Lue keskustelun säännöt.
Onko lapsellani narkolepsia?
03.09.2011 |
Lukioikäinen lapsi nukkuu yössä 7,5-9 tuntia, ja nousee aamulla reippaasti, herääminen ei ole vaikeaa. Yöllä herää aina muutamaan otteeseen. Koulutunneilla kuulema nukahtaa aivan yhtäkkiä. Hän itse kertoi, että hän kirjoittaa taululta jotain lausetta ja kuuntelee opettajaa, kun sitten alkaa silmissä hämärtyä. Lauseesta on pari sanaa kirjoitettu oikein, sitten kirjoitus muuttuu pieneksi söhröksi, josta saa muutaman sanan/kirjaimen selvää. Silmät tytöllä on puoliksi kiinni ja pää nuokkuu. Jossain vaiheessa tyttö säpsähtää hereille ja koittaa piristyä, mutta sama kuvio toistuu taas. Uni tulee väkisin, vaikka miten koittaisi taistella vastaan. Kertomansa mukaan näinä pienten unipätkiensä aikana näkee uniakin, ja nukahteluja tapahtuu monta kertaa päivässä koulutuntien aikana.
Eli onko ihan normaaalia? Tyttö sanonut, että aiemminkin on väsyttänyt, mutta nykyään ei pysty taistelemaan unta vastaan. Samoin tv:tä katsellessa mihin tahansa aikaan päivästä nukahtaa jossain vaiheessa aina. Onko muilla tällaista? :(
Kommentit (19)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yöheräilyineen.
Minkälaiset risat tytölläsi on?
Kannattaisi kuitenkin ottaa pikaisesti lääkäriin yhteyttä ja selvittää tilanne tarkemmin!
Ja nyt kysyn että ottiko sen kirotun sikapiikin?
Muutenhan tuo narkolepsia on suht harvinainen, mutta toki mahdollinen ilman sitä kirottua piikkiäkin.
Oli mitä oli niin lääkäriin! Tuo ei ole normaalia.
kilpirauhasen vajaatoiminta oireili noin, tosin vain nukahtelujen osalta. Yöt nukuin kuin tukki, en heräillyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joka nukahti aina kesken oppitunnin. Välitunnin alkaessa joku herätteli sen, joskus varmaan vasta opettaja ennen luokasta poistumistaan. Me oltiin sitä mieltä, että pojalla oli narkolepsia, mutta eihän me sitä varmaksi voitu tietää. Myöhemmin kuulin, että hän käytti huumeita: kaipa oli vaan väsynyt.
Tämä oli siis out of topic melkeinpä, anteeksi.
Minulle tuli mieleen ap:n tyttärestä: voisiko olla anemiaa? Ehkä häntä vaan oikeasti väsyttää tajuttomasti. Itse olen koko nuoruuteni kärsinyt anemiasta ja vetänyt rautatabletteja. Olen älynnyt tilanteen aina siitä viimeistään, kun olen joka ilta/iltapäivä nukahtanut sohvalle päivän päätteeksi (erityisesti lukioikäisenä anemia vaivasi).
Katso terveyskirjaston artikkeli liikaunisuus, voisko tytöllä olla semmonen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja nyt kysyn että ottiko sen kirotun sikapiikin?
Muutenhan tuo narkolepsia on suht harvinainen, mutta toki mahdollinen ilman sitä kirottua piikkiäkin.
Oli mitä oli niin lääkäriin! Tuo ei ole normaalia.
Itse sikainfluenssaan on kuollut lähes yhtä moni, kun on sairastunut narkolepsiaan, ja lisäksi keuhkovaurioita, jälkitauteja kuten epilepsiaa jne on tullut paljon useammalle. Itse tauti on ollut huomattavan paljon vakavampi juttu kuin rokotus.
siihen liittyi myös helvetillisiä päänsärkyjä. Valitettavasti voi kertoa, että näin nelikymppiseksi tullessa ongelma on vain pahentunut.
Näin jälkeenpäin ajatellen mulla oli syynä monta yhteenlaskettua asiaa.
