Lue keskustelun säännöt.
Voiko ihminen elää ihan onnellista elämää jos ei ostele paljon mitään paitti ruokaa?
26.11.2025 |
Koko ajankun media syöttää että ihmiset ostaa uusia juttuja niin tulee sellainen fiilis että vähän väliä pitäisi olla uusimassa esimerkiksi jotain kodin tekstiilejä
Kommentit (14)
Totta kai voi. Itse elin yhdessä vaiheessa elämää mökiksi rakennetussa pelkästään takalla lämpiävässä mummonmökissä maalla, ei ollut telkkaria, ei tietokonetta, ei mitään "hienoa". Yksinkertaista elämää luonnon keskellä. Koira mulla kyllä oli seurana. En ole koskaan ollut niin onnellinen. (Sen elämänvaiheen lopetti rakastuminen ja parisuhde kaupunkilaismieheen, josta seurasi muutto Helsinkiin)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Krääsän perässä juokseminenko voisi jotain onnea tuoda? Se on ehkä onnettomuuden seuraus.
No tottakai voi. Ei se ostaminen onnelliseksi tee. Minä ostan lähinnä ruokaa ja polttoainetta. Silloin tällöin tarvitsen esim. koiralle jonkun tarvikkeen tai varusteen ja sitten ostan sellaisen. Mutta en koskaan esimerkiksi kiertele kaupoissa huvikseni tai kuluttamassa aikaa. Puhumattakaan, että kävisin "shoppailemassa". Ei, minä katselen mielummin vaikka jotain sarjaa tai harrastan koirien kanssa tai teen vaikka polttopuita. En ole vähävarainen, enkä erityisen varakas, vaan ihan tavallinen keskivertopulliainen. Onnellinen sellainen.
Joo ja kuuntelee Grammarilla savikiekkoja kuulokin pysyy hyvänä.
En ole ostellut ruokaa ja vaatteita lukuunottamatta mitään vuosiin. Olen välillä jopa onnellinen.
Toki se, että olen saanut aikoinaan ostamaan harrastevälineistöä mm. muutaman soittimen, ja tietokoneen, jolla pystyn äänittämään soittoani, hyvän polkupyörän ja perus viihde elektroniikkaa auttaa pitämään pääosin tyytyväisenä, kuin jos joutuisin olemaan ilman.
Autosta jouduin luopumaan ja se tuntui pahalta. Yhtäkkiä elämänpiiri kutistui käytännössä kotikaupunkini sisälle, mutta pikkuhiljaa huomasin, että arki rullaa edelleen ihan kohtalaisen hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elämä on parempaa kun jättää turhan ostelun
Millä tavalla parempaa, jos tykkää ostaa itselleen mieluisia asiota?+
Onnellisesti tämä menee. Kohta risulaavulle ja rakovalkea loimuamaan. Kynsitulilla kahvit ja näkkäriä. Jaan näkkärit tirppien ja oravien kanssa jos sattuvat paikalle. Jään varmaani yöksi, ehkä useammaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Totta kai voi. Itse elin yhdessä vaiheessa elämää mökiksi rakennetussa pelkästään takalla lämpiävässä mummonmökissä maalla, ei ollut telkkaria, ei tietokonetta, ei mitään "hienoa". Yksinkertaista elämää luonnon keskellä. Koira mulla kyllä oli seurana. En ole koskaan ollut niin onnellinen. (Sen elämänvaiheen lopetti rakastuminen ja parisuhde kaupunkilaismieheen, josta seurasi muutto Helsinkiin)
Minäkin asuin tuolla tavalla, mutta olihan se vähän hankalaa, kun peseytymiseen piti lämmittää vedet saunassa ja oli vaan ulkohuussi. Pakkasessa oli tosi ikävä lähteä vessaan. Ei ollut kyllä yhtään onnellista aikaa vaan piti vaan selvitä sen vuoden yli. Tosin tuolloinen ei ollut edes kännyköitä vielä, joten sitä ei edes kaivannut.
Säästän tiettyä tarkoitusta varten ja jos selviän siitä vähemmällä mihin nyt varaudun käytän loput rahat siihen, että ostan itselleni jotain mistä olen pitkään kieltäytynyt ja mikä tuo minulle mielihyvää. Jos rahat eivät koskaan riittäisi yhtään mihinkään muuhun kuin asumiseen ja vaatimattomaan syömiseen, niin elämä olisi aika kurjaa. Jos tiedossa on, että tilanne paranee, niin väliaikaisesti voi elää vähemmälläkin kuluttamisella. Olen aina pyrkinyt keinolla millä hyvänsä järjestämään asiani niin ettei tarvitse elää ihan kädestä suuhun missään tilanteessa, mutta isoja sästöjä minulla ei kuitenkaan ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisten shoppailu on kuin kylmä sota. Kun Neuvostoliitolla kerta oli ydinase, se piti olla myös Yhdysvalloilla. Mitä enemmän toinen hankkii hävittäjiä ja ydinkärkiä, sitä enemmän pitää hankkia myös tälle puolelle Berliinin muuria. Ostelun kilpavarustelu on sama. Ja se ei tuo ikinä lopullista itsevarmuutta.
Kyllä minä olen ihan tyytyväinen. Olen ostanut mieleiset tekstiilit, astiat ym aikoinaan eikä ole tarvinnu uusia. Astiasarja on yli 20 vuotta ollut. Olkkarin verhot jotain 18 vuotta. Tv on 9 v vanha, mutta laadukas on. Hinta meni ostetaessa selvästi yli budjetin. Vaateostoksista tosin tulee hyvä mieli. Oikeastaan ostan kun on pakko eli kun jotain menee rikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi, koska tarjolla on vaikka ja mitä ilmaista tekemistä. Ja sitten on roskalava ryhmiä, missä voi saada jotain ilmaiseksi.
Kyyllä mä koen itseni onnelliseksi vaikka en paljon mitään ostelekkaan. Toki, jos tarvitsen vaikka jonkun työkalun tai pesukone hajoaa, niin tietenkin ostan sellaisen sitten.
Elämä on parempaa kun jättää turhan ostelun