Miksi konkurssin tehneen mielestä syy konkkaan on lähes aina yhteiskunnassa tai markkinoissa?

Vero kerro sulle miksi.

Tuote tai palvelu on vääränlainen kyseiselle seudulle, jos ei kaupaksi mene. Etenkin starttirahan huumassa nousee paljon monenlaista ropelihattuideaa, joista pitäisi tajuta jo alkumetreillä, ettei niissä tule olemaan mitään menestyksen edellytyksiä, esim. pienelle kykälle se viides kirppari, vaikka ne 4 muutakin jo tekevät kuolemaa.

Aika monen pienyrittäjän lähtötilanne yrittämiselle on jo väärä. Työtön työllistää itsensä perustamalla yrityksen, oma ravintola tai kahvila on ollut aina unelma, jatketaan yritystä, jolla on mennyt huonosti jne.. Tällöin ollaan helposti tilanteessa, jossa markkinan todellinen suuruus ei ole tiedossa, vaan puserretaan menemään ja uskotaan, että ovet auki pitämällä asiakkaat ilmaantuvat. Toki oikein tekemällä näistä lähtökohdista on syntynyt menestystarinoitakin. Tai matalan katteen bisneksessä kassavirtaa ja tulosta kasvatetaan hallitsemattomalla kasvulla ja investoinneilla. Tällöin pienikin notkahdus markkinassa riittää kaatumiseen. Paljon epäonnistujissa on myös niitä, joilla jo omien raha-asioiden kanssa on voinut olla vaikeuksia ja perustamalla yritys raha-asiat harvoin yksinkertaistuvat.

Ulkopuolisen on helppo olla jälkiviisas.

Yritysten konkurssiin ajautuminen voi johtua monista tekijöistä, mutta yleisimmin se on seurausta huonoista liiketoimintapäätöksistä, markkinoiden muutoksista tai huonosta taloudenhoidosta. Tässä on 10 syytä, miksi yritykset menevät konkkaan, ja mitä yritysjohtaja on saattanut tehdä väärin:

1. Huono taloudenhallinta

Väärin tehty: Yrityksellä ei ole kunnollista taloussuunnitelmaa tai kassavirran hallintaa. Taloudellinen tilanne voi jäädä huomiotta ja velat kasaantuvat.

Miten väärin tehty: Yritys ei ole seurannut tuloja ja menoja tarkasti, ja investoinnit ovat olleet liian suuria suhteessa yrityksen kykyyn maksaa velkoja.

2. Liiallinen velkaantuminen

Väärin tehty: Yritys ottaa liikaa lainaa ilman riittävää takaisinmaksukykyä tai kassavirtaa. Velkavivun käyttö ei ole ollut hallittua.

Miten väärin tehty: Yrittäjä on ottanut liikaa riskiä ilman varautumista talouden heikkenemiseen tai liiketoiminnan muuttuville olosuhteille.

3. Heikko liiketoimintamalli

Väärin tehty: Liiketoimintamalli ei ole kestävä tai se ei pysty kilpailemaan markkinoilla tehokkaasti. Yritys ei ole osannut erottua kilpailijoistaan.

Miten väärin tehty: Liiketoiminta on perustunut vanhentuneeseen tai liian kapeaan markkinarakoon, eikä sitä ole kehitetty tai mukautettu tarpeeksi.

4. Markkinoiden huono ennakointi ja trendien seuraaminen

Väärin tehty: Yritys ei ole osannut ennakoida muutoksia markkinoilla tai globaaleja trendejä, kuten digitaalisia muutoksia tai kuluttajien käytösmuutoksia.

Miten väärin tehty: Yritys on jäänyt paikalleen ja reagoinut liian hitaasti markkinamuutoksiin, jolloin kilpailijat ovat edenneet.

5. Heikko johtaminen ja päätöksenteko

Väärin tehty: Johtaja ei ole tehnyt oikeita päätöksiä liiketoiminnan kasvun tai kustannusten hallinnan suhteen. Hänen vision ja strategian puutteet ovat haitanneet yritystä.

Miten väärin tehty: Yrittäjä ei ole kuunnellut asiantuntijoita tai ei ole osannut priorisoida tärkeitä liiketoiminta-alueita.

6. Riittämätön markkinointi ja myynti

Väärin tehty: Yritys ei ole investoinut tarpeeksi markkinointiin tai myyntikanaviin. Se ei ole osannut tavoittaa oikeaa asiakaskuntaa tai markkinoida tuotettaan tehokkaasti.

Miten väärin tehty: Liiketoiminta on jäänyt näkymättömäksi potentiaalisten asiakkaiden silmissä, eikä myynti ole kehittynyt odotetusti.

7. Kilpailun aliarvioiminen

Väärin tehty: Yritys ei ole analysoinut kilpailua kunnolla eikä ole pystynyt mukautumaan kilpailijoiden toimiin tai hinnoittelustrategioihin.

Miten väärin tehty: Kilpailijoiden kehitystä ei ole seurattu aktiivisesti ja omat vahvuudet eivät ole riittävästi erottuneet markkinoilla.

8. Liian suuri riippuvuus yhdestä asiakkaasta tai tuotteesta

Väärin tehty: Yrityksellä on liian suuri riippuvuus yhdestä asiakkaasta, markkinasegmentistä tai tuotteesta, mikä altistaa sen taloudellisille riskeille.

Miten väärin tehty: Liiketoiminta on jäänyt liian haavoittuvaksi ja reagoi hitaasti, jos tärkeä asiakas tai tuote menee kilpailijalle tai markkinoilta poistuu.

9. Huono henkilöstöhallinta

Väärin tehty: Työntekijöiden rekrytointi, koulutus ja motivointi on jäänyt huomiotta. Henkilöstö ei ole sitoutunut yritykseen, ja työntekijöiden vaihtuvuus on korkea.