Just noi yöheräilyt on aika paha. Se voi olla uniapneaa, mutta se voi olla myös stressiä. Yöuni on siis huonoa, vaikka se onkin pitkää. Välttäkää kaikkea kofeiinia, teetä ja kaakaotakin viiden jälkeen. Myös läksyjen myöhään tekemistä ja liikuntasuorituksia sanotaan kahdeksan jälkeen. Aamulla toisaalta ehkä kannattaisi vetäistä kunnon mukillinen hyvää kahvia tai teetä. TÄmä nimenomaisesti on se osa, joka vanhemmiten on vain vaikeutunut, mutta se oli tuolloin jo ihan huomattava.
Toinen vaikuttava tekijä oli nuoren naisen turhamaisuus: mulla oli tuohon aikaan jo huonontunut näkö, mutta en halunnut käyttää silmälaseja ja huijasin tehokkaasti esim näöntarkastuksissa (Olin opetellut ne kirjainrivistöt ulkoa etukäteen, jopa ajokortitarkastukseen). Olisi pitänyt, mutta kun oli myös ihan selvä, ettei siellä taululla koulussa ollut mitään nähtävää. Se tihrustaminen sitten väsytti ja teki päänsärkyä. Osin tähän vaikutti myös ajan trendikampaus, tukka silmillä, vaikkein sitä tietysti silloin olisi ikinä myöntänyt. Pahimmillaan sen lisäksi, että oli tukka silmillä, oli vielä joku panta joka puristi ohimoita, muistattekos 80-lukulaiset?
Kolmantena vaikutti se, että siellä koulussa vaan oli melko tylsää. En varsinaisesti lukiossakaan vielä oppinut mitään uutta, joten nukuttihan se. Toisaalta hyvä puoli oli siinä, että torkkumisesta huolimatta numerot pysyivät hyvinä.
Niin, ja syöhän se nuori jotain päivän aikana? Mitä? Mikäli minä muistan, kukaan tyttö ei lukioaikana syönyt koulun ruokaa. Mutta jos ei syö mitään tai jos ruoan korvaa lähikahvilan poppumunkilla, nukuttaa enemmän kuin jos sen korvaa lähisiwan banaanilla tai omenoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei anemiaa eikä näköongelmia, oli joku aikaa sitten tarkastuksessa... Js sikapiikki otettu
Mitähän olisi tapahtunut jos olisi vaikka lääkkeitä käytetty/kehitetty piikin sijaan?? Äläkä puhu epidemiasta mitään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja nyt kysyn että ottiko sen kirotun sikapiikin?
Muutenhan tuo narkolepsia on suht harvinainen, mutta toki mahdollinen ilman sitä kirottua piikkiäkin.
Oli mitä oli niin lääkäriin! Tuo ei ole normaalia.
Itse sikainfluenssaan on kuollut lähes yhtä moni, kun on sairastunut narkolepsiaan, ja lisäksi keuhkovaurioita, jälkitauteja kuten epilepsiaa jne on tullut paljon useammalle. Itse tauti on ollut huomattavan paljon vakavampi juttu kuin rokotus.
koetappas vähän opiskella PUOLUEETTOMISTA lähtiestä
mutta sitä se ei ilmeisesti ap:n mukaan ole. Mulla oli kouluaikana samantapaista nukahtelua ja itselläni oli anemia. Toki tuohon voi olla lukuisia eri syitä. Mites kilpirauhaskokeet? Kannattaisi ainakin ne otattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun lapsellani nukahtelu kyllä muistuttaa väsyneenä nukahtamista (hänellä siis on narkolepsia). Joskus tulee enemmän "yllättäen", mutta useinmiten nukahtaa juuri ap:n kuvailemalla tavalla ja näkee unia. Mutta olettekin ehkä hakeutuneet tutkimuksiin?
mitä ihmettä täällä kommentoidaan ... ihan tyypillistä narkolepsiaoiretta ilman katapleksiaa... toki muitakin syitä voi olla mutta lääkäriin ja heti
Luokassa/luentosalissa on niin huono ilma,että happea ei siinä hiilidioksidimäärässä enää paljoa ole. Telkan ääreen nukahtaminen on helppoa. Silloin kun pääsee rentoutumaan. Tunnollisella lukiolaisella kun varmaan ajatustyöhön menee aika paljon enrgiaa. Toisaalta taas juuri tuo unenlaatu on merkittävä seikka. Pakottaako itsensä sänkyyn liian aikaisin? Stressikin vaikuttaa unenlaatuun ja väsyttää. Kannattaisi käydä kouluterkan kanssa juttelemassa.
