Voiko ihminen elää ihan onnellista elämää jos ei ostele paljon mitään paitti ruokaa?

Vierailija kirjoitti:

Ap on asian ytimessä. Mainokset kauppaavat meille itse asiassa onnellisuutta ja väittävät, että jonkin tuotteen ostaminen tekee onnelliseksi. Kaikki muoti-ilmiöt ovat itse asiassa keino saada ostamaan lisää tavaraa entisten tilalle. No tuleeko siitä uudesta kodinkoneesta tms. onnelliseksi? Tuskin. 

Ostin just eilen ihanan neuleen ja ihanan, pitkän farkkuhameen. Ostin myös laadukkaan kynsilakan, korvikset ja hajuvettä. Ensi viikolla lähden kylpylään. On varaa tähän, ja onnellisen parisuhteen lisäksi tämä tekee onnelliseksi. Kukin tyylillään. Jotkut syövät tai juovat rahansa.

No voi hyvänen aika, kaikkea ap kyseleekään. Ei osteleminen tee onnelliseksi. Olis rahaa vaikka mihin , mutta ostamme ruokaa ja nyt läheisille tietty joululahjat ja mitä tarvitsee, muttei mitään huvin vuoksi. Evvk.

Joku kirjoittaa  ettei ole ollut koskaan niin onnellinen kuin siellä mökissä asuessaan. Mutta silti lähti pois miehen vuoksi. Vähän ihmetyttää tuo 'onni'. 

En nyt usko, että kovin monet ihmiset ostelee jatkuvalla syötöllä jotain.

Itselle kyllä lisäisi elämänlaatua, jos saisin ostettua huonekalut ja tavarat, jotka tekee asuinympäristöstä viihtyisän kerralla. Ja jos saisi päivitettyä hygienia- ja kauneudenhoitotuotteet ja lisäravinteet hyväksi systeemiksi, perusravinnon päälle. Harrastusvälineitäkin tarvisin muutaman. Jos nuo olisi, niin elämä rakentuisi jo hyväksi kokonaisuudeksi pyörittää. Ylläpito sinänsä ei maksaisi kovin paljon kuussa. Hyvähän se on sanoa, ettei tarvi mitään, jos on jossain vaiheessa pystynyt jo ostamaan kaiken haluamansa ja tarvitsemansa.

tulee sellainen fiilis että vähän väliä pitäisi olla uusimassa 

Se "pitäisi" on kyllä ihan jokaisen omien korvien välissä, tai sitten ei ole. Mainoksille altis ihminen voi kokea olevansa uhri, ja sellainen voi saada fiiliksen, että mainos painostaa ostamaan. Ja siihen tietysti mainos pyrkiikin, että tulisi ostohaluja.

Minä olen kumminkin keksinyt jo vuosia sitten painaa kaukosäätimen mute-nappia, kun tulee mainoskatko. Ja postiluukusta ilmaislehtien välissä tulevia mainoksia en edes avaa, ellen satu hakemaan omasta halusta jotain tarjousta tai tuotetta.

Naiset eivät ainakaan voi. Harva mieskään tätä taitoa osaa.

Vierailija kirjoitti:

En nyt usko, että kovin monet ihmiset ostelee jatkuvalla syötöllä jotain.

Itselle kyllä lisäisi elämänlaatua, jos saisin ostettua huonekalut ja tavarat, jotka tekee asuinympäristöstä viihtyisän kerralla. Ja jos saisi päivitettyä hygienia- ja kauneudenhoitotuotteet ja lisäravinteet hyväksi systeemiksi, perusravinnon päälle. Harrastusvälineitäkin tarvisin muutaman. Jos nuo olisi, niin elämä rakentuisi jo hyväksi kokonaisuudeksi pyörittää. Ylläpito sinänsä ei maksaisi kovin paljon kuussa. Hyvähän se on sanoa, ettei tarvi mitään, jos on jossain vaiheessa pystynyt jo ostamaan kaiken haluamansa ja tarvitsemansa.

Yksi tavara kerrallaan, jos ei enempään pysty. Niin minä olen köyhinä vuosina toiminut. Ja lopulta oli uutta jos jonkinlaista.

