Riitojen selvittely koulussa
Kyseessä pienten koululaisten nujakoinnit ja riidat. Mun lapsi joutuu olemaan selvittelemässä ja pyytämässä anteeksi, jos hänen kaveri on riitaantunut tai pistänyt painiksi jonkun toisen lapsen kanssa. Lapselle sanottu koulussa, että riittää pelkkä paikalla olo niin silloin on osallinen tai syyllinen. Näistä tulee myös tarkat raportit wilmaan ja tietysti vastuullisena vanhempana käydään kotona läpi asiat.
Esimerkiksi lapsen kaveri provosoituu toiselle lapselle, josta seurasi tappelu tai nimittelyä, jahtaamista tms. Oman lapsen rooli se, että sattui olemaan paikalla ja samaan aikaan esim.teki lumipalloa, piti keppiä kädessä, juoksi tai teki vääränlaisen ilmeen. Mitä milloinkin. Näistä joutuu sitten tilivelvolliseksi päivienkin päästä vaikka olisi ollut viikonloppu välissä. Vanhempana ärsyttävää ja kuormittavaa. Tuntuu väärältä, että lapsi pyytelee jatkuvasti turhaan anteeksi ja on kuulusteluissa. Monesti koululta asiat ilmaistaan monikossa tapahtumista eli lapset/tytöt/pojat tekivät jotakin ja mulle selviää jälkikäteen ettei se oma lapsi oikeasti tehnyt tilanteessa mitään vaan kyseessä ollut yksi henkilö.
Miten itse reagoisitte, että tulisi joku muutos toimintaan vai pitääkö tätä vaan sietää? Kehtaanko vaan laittaa koululle etteivät nosta lastani tikun nokkaan mikäli ei ole ollut päähenkilönä tapahtumissa tai tehnyt oikeasti jotain mainitsemisen arvoista.
Kommentit (24)
Onko lapsesi opettaja kertonut, että lapsesi on ollut paikalla ihan vain sivullisena?
Pienten lasten riitoja ja nujakointia on usein vaikeaa selvittää, koska kaikki lapset eivät osaa kertoa tapahtumusra johdonmukaisesti, toiset eivät saa sanottua mitään, toiset valehtelevat, toisten puheesta ei saa selvää...
Varmaan se, joka tietää jäävänsä alakynteen asiaa puidessa, syyttää kaikkia paikalla olijoita, vaikkeivät mitään olisi tehnyt. Kai tämä tarinankertoja pyytää anteeksi väärästä ilmiannosta? Tätä itse vaatisin aina, kun kerran tilille joutuu turhaan.
Kannattaa antaa asian olla. Sen jälkeen kun sut nähdään hankalana vanhempana, niin lapsesi saa jatkuvasti kärsiä.
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsesi opettaja kertonut, että lapsesi on ollut paikalla ihan vain sivullisena?
Pienten lasten riitoja ja nujakointia on usein vaikeaa selvittää, koska kaikki lapset eivät osaa kertoa tapahtumusra johdonmukaisesti, toiset eivät saa sanottua mitään, toiset valehtelevat, toisten puheesta ei saa selvää...
Ei nyt suoraan, että sivullisena. Mutta siellä selvitelyssä monesti asiat ovat lasten kertomana me vastaan muut ja lopulta selviää ettei oma lapsi ole ollut riidan keskiössä tai joutuu sitten pyytämään anteeksi jotain epäolellista
Voithan asiallisesti kysyä, täytyykö lapsesi olla mukana selvittelyissä, kun hän ei ole tehnyt mitään. Tai voit ihmetellä asiaa, mistä on kyse, kun lapsi itse väittää, ettei ole tehnyt mitään.
Ole nyt kuitenkin ihan varma, että lapsesi ei ole tehnyt mitään. Muuten käyttäytymisesi on noloa.
Olen vastaavassa tilanteessa sanonut lapselle, että vastaa kaikkeen, ettei tiedä tai ettet muista ja pyydä anteeksi, vaikka et tarkoita sitä. Opettajalle sanoin, että ryhmäytymisessä näyttää olevan ongelmia, kun jatkuvasti sama lapsi tekee pahojaan ja toinen paikallaolija on se, joka pyytää anteeksi. Olisi kiva, jos meidän poika olisi joskus se oikeasti syyllinen.
Jos oma lapsesi kertoo, että.hän on joutunut turhaan pyytää anteeksi, se ei ehkä ole totta. Moni lapsi kirkkain silmin kertoo kotona, että mä mitään tehnyt, vaan tuo Pena... Omaa osuutta ei haluta kertoa.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa antaa asian olla. Sen jälkeen kun sut nähdään hankalana vanhempana, niin lapsesi saa jatkuvasti kärsiä.