Miten väärin tehty: Yrityksessä ei ole ollut tarpeeksi investointeja työntekijöiden hyvinvointiin, mikä on johtanut tuottavuuden laskuun ja huonoon työilmapiiriin.

10. Lainsäädännön ja sääntöjen noudattaminen

Väärin tehty: Yritys on laiminlyönyt lakisääteiset velvoitteet, kuten verot, työsopimukset ja ympäristösäädökset, tai ei ole pitänyt huolta siitä, että toiminta on sääntöjen mukaista.

Miten väärin tehty: Täsmällinen lainsäädännön noudattaminen on jätetty huomiotta, mikä on johtanut suuriin oikeudellisiin ja taloudellisiin seuraamuksiin.

Yrityksillä on monia haasteita, mutta hyvällä ennakoinnilla, asiantuntevalla johtamisella ja jatkuvalla sopeutumisella markkinatilanteeseen voi välttää monet konkurssiin johtavat virheet.

Kun yhteiskunta muuttuu, yritystoiminnan on muututtava myös. Ne yritykset, jotka eivät sopeudu markkinoiden tai ympäristön muutoksiin, jäävät helposti jälkeen. Kyse ei ole pelkästään siitä, että yrittäjän pitää reagoida muuttuviin olosuhteisiin, vaan myös siitä, että menestyvät yritykset kykenevät ennakoimaan muutoksia ja mukauttamaan toimintaansa sen mukaan. Ne, jotka eivät muutu tai kehity, jäävät helposti kilpailijoiden jalkoihin ja voivat päätyä konkurssiin.

Vierailija kirjoitti:

Aika monen pienyrittäjän lähtötilanne yrittämiselle on jo väärä. Työtön työllistää itsensä perustamalla yrityksen, oma ravintola tai kahvila on ollut aina unelma, jatketaan yritystä, jolla on mennyt huonosti jne.. Tällöin ollaan helposti tilanteessa, jossa markkinan todellinen suuruus ei ole tiedossa, vaan puserretaan menemään ja uskotaan, että ovet auki pitämällä asiakkaat ilmaantuvat. Toki oikein tekemällä näistä lähtökohdista on syntynyt menestystarinoitakin. Tai matalan katteen bisneksessä kassavirtaa ja tulosta kasvatetaan hallitsemattomalla kasvulla ja investoinneilla. Tällöin pienikin notkahdus markkinassa riittää kaatumiseen. Paljon epäonnistujissa on myös niitä, joilla jo omien raha-asioiden kanssa on voinut olla vaikeuksia ja perustamalla yritys raha-asiat harvoin yksinkertaistuvat.

Tässä työllisyystilanteessa kehotetaan koko ajan työttömiä perustamaan oma yritys (tai menemään töihin). Minäkin olen tällainen itseni työllistäjä, eikä yritykselläni ole kasvumahdollisuuksia, hyvä jos itseni elätän. Eikä kukaan ota töihin 50+-ikäistä entistä yrittäjää. Miten tämän yhtälön ratkaisisit?

Miksi toinen yrittäjä ei menesty, mutta kilpailija menestyy? Jotainhan se kilpailija on tehnyt paremmin ja fiksummin kuin se, joka menee konkkaan.

Vierailija kirjoitti:

5. Heikko johtaminen ja päätöksenteko

Väärin tehty: Johtaja ei ole tehnyt oikeita päätöksiä liiketoiminnan kasvun tai kustannusten hallinnan suhteen. Hänen vision ja strategian puutteet ovat haitanneet yritystä.

Miten väärin tehty: Yrittäjä ei ole kuunnellut asiantuntijoita tai ei ole osannut priorisoida tärkeitä liiketoiminta-alueita.

6. Riittämätön markkinointi ja myynti

Väärin tehty: Yritys ei ole investoinut tarpeeksi markkinointiin tai myyntikanaviin. Se ei ole osannut tavoittaa oikeaa asiakaskuntaa tai markkinoida tuotettaan tehokkaasti.

Miten väärin tehty: Liiketoiminta on jäänyt näkymättömäksi potentiaalisten asiakkaiden silmissä, eikä myynti ole kehittynyt odotetusti.

7. Kilpailun aliarvioiminen

Väärin tehty: Yritys ei ole analysoinut kil

Yksinkertaisemmin:

Yritys palkkaa 3 työntekijää.

Yksi jää pitkälle saikulle pään takia, toinen hankkiutuu raskaaksi = konkurssi. Tämän takia on vaan epämääräisiä pätkätöitä, paitsi jos oikeasti osaa jotain tarpeellista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika monen pienyrittäjän lähtötilanne yrittämiselle on jo väärä. Työtön työllistää itsensä perustamalla yrityksen, oma ravintola tai kahvila on ollut aina unelma, jatketaan yritystä, jolla on mennyt huonosti jne.. Tällöin ollaan helposti tilanteessa, jossa markkinan todellinen suuruus ei ole tiedossa, vaan puserretaan menemään ja uskotaan, että ovet auki pitämällä asiakkaat ilmaantuvat. Toki oikein tekemällä näistä lähtökohdista on syntynyt menestystarinoitakin. Tai matalan katteen bisneksessä kassavirtaa ja tulosta kasvatetaan hallitsemattomalla kasvulla ja investoinneilla. Tällöin pienikin notkahdus markkinassa riittää kaatumiseen. Paljon epäonnistujissa on myös niitä, joilla jo omien raha-asioiden kanssa on voinut olla vaikeuksia ja perustamalla yritys raha-asiat harvoin yksinkertaistuvat.

Tässä työllisyystilanteessa kehotetaan koko ