Lue keskustelun säännöt.
Kun on "herännyt", ei mikään enää tunnu yhtään miltään.
05.12.2025 |
Maailma ja ihmiset ovat ihan sekaisin. Elämä on hyvin merkityksetöntä loppujen lopuksi ja rajallista. Kuka tahansa voi kuolla hetkenä minä hyvänsä ja millään ei ole mitään väliä. Me kaikki yritetään rämpiä täällä jotenkin. Ihmisten jutut ovat pääosin tyhjänpäiväisiä. Töissä käynti tuntuu älyttömältä, painetaan niska limassa 8 tuntia päivässä (joku keksi että 8 tuntia on pakko tehdä töitä). Tämä on kuin yksi iso näytelmä, jossa kaikki esittävät roolia ja moni ryhtyy kauhean virkaintoisiksi työn kautta. Hautaan päädytään kuitenkin kaikki vaikka kuinka paljon tehtäisiin töitä.
Kommentit (22)
Työelämästä on tullut pelkkä ihmisten alistusmekanismi, ei se vastaa enää tarkoitustaan ihmisten toimeentulon lähteenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet oikeilla jäljillä. Nyt vain Raamattu auki ja sieltä lukemaan, että mikä tässä elämässä on oikeasti olennaista. Huomaat että ei ihan kaikki olekaan merkityksetöntä.
No ennen teollisuutta tehtiin töitä koko päivä. Koskaan ei ole ollut niin lyhyitä työvuoroja kuin nyt.
Vierailija kirjoitti:
No ennen teollisuutta tehtiin töitä koko päivä. Koskaan ei ole ollut niin lyhyitä työvuoroja kuin nyt.
Niin, ei ollut sitä Kelaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten on olemassa sellainenkin asia kuin henkilökohtainen elämä. Kin siinä on mieltä, ei tarvitse jatkuvasti pohtia, mitä maailmalla tapahtuu. Pätee niin free Palestine -porukkaan kuin salaliittojengiinkin.
Sori, et kuulosta "heränneeltä" vaan ennemminkin kyynistyneeltä. Toki ennen varsinaista "heräämistä" voi olla välivaihe kun ihminen on kyynistynyt. Toivottavasti saat kyseisen kuplan puhkaistua ja pääset eteenpäin elämässäsi jotta voit viimeinkin löytää oman "raison d'etresi", johdatuksesi, kutsumuksesi, elämän mielekkyyden tms.
Aika ansiokas kirjoitus kyynisyydestä:
https://statuspress.wordpress.com/2016/04/06/opiskelijoiden-ajatuksia-k…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
🥱🥱 kuvittelet olevasi kovinkin uniikki. "Herätä" hohhoijaa
Vierailija kirjoitti:
🥱🥱 kuvittelet olevasi kovinkin uniikki. "Herätä" hohhoijaa
Olen kuule erittäin uniikki v*tun lammas!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei ole ollut hereillä ja havahtuu hereille niin sehän aiheuttaa oireita sinussa.
Kun havahdut hereille eli alat heräämään tai heräät, miten nyt haluatkaan sanoa, et ole vielä täysin hereillä.
Vierailija kirjoitti:
Sori, et kuulosta "heränneeltä" vaan ennemminkin kyynistyneeltä. Toki ennen varsinaista "heräämistä" voi olla välivaihe kun ihminen on kyynistynyt. Toivottavasti saat kyseisen kuplan puhkaistua ja pääset eteenpäin elämässäsi jotta voit viimeinkin löytää oman "raison d'etresi", johdatuksesi, kutsumuksesi, elämän mielekkyyden tms.
Aika ansiokas kirjoitus kyynisyydestä:
https://statuspress.wordpress.com/2016/04/06/opiskelijoiden-ajatuksia-k…
Kun alkaa heräämään tai ihan havahtuu hereille niin kaikki tunteet ja ajatukset ovat sallittuja ja mahdollisia.
Tärkeintä on tehdä työ oikein.
Oireilu on ensisijaisesti aina hyvä asia eikä suinkaan mikään lopputulos.
