, ja olen jo monta vuotta miettinyt, pitäisikö yrittää toista lasta, mutta päätös tuntuu tosi vaikealta. Ympärillä on ihmisiä, joille on ollut alusta asti selvää, että sisaruksia pitää olla ja he ovatkin sitten pienellä ikäerolla seuraavan lapsen saaneet. Toisaalta on tuttuja, joille lapsiluvun jättäminen yhteen on ollut täysin selvä päätös.
Itse kuitenkin mietin ja mietin tätä Monta kertaa olenkin jo päättänyt, että yksi riittää, mutta sitten ajatus toisesta lapsesta aina putkahtaa takaisin pintaan. Nyt alkaa tuntua jo iän puolesta siltä, että pitäisi oikeasti joko alkaa yrittämään toista tai kertakaikkisesti hylätä koko ajatus.
Onko täällä muita, joille päätös ei ole ollut itsestäänselvä ja pidemmän pohdinnan tulos? Mikä sai teidät päätymään toiseen lapseen (tai ainokaiseksi jättämiseen) lopulta?
Kommentit (12)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan tekisi toista lasta tuossa vaiheessa. Sun lapsi alkaa jo hieman itsenäistyä, ja silti hän on vielä hyvin pieni. Haluatko oikeasti aloittaa kaiken taas alusta? Itse en kaipaa tippaakaan yösyöttöjä, vaipanvaihtoa, kuivaksi opettelua yms.
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan tekisi toista lasta tuossa vaiheessa. Sun lapsi alkaa jo hieman itsenäistyä, ja silti hän on vielä hyvin pieni. Haluatko oikeasti aloittaa kaiken taas alusta? Itse en kaipaa tippaakaan yösyöttöjä, vaipanvaihtoa, kuivaksi opettelua yms.
Pojallani on 13-vuotias tyttö ja 5-vuotias poika. Lapsilla on todella ihana sisaruussuhde. Miniäni mielestä oli juuri oikea aika toivoa toista, kun esikoinen oli 7 ja kouluun lähdössä.
terv. onnellinen mummi
Endometrioosi. Piti tehdä kun oli edes jotain mahdollsuuksia, onneksi tein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan tekisi toista lasta tuossa vaiheessa. Sun lapsi alkaa jo hieman itsenäistyä, ja silti hän on vielä hyvin pieni. Haluatko oikeasti aloittaa kaiken taas alusta? Itse en kaipaa tippaakaan yösyöttöjä, vaipanvaihtoa, kuivaksi opettelua yms.
Pojallani on 13-vuotias tyttö ja 5-vuotias poika. Lapsilla on todella ihana sisaruussuhde. Miniäni mielestä oli juuri oikea aika toivoa toista, kun esikoinen oli 7 ja kouluun lähdössä.
terv. onnellinen mummi
Meillä vanhin ja nuorin lapsista on parhaita kaveruksia. 12v ja 5v pojat kyseessä :) välissä on muitakin sisaruksia, mutta ei se aina ole ikäerosta kiinni
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsi toivonut sisarusta?
Tuossa iässä lapsi toivoo myös yksisarvista ja vaikka mitä muuta. Lapsi ei taida ymmärtää mitä sisarus konkreettisesti tarkoittaa. Aina se ei ole auvoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsi toivonut sisarusta?
Meillä ei kyllä lasten toiveet sisaruksista ole päätökseen vaikuttanut. Joskus se sisarus on maailman rakkain. Joskus taas kaukana siitä.
Lapset eivät tulevaa vauvaa kasvata, vaan vanhemmat. He päättivät lisääntyvätkö vai eivät.
Hoidot eivät toimineet ja perinteisellä tavalla ei onnistunut. Ei enää haluttu heittää rahaa kaivoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen kyllä toista lasta. Toisen lapsen hoito menee ihan eri lailla rutiinilla ja sitä nauttii kun saa vielä kokea kaiken uudelleen. Toisaalta isommasta lapsesta on paljon seuraa ja apua, vauvaa ja pikkulasta ei itse tarvitse niin viihdyttää. Me harkitsimme muutaman vuoden. Kun esikoisen kanssa alkoi homma sujua, tukiverkkoa oli ja tunne oli että "kyllä joskus vielä toinen", tultiin siihen tulokseen että mieluummin nyt kuin myöhemmin. Lopullinen päätös syntyi kun oltiin hieman leväperäisiä ehkäisyssä ja luulin jo kerran olevani raskaana. Silloin huomasin olevani siitä iloinen, ja seuraavasta kierrosta jo tulinkin sitten oikeasti raskaaksi.
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan tekisi toista lasta tuossa vaiheessa. Sun lapsi alkaa jo hieman itsenäistyä, ja silti hän on vielä hyvin pieni. Haluatko oikeasti aloittaa kaiken taas alusta? Itse en kaipaa tippaakaan yösyöttöjä, vaipanvaihtoa, kuivaksi opettelua yms.
Noitahan asioita sitä tietenkin miettii, että ihanaa kun tämä kaikki rankka on takanapäin ja nyt saa keskittyä hoivaamisen sijaan lapsen persoonaan ja kaikkeen oikeasti antoisaan. Mutta sitten sitä kuitenkin ajattelee, että tuo turhauttava ajanjakso on kuitenkin lyhyt hetki ihmisen elämässä, ja palkintona olisi toinen persoona ja antoisat ajat taas hänen kanssaan.
Alue: Aihe vapaa
Et selvästikään ole sinut yhden lapsen vanhempana, joten yrittäisin.
Omalle siskolle oli selvää, et 1 riittää ja enempää ei tule. Itsellä on 4 lasta ja ekan jälkeen oli selvää, että haluan lisää. 4. harkitsin 3v ajan juupas eipäs ja punnitsin syitä puolesta ja vastaan. Ei kaduta yhtään.