Tämä se estää reagoimasta mitenkään ja yritän antaa tasapainoisen ja vastuullisen kuvan itsestäni. Asiat on käsiteltävä niin ettei kuulosta vanhemmalta, joka väittää ettei omassa lapsessa ole koskaan vikaa, koska se vie uskottavuutta. Ongelmana on, että tämä on arkea stressaava asia, johon on pakko käyttää paukkuja ja antaa mielestäni väärän kuvan myös lapselle asioiden hoidosta sekä on epäoikeudenmukaista.
Tapahtuuko tuota anteeksipyytelyä usein?
Jos asia stressaa teillä arkea, ota yhteyttä opettajaan. Kerro, että haluat selvitellä, miksi oma lapsesi on aina selvittelyissä mukana.
Ei taida nyt kersas olls niin viaton kun väittää jos anteeksi joutuu pyytelemään. Taidat jättää jotain kertomatta.
Jos asioiden selvittely on toistuvaa, kuulostaa kyllä siltä, että lapsesi on ollut nujakoinnissa mukana.
Vierailija kirjoitti:
Voithan asiallisesti kysyä, täytyykö lapsesi olla mukana selvittelyissä, kun hän ei ole tehnyt mitään. Tai voit ihmetellä asiaa, mistä on kyse, kun lapsi itse väittää, ettei ole tehnyt mitään.
Ole nyt kuitenkin ihan varma, että lapsesi ei ole tehnyt mitään. Muuten käyttäytymisesi on noloa.
Niinpä, kuka sitä voi koskaan olla ihan täysin varma. Siksi kaikki tapaukset pitää ottaa vakavasti ja olla olematta sinisilmäinen, vaikka lapsen parhaiten tunnen ja häneen luotankin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa antaa asian olla. Sen jälkeen kun sut nähdään hankalana vanhempana, niin lapsesi saa jatkuvasti kärsiä.
Tämä se estää reagoimasta mitenkään ja yritän antaa tasapainoisen ja vastuullisen kuvan itsestäni. Asiat on käsiteltävä niin ettei kuulosta vanhemmalta, joka väittää ettei omassa lapsessa ole koskaan vikaa, koska se vie uskottavuutta. Ongelmana on, että tämä on arkea stressaava asia, johon on pakko käyttää paukkuja ja antaa mielestäni väärän kuvan myös lapselle asioiden hoidosta sekä on epäoikeudenmukaista.
Ei opettajaa kiinnosta oletko tasapainoinen ja vastuullinen. Opettaja kiinnostaa vain se, että sun tiedustelut aiheuttavat hänelle lisäduunia muutenkin ärsyttävään tilanteeseen. Ketutus purkautuu sitten lapseesi tavalla tai toisella.
Vierailija kirjoitti:
Jos oma lapsesi kertoo, että.hän on joutunut turhaan pyytää anteeksi, se ei ehkä ole totta. Moni lapsi kirkkain silmin kertoo kotona, että mä mitään tehnyt, vaan tuo Pena... Omaa osuutta ei haluta kertoa.
Voihan se noinkin joskus olla, mutta kyllä se sitten tästä opettajan koosteesta käy ilmi ettei hänen rooli ole ollut merkittävä tai sellainen, että siitä pitäisi anteeksi pyytää. Lapsi (kuten myös opettaja) yleensä sanoo, että kaikki pyysivät toisiltaan anteeksi. Ja lapsi ei edes tiedä välillä, että mitä ja miksi..
Vierailija kirjoitti:
Tapahtuuko tuota anteeksipyytelyä usein?
Aina kun siellä porukassa on joku konflikti ollut. Eli lähes viikottain jotain sattuu. Kaveriporukassa on lapsia 5-6, joista lapseni läheisin kaveri on se impulsiivinen.
Vierailija kirjoitti:
Ei taida nyt kersas olls niin viaton kun väittää jos anteeksi joutuu pyytelemään. Taidat jättää jotain kertomatta.
Siis näissä kuulusteluissa päädytään siihen, että kaikki pyytää toisiltaan anteeksi. Ei vain minun lapseni. Enkä perusta vain lapseni sanomisiin vaan ihan opettajan antamaan kuavukseen tilanteesta. Riittää että on impulsiivise lapsen paras kaveri niin silloin sä oot sitä samaa porukkaa
Paljon siis tapahtuu. Sitten sitä käsitellään. Sano lapsellesi, että kun alkaa riita tapahtua, hän lähtee ajoissa pois. Silloin hän ei ole mukana. Muuten on ja on myös selvittelemässä riitaa.
Eli olisiko se paras vaan jättää reagoimatta mitenkään.. Ehkä se ei sitten anna opettajalle välinpitämätöntä kuvaa, jos vaan annan hänen rauhassa järjestää ristikuulistelut. Lapselle opetan kotona, että maailma on epäoikeudenmukainen ja byrokratian täyttämä, että paras on vaan päästää toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos kunhan itse tietää mikä on totta ja oikein
-ap
Ei tietenkään tarvitse sietää.