Käyttekö puolison kanssa yhdessä missään?

Voi olen pahoillani tilanteestasi. Onko hän aina ollut tuollainen kotihiiri?

Tänään juuri käytiin syömässä kun jälkikasvu lähti kaverilleen yökylään. Muutaman kerran vuoteen tehdään joku risteily ja vähintään kerran vuodessa kaupunkireissu Eurooppaan.

Olen kohtalaisen stressaavassa työssä itsekin ja nimenomaisesti koen mukavana nollauksena tuollaiset.

M59

Olemme akateeminen vela-pariskunta erityisasiantuntijatehtävissä ja teemme lähes joka viikonloppu yhdessä jotain. Välillä jotain pienimuotoisempaa kuten Ateneum-reissu ja ravintola tai sitten saatamme lähteä viikonlopuksi hotelliin toiselle paikkakunnalle.

Minuakin kiinnostaa, onko mies ollut aina tuollainen?

Me tehdään paljon asioita yhdessä. Käydään lähes joka päivä yhdessä kävelyllä. Lisäksi risteilyillä, matkoilla, tanssimassa, näyttelyissä, elokuvissa jne. Toki meillä on myös omia menojamme.

Käydään keikoilla, festareilla, teatterissa, taidenäyttelyissä, matkustellaan, ravintoloissa, ystävien ja sukulaisten luona, erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa, veneilemässä, järjestetään illanistujaisia, harrastetaan erilaisia urheilulajeja... Keski-ikäisiä ollaan ja ollaan tosin kyllä välillä kotonakin.

Jep. Navettatöissä, saunassa, pilkillä, nukkumassa, Keskisen kyläkaupassa, kirkossa ja paskalla... ainakin. Oikeastaan oomme yhdessä ain <3

Tehdään milloin mitäkin. Kun lapset oli pieniä, voimia ei ollut mihinkään.  Nyt kun lapset ovat opiskelemassa ja muuttaneet kotoa on tilanne toinen.  Käydään teatterissa, joskus konserteissa, syömässä, kerran vuodessa joku kaupunkiloma.

Vaikuttaa siltä, että miehesi on uupunut tai masentunut? Tai sitten perhe ei ole hänelle enää iloinen asia vaan rasite. Pystyttekö keskustelemaan?

Me taas tehdään melkein kaikki yhdessä. Käydään lenkillä, pelataan kerran viikossa tennistä, lauletaan samassa sekakuorossa ja soitetaan kotona yhdessä, toinen kitaraa, toinen pianoa. Hoidetaan lastenlapsia.

Ollaan 65v ja 68v

Käymme yhdessä ain. 

Hiiva & Sokeri 

Mies ei ole aina ollut tällainen. Ollaan oltu yhdessä kohta 20 vuotta ja alkuun mies oli kovinkin aktiivinen ja menevä. Vuosien mittaan tilanne on jotenkin mennyt tähän. Täytyy myöntää, että lastemme synnyttyä olin itse pari-kolme vuotta ihan pois pelistä kaikenlaisen hauskanpidon suhteen yöherätysten aiheuttaman väsymyksen vuoksi. Nyt lapset ovat jo koulussa ja koen itseni taas jaksavani paremmin. Mies ei osallistunut yöherätyksiin, mutta toki kuorma on kaikilla isompi, kun on pieniä lapsia. Olen yrittänyt ottaa asiaa puheeksi, mutta selitys on aina se, että töissä on kiire ja ei jaksa. Olen yrittänyt kysyä, mitähän tykkäisi tehdä yhdessä, mutta vastausta ei oikein löydy. Päättelen tästä, että ainakaan minun/perheen kanssa hän ei oikein halua olla. Ei kyllä tunnu olevan haluja lähteä minnekään kenenkään muunkaan kanssa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Käymme yhdessä ain. 

Hiiva & Sokeri 

Näin juuri.

Me käydään yhdessä kaupassa, välillä ravintolassa syömässä ja kerran tai kaksi hotellilomalla.

