Onko muiden esikoislapset itsekkäitä?Mikä avuksi?

Heh heh, kuvailit juuri minua ja olen 32-vuotias. Olen esikoinen ja nykyään todella, todella iloinen kahdesta nuoremmasta sisaruksestani! Mutta olen aina myös toivonut olevani ainut lapsi :) Uskoisin, että lapsuuteni olisi ollut huomattavasti onnellisempi jos olisin ollut ainut lapsi ja saanut kaiken huomion... Hieman leikilläni tuon toki sanon mutta siinä on paljon totuutta mukana.



Minusta tuntuu, että olen joutunut koko lapsuuteni ymmärtämään, jakamaan, huolehtimaan ja ottamaan vastuuta ja syyllisyyttä asioista jotka eivät todella minulle kuulu. Olen vielä sen ajan lapsia jolloin ei ollut sossu heti ovella jos lapset olivat yksin kotona ja olen viettänyt lukemattomia iltoja ja kesiä kaitsien sisäruksiani. Minulla ei koskaan ollut mahdollisuutta tai oikeutta olla "haluamatta" tehdä jotain asiaa, minun piti AINA olla ymmärtäväinen, pirteä, reipas ja tehokas.



No sellainen minusta tulikin mutta minusta tuli myös äärettömän itsekäs ihminen joka ei oikeasti välitä siitä mitä muista tuntuu. Suutun jos en saa huomiota tai tahtoani läpi. Haluan olla aina paras kaikessa ja haluan kuulla kehuja saavutuksistani jatkuvasti. Haluan, että kaikki rakastavat minua vaikka toisaalta minua ei kiinnosta paskaakaan mitä muut minusta ajattelevat.



Teen asiat juuri niin kuin haluan ja harvoin jään miettimään pitäisikö muut ottaa huomioon.



Kun muutin pois kotoani jo yli kymmenen vuotta sitten, päätin, että elän vain ja ainoastaan itselleni. Olen sen lupauksen pitänyt :) Olen tietenkin edelleen tekemisissä perheeni kanssa koska he ovat minun todellinen tukeni ja ilman hetiä olisin täysin hukassa. Mutta nykyään hallitsen perhettäni rautakanslerin elkein, ihan jo senkin takia, että sairastelevat vanhempani eivät osaa vaatia heille kuuluvaa hoitoa. Perheeni asuu maaseudulla ja ovat muutenkin hieman saamattomia, jos nyt niin sanoisi :)



Itse minusta on tullut levoton maailmannainen joka tekee mitä haluaa ja saa aikaan.



Mutta että näin. Luettuasi juttuni ajattelet varmasti, että voi hyvä ihme ei lapsestani ikinä tuollaista! :) Anna esikoisellesi tarpeeksi aikaa ja huomiota äläkä velvoita häntä huolehtimaan liikaa pienemmistä sisaruksistaan äläkä pyydä häntä "olemaan reipas" tilanteissa joissa lapsen tulee saada olla lapsi eikä pikkuaikuinen :)

Tää nyt on sivusta seurattua, mutta kaverin lapsi vaikuttaa samanlaiselta komentelijalta. On ainoa lapsi, joten komentelee sitten vanhempiaan ja vieraita.



Minusta vaikuttaa aika samalta puhetyyliltä kuin mitä lapselle itselleen on komennettaessa käytetty. Hankala paikka - aina ei kuitenkaan aika riitä ystävällisesti pyytämiseen, saati sitten että natiaisen kalloon sellainen uppoaisi.

ja muistelen lukeneenikin, että kuopuksilla esiintyy enemmän itsekeskeistä käytöstä.



Tosin varmaan temperamenttierosta myös kyse jossain määrin, ne taas ovat pitkälti synnynnäisiä.

mutta sanoisin että luonteesta riippuu. Monesti olen iloinen että eskoinen on esikoinen koska on luontaisesti kiva ja empaattinen. Hankala kakkonen oppii isommalta hyviä tapoja. Kolmosesta ei vielä tiedä.

Esikoinen oli vasta 1v3kk kun toinen syntyi eli ei ole ehtinyt nauttia ainoana lapsena olemisesta.

Kuopus jaksaa odottaa vuoroaan eikä välitä vaikka saisi vähemmän kuin muut. Muutenkin osaa ottaa toiset ihmiset huomioon.ap

Voisiko vielä harjoitella jakamista ja antamista? Varmasti paljon myös luonteesta kiinni. Meillä ihana esikoinen, jolta kuopus oppii jakamista. Pieni ikäero on tehnyt myös tehtävänsä kun on ollut pakko oppia jakamaan.

Esikoinen suorastaan ahnehtii kaikenlaista ja vahtii että jakamiset menevät millilleen tasan, kun taas kuopus on paljon valmiimpi jakamaan omastaankin.



Ei kai auta muu kuin selittää, ja selittää ja taas selittää että muutkin ihmiset pitää huomioida.

Taitaa olla ennemminkin sitten luonnekysymys. Meillä esikoinen kiva, empaattinen, pienemmistä ja heikommista huolehtiva sekä vastuuntuntoinen. Luulen että osa ominaisuuksista johtuu esikoisasemasta. Kuopus on selvästi enemmän itsekeskeisempi, vaikka onneksi imee kuin sieni esimerkkiä isoveljeltään.

jos täytyy kovin ottaa huomioon pienempää ja vanhemmat ajavat enemmän pienen etuja, niin kukas esikoisen puolia pitää jos ei hän itse.