D-vitamiinipuutos altistaa narkolepsialle?
Narkolepsia-katapleksiaoireyhtymä aiheutuu hypotalamuksen ypokretiinisolujen tuhoutumisesta, minkä syynä on pidetty toistaiseksi tuntematonta autoimmuunimekanismia. Ranskan aurinkorannikolla asuvilla tätä oireyhtymää sairastavilla potilailla (51) todettiin verrokkeihin (55) nähden pienentyneet seerumin seerumin 25-hydroksidi-D-vitamiini- eli 25-OH-D-pitoisuudet (59 nmol/l vs 75 nmol/l). Pienentynyt 25-OH-D-pitoisuus lisäsi narkolepsia-katapleksian laskennallista riskiä jopa viisinkertaisesti kliinisistä piirteistä ja sosiodemografisista tekijöistä riippumatta. D-vitamiinireseptoreja sijaitsee aivojen immunokompetenteissa mikrogliasoluissa, ja D-vitamiinia on alettu pitää yhtenä merkittävistä ympäristötekijöistä, jotka laukaisevat autoimmuunitauteja. (Carlander B. Plos One 2011;6:e20433)
Duodecim 2011;127:1771
Suomalaisten lasten S-D-25-lukemat ovat aivan liian pieniä, mikä johtuu liian niukasta D-vitamiinin saannista. Katso 202 helsinkiläisen lapsen ja nuoren S-D-25-arvot kuvasta (Duodecim 2011). Keskiarvo oli noin 40 ja vain yksi lapsi ylitti 80 nmol/l. Puutostila on hyvin yleinen. Monilla lapsilla todettiin pienen D-vitamiinipitoisuuden seurauksena suurentunut PTH-arvo sekundaarisen hyperparatyreoosin merkkinä (normaalin PTH:n yläraja 73 ng/l on merkitty kuvaan katkoviivalla).
http://www.duodecim.fi/xmedia/duo/duo99587.png
D-vitamiinin kokonaissaantia auringosta ja ravinnosta mittaa sen metaboliitin, kalsidiolin, pitoisuus seerumissa. Yleinen mielipide on, että D-vitamiinin saanti tulee varmistaa lisäämällä
sitä ravintovalmisteisiin ja käyttämällä D-vitamiinivalmistetta. Virallisen suosituksen mukaan aikuisen päivittäinen D-vitamiinin lisätarve vitamiinivalmisteesta on 7,5 µg. Luoja ei kuitenkaan laskenut D-vitamiinin päiväannosta puolen mikrogramman tarkkuudella vaan mahdollisti aurinkohormonin jopa 250 µg:n kertatuotannon ihossa, mikä etelässä tuottaa seerumin kalsidiolipitoisuuden 100–200 nmol/l (Vieth 2009). D-vitamiinin toksisuudesta on yllättävän vähän raportteja. Jopa vuoden tarvetta vastaavat kerta-annokset eivät ole aiheuttaneet myrkytysoireita. IOM:n uusin suositus kaksinkertaisti D-vitamiinin turvallisen päiväsaannin 50:stä 100:aan µg:an. Aikuisilla ei ole osoitettu toksisuutta, kun D-vitamiinin pitkäaikainen päiväsaanti on ollut 250 µg:n tasolla. Sattumoisin noin 250 µg on D-vitamiinin määrä, jonka iho tuottaa auringon UVB-säteiden kerta-altistuksen aikana. Suomalaiset saavuttavat 75 nmol:n tason yleensä vain kesäkuukausina.
Duodecim 2011;127:1242–3
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2090
Narkolepsian nukahtaminen ei muistuta väsyneenä nukahtamista.
Olen itse tuollainen samanlainen kesken lauseen nukahtaja, koulussa on teini-iästä lähtien ollut tunneille nukahtelua (ja jatkunut aikuisikään asti, en pysty kuuntelemaan tunnin luentoa nukahtamatta ellen todella keskity tekemään jotain muutakin... yleensä yritän esittää jonkin kysymyksen jotta pääsen itse puhumaan tms). Joku vireystilan ylläpitämisen ongelma siinä on.
Hän luultavasti tarvitsisi hieman enemmän unta, päiväunet? Mutta täysin lepääminenkään ei tätä ongelmaa kokonaan ratkaise ainakaan omalla kohdallani.