It-alalla pitkään olleena olen elänyt vaiheen missä ostellut kaikenlaisia laitteita, tietokoneita ja viimeisimmät puhelinmallit. Se on näin jälkeenpäin tuntunut aika typerältä. Mulle riittää nykyisin keskinkertainen tietokone töihin ja muita elektroniikkalaitteita en ole kaivannut. Sen sijaan olen huoltanut ja pitänyt vanhoja hankittuja laitteita kunnossa mitä oikeasti tarvitsen. Ajattelen asian nykyisin niin että, voittaja on yleensä se joka myy ja häviävä se joka joutuu ostamaan. Tämä mielessä mietin aina pitkään ensin tarvitsenko todella tämän jotta elämä on parempaa. Yleensä en tarvitse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En nyt usko, että kovin monet ihmiset ostelee jatkuvalla syötöllä jotain.

Itselle kyllä lisäisi elämänlaatua, jos saisin ostettua huonekalut ja tavarat, jotka tekee asuinympäristöstä viihtyisän kerralla. Ja jos saisi päivitettyä hygienia- ja kauneudenhoitotuotteet ja lisäravinteet hyväksi systeemiksi, perusravinnon päälle. Harrastusvälineitäkin tarvisin muutaman. Jos nuo olisi, niin elämä rakentuisi jo hyväksi kokonaisuudeksi pyörittää. Ylläpito sinänsä ei maksaisi kovin paljon kuussa. Hyvähän se on sanoa, ettei tarvi mitään, jos on jossain vaiheessa pystynyt jo ostamaan kaiken haluamansa ja tarvitsemansa.

 

 

Yksi tavara kerrallaan, jos ei enempään pysty. Niin minä olen köyhinä vuosina toiminut. Ja lopulta oli uutta jos jonkinlaista.

Se nyt on itsestäänselvää, mutta aika hitaasti niitä asioita kertyy. Välillä kuitenkin menee joku tarpeellinen asia rikki tai puhelin/akku pitää päivittää, niin noihin menee väkisin rahaa. Ostoslistalla on esimerkiksi pussilakana ja petauspatja. Sitä nimenomaan tarkoitin että olisi kiva kun saisi vaikka useamman ei-välttämättön tavaran kuten ihonhoitoseerumin kerralla niin olisi sarja - jos kerää kerrallaan yhden niin sehän kuuluu loppuun ennen kuin pystyy keräämään loput siihen.

Mainosten tarkoitus on se, että ihminen saadaan tuntemaan niin että häneltä puuttuu jokin asia. Joskus tämä on hyvin hienovaraista. Suurin osa ihmisistä menee tähän lankaan. Sinulla on tyhjä tunne, kun et pukeudu uusimman muodin mukaan tai sinä et omista tätä tai tuota tuotetta. 

Mä ostan tosi vähän mitään muuta kuin ruokaa tai bensaa ja koen silti olevani onnellinen. En tälläkään hetkellä edes keksi oikein mitään, mitä olisin vailla. Olen keskituloinen, mutta rahaa jäänyt aina säästöön kun olen jotenkin luontaisesti tullut toimeen vähällä. Lapset teini-iässä iässä nyt, toki heihin menee rahaa, mutta ei mahdottomia.

 

Työpaikalla huomaa kyllä selvästi, että osa nauttii selvästi kuluttamisesta. Jatkuvasti miettivät, mitä seuraavaksi ostaisi ja miten siihen riittäisi rahat. Sisustusjuttuja kotiin, meikkejä, vaatteita ym. Heille nuo tavarat varmaan sitten tuo onnellisuutta, tuskin muuten niistä olisivat  niin innostuneita.

Voiko ihminen elää ihan onnellista elämää jos ostelee koko ajan jotain? 

Tietyn pisteen jälkeen, eli sitten, kun kaikki perustarpeet on tyydytetty ja löytyy kotoa ne tavarat, mitä arjessa tarvitsee, niin eipä ne uudet tavarat tuo mitään parannusta elämään. Onkin omasta mielestäni tärkeää, että muistetaan, että jotkut ostaa aitoon tarpeeseen kertoessaan uudesta ostoksesta, kun taas sinulta jo löytyy entuudestaan kyseinen tavara. Esim. ne tekstiilit. Jos kotoa ei vielä löydy kunnon lakanoita, niin toki se on hienoa ostaa sellaiset. Mihinpä niitä uusia tarvitsisi sitten kun ne jo löytyy, paitsi tietysti kun menevät ällöiksi jossain vaiheessa. Siksi ei kannata ottaa paineita muiden osteluista ja kokea mitään tarvetta tehdä samoin. Siitä se kierre omasta mielestäni monilla johtuu, että ajatellaan, että no, kun muut ostaa, niin minunkin pitää, ja sitten se on sellainen loputon kaivo.

