Minä rakastan miestäni niin suunnattomasti
että antaisin pettämisen anteeksi. En kyllä mitään pitempää suhdetta, jossa petetään järjestelmällisesti viikosta ja kuukaudesta toiseen, en pystyisi, mutta kertapanon kännisekoilun tuloksena voisin antaa anteeksi ihan hyvinkin. Olisi kauheaa, jos pitkässä liitossa ei sallisi toiselle yhtään hairahdusta. Ihmisiähän tässä vain ollaan! Itse en petä, mutta syyt on ihan muualla. Olen niin tavottoman ujo, etten yksinkertaisesti kehtaisi ;-D muttei se tee minusta pyhimystä.
Kommentit (4)
ja luultavasti yhden hairahduksen anteeksikin antaisin, varsinkin, jos itse siitä kertoo (tuskin kuitenkaan). Mutten jaksa uskoa, että pystyn olla ajattelematta sitä miehen hairahdusta sänkyhommissa...
ap:n kuvaileman tapauksen anteeksi. Mutta en myöskään mitään järjestelmällistä pettämistä.
ja mentäisiin pehkuihin?