Eli jos olen nyt katkera, vihainen ja kyyninen, en ole sitä välttämättä enää ajan X päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla tuli niin vahva tunne, etten tule näkemään eläkepäiviä ja töissä oravanpyörässä juokseminen alkoi kiristämään nuppia siinä määrin että otin loparit ja olen pihisti säästöilläni elellyt miten lystään. Joka päivä saa nukkua miten haluaa ja vapaa tekemään mitä vaan, eikä mihinkään pakoteta. Ehkä tämä oli joku etiäinen koska nyt alkoi lääkärissä juoksut koska ultassa näkyi jotain ylimääräistä virtsavehkeissä. Eiköhän kaikenlainen ylimääräinen kasvusto yleensä syöpää ole.
Vierailija kirjoitti:
Olet oikeilla jäljillä. Nyt vain Raamattu auki ja sieltä lukemaan, että mikä tässä elämässä on oikeasti olennaista. Huomaat että ei ihan kaikki olekaan merkityksetöntä.
Olen lukemassa Esko Valtaojan "Maailmankaikkeudesta" kirjaa. Kyllä me olemme pieniä tomuhiukkasia, vaikka mitä touhuamme täällä, hyvää tai pahaa, maapallo jatkaa kiertoradallaan piittaamatta ihmisen hulluudesta..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
🥱🥱 kuvittelet olevasi kovinkin uniikki. "Herätä" hohhoijaa
Olen kuule erittäin uniikki v*tun lammas!
Nyt ilmaisit olevasi lammas. Muista ne pilkut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet oikeilla jäljillä. Nyt vain Raamattu auki ja sieltä lukemaan, että mikä tässä elämässä on oikeasti olennaista. Huomaat että ei ihan kaikki olekaan merkityksetöntä.
Olen lukemassa Esko Valtaojan "Maailmankaikkeudesta" kirjaa. Kyllä me olemme pieniä tomuhiukkasia, vaikka mitä touhuamme täällä, hyvää tai pahaa, maapallo jatkaa kiertoradallaan piittaamatta ihmisen hulluudesta..
Kyllä tämäkin on totta.
Siltikään se ei tarkoita sitä että olemme täysin kykenemättömiä tekemään asioille jotakin.
Olemme ehkä pieniä ja mitättömiä mutta pystymme paljoon emmekä todellakaan ole syyttä syntyneet tänne.
Asioita ja ajatuksia voi myös yhdistellä ja yrittää ajatella mahdollisimman monelta kantilta.
Vierailija kirjoitti:
Sori, et kuulosta "heränneeltä" vaan ennemminkin kyynistyneeltä. Toki ennen varsinaista "heräämistä" voi olla välivaihe kun ihminen on kyynistynyt. Toivottavasti saat kyseisen kuplan puhkaistua ja pääset eteenpäin elämässäsi jotta voit viimeinkin löytää oman "raison d'etresi", johdatuksesi, kutsumuksesi, elämän mielekkyyden tms.
Aika ansiokas kirjoitus kyynisyydestä:
https://statuspress.wordpress.com/2016/04/06/opiskelijoiden-ajatuksia-k…
Totta. Prosessi on kesken, jos jää kyynisyyteen jumiin.
Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhan hoito eikä sekään ole oikeasti tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet oikeilla jäljillä. Nyt vain Raamattu auki ja sieltä lukemaan, että mikä tässä elämässä on oikeasti olennaista. Huomaat että ei ihan kaikki olekaan merkityksetöntä.
Olen lukemassa Esko Valtaojan "Maailmankaikkeudesta" kirjaa. Kyllä me olemme pieniä tomuhiukkasia, vaikka mitä touhuamme täällä, hyvää tai pahaa, maapallo jatkaa kiertoradallaan piittaamatta ihmisen hulluudesta..
Ihminen on pieni, mutta Jumala suuri. Jopa suurempi kuin koko universumi...
Heräsin noihin ajatuksiin joskus 27 vuotiaana, nyt 32 ja välillä ahdistaa kun ajattelen noin isossa kuvassa, välillä taas helpottaa oman elämän kipuiluja. Lopulta tulin siihen tulokseen että nyt kun täällä ollaan niin hyvä olisi tehdä elämästään mieluisaa ja mukavaa, oli se sit mitä tahansa kellekin, toisten auttamista vai enemmän omiin asioihin ja ympyröihin keskittymistä. Mutta silti, välillä kirpaisee se kun tajuaa ettei kaikkeen edes voi itse vaikuttaa.
Huomenta, nukuitko hyvin?