Vierailija kirjoitti:

Mies ei ole aina ollut tällainen. Ollaan oltu yhdessä kohta 20 vuotta ja alkuun mies oli kovinkin aktiivinen ja menevä. Vuosien mittaan tilanne on jotenkin mennyt tähän. Täytyy myöntää, että lastemme synnyttyä olin itse pari-kolme vuotta ihan pois pelistä kaikenlaisen hauskanpidon suhteen yöherätysten aiheuttaman väsymyksen vuoksi. Nyt lapset ovat jo koulussa ja koen itseni taas jaksavani paremmin. Mies ei osallistunut yöherätyksiin, mutta toki kuorma on kaikilla isompi, kun on pieniä lapsia. Olen yrittänyt ottaa asiaa puheeksi, mutta selitys on aina se, että töissä on kiire ja ei jaksa. Olen yrittänyt kysyä, mitähän tykkäisi tehdä yhdessä, mutta vastausta ei oikein löydy. Päättelen tästä, että ainakaan minun/perheen kanssa hän ei oikein halua olla. Ei kyllä tunnu olevan haluja lähteä minnekään kenenkään muunkaan kanssa.

Ap

Masennus, anhedonia, uupumus tjsp. Tunnistan itseni jossain määrin tuosta. Tänäänkin olisi ollut menoa tarjolla, joka ajatuksen tasolla olisi ollut ihan hauskaa, mutten lähtenyt. En melkein koskaan lähde, vaikka tiedän, että tämä ainainen kotona kyhjöttäminen ei ole hyväksi enkä edes erityisemmin nauti siitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käymme yhdessä ain. 

Hiiva & Sokeri 

Näin juuri.

Tulin vain käymään 

Joo. Paskalla. Meillä on kaksi wc-istuinta.

Saunassa käydään.

Käydään töissä. Suosittelen myös sulle tottakai.

Vähän vaihtelee, mutta me halutaan tehdä kaikkea yhdessä ja puhutaan tästä. Välillä yhteinen aika on sitä, että varataan matka ja siellä käydään nähtävyyksillä ja istutaan ravintolassa pitkään. Useimmiten yhteinen aika on arkista; tehdään pihahommia yhdessä tms. Joskus käydään museoissa tai leffassa, ja kävelyllä. Kävelyt painottuu enemmän kesäaikaan.

Kävin 2 vuotta reissuissa yhden puolison kanssa kun sen vaimoa ei kiinnostanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies ei ole aina ollut tällainen. Ollaan oltu yhdessä kohta 20 vuotta ja alkuun mies oli kovinkin aktiivinen ja menevä. Vuosien mittaan tilanne on jotenkin mennyt tähän. Täytyy myöntää, että lastemme synnyttyä olin itse pari-kolme vuotta ihan pois pelistä kaikenlaisen hauskanpidon suhteen yöherätysten aiheuttaman väsymyksen vuoksi. Nyt lapset ovat jo koulussa ja koen itseni taas jaksavani paremmin. Mies ei osallistunut yöherätyksiin, mutta toki kuorma on kaikilla isompi, kun on pieniä lapsia. Olen yrittänyt ottaa asiaa puheeksi, mutta selitys on aina se, että töissä on kiire ja ei jaksa. Olen yrittänyt kysyä, mitähän tykkäisi tehdä yhdessä, mutta vastausta ei oikein löydy. Päättelen tästä, että ainakaan minun/perheen kanssa hän ei oikein halua olla. Ei kyllä tunnu olevan haluja lähteä minnekään kenenkään muunkaan kanssa.

Ap

Masennus, anhedonia, uupumus tjMasennus, anhedonia, uupumus tjsp. Tunnistan itseni jossain määrin tuosta. Tänäänkin olisi ollut menoa tarjolla, joka ajatuksen tasolla olisi ollut ihan hauskaa, mutten lähtenyt. En melkein koskaan lähde, vaikka tiedän, että tämä ainainen kotona kyhjöttäminen ei ole hyväksi enkä edes erityisemmin nauti siitä. 

Miten tästä kärsivää voisi auttaa? Olen jotain tuollaista epäillytkin. Jatkuva torjunta satuttaa. En nyt voi kuitenkaan pakottaa toista. Työstressi on nyt jatkunut vuosia, mutta mies itse ei tee mitään tilanteen parantamiseksi. Sinnittelee samassa työpaikassa vuodesta toiseen ja haalii itselleen lisään vastuuta.

Ap