Mä mieluummin vaikka maksaisin siitä, että täältä mun huushollista joku hakis turhaa roinaa pois ja hävitykseen. Ei todellakaan tee mieli kerätä tänne kotiin yhtään mitään enempää. Ehdoton ei uudelle roinalle. 

Ihan hyvin. 

Vierailija kirjoitti:

Mä mieluummin vaikka maksaisin siitä, että täältä mun huushollista joku hakis turhaa roinaa pois ja hävitykseen. Ei todellakaan tee mieli kerätä tänne kotiin yhtään mitään enempää. Ehdoton ei uudelle roinalle. 

Tämä varmasti onnistuisi, on paljon ihmisiä jotka tarvitsee niitä teille tarpeettomia tavaroita. Siksi on keksitty esim. kirppis, mutta tietysti kaikilla ei ole aikaa tai muuten mahdollisuutta siellä myydä. Pistä someen ilmoitus, että ilmaiseksi tarjolla kaiken maailman kamppeita ja kuva, niin varmasti saapuu porukkaa paikalle.

Minä olen onnellinen joka kerta, kun pääsen yli siitä ostamisen tarpeesta. Toisaalta olen jo pitkään vähän kärsinyt siitä, että kotona on asioita, joista en hirveästi enää pidä, ja mitkä ei ihan sovi yhteenkään, ja haluisin ostaa uutta tilalle. Tarjontaa on vain niin valtavasti etten tiedä mitä ostaisin tilalle ja pelkään tekeväni vääriä valintoja, jotka ei sitten miellytäkään. Tästä syystä en ostakaan tällä hetkellä mitään. 

Haluaisin päästä sekä vaatteissa että kodintekstiileissä/ muissa tavaroissa sellaiseen tilanteeseen, että kaikki on miellyttävää ja uutta ei tarvitse hankkia (muuta kuin loppuun käyttämisen myötä). Vaatteiden kanssa olen aika hyvässä tilanteessa tässä, kaiken muun kanssa yritän vai elää, vaikka täydellistä ei olekaan. 

Pyyhkeet, pussilakanat ja mukit. Aina keksitään uusia kuoseja ja tietysti ne näyttävät kivoilta, kun on vanhoihin tottunut. 

Pelastuisiko maailma, jos lakanoita saisi vain sinisinä, valkoisina ja raidallisina. Niistä saisit sitten valita sen, joka eniten silmää miellyttää ja sen kanssa elät loppuelämäsi. 

Vierailija kirjoitti:

Nykyään tuotteet ovat niin heikkolaatuisia ettei niihin kannata rahojaan haaskata.

Olin juuri samaa kirjoittamassa. Ihan tavallisten aikoinaan Anttilasta ostettujen pyyhkeiden ja pussilakanoiden laatu on kuin priimaa näihin nykyajan tekstiileihin verrattuna. Luin, että uusista Teema-astioista lähtee lasitus kun pesee niitä tiskikoneella. 

Olen siis kiitollinen niihin, jotka hankin kun aikoinaan perheellistyin ja laitoimme kodin kuntoon. Mitään hienoa emme ole hankkimalla hankkineet koskaan.

Eihän se ole niinkään kyse siitä voiko olla vaiko ei, vaan enemmän siitä, että pystytkö olemaan vertailematta omaa elämääsi muiden elämään? Suurin osa materialistisesta "onnestahan" tulee siitä mitä muut niistä sun omistuksista ajattelee. Harvoin ne jaksaa sitä omistajaa kovinkaan pitkään sen kummemmin ilahduttaa, ihan sama miten hienon auton tai mitä tahansa ostaakaan. "ökymersukin" on vain auto sen alkuhuuman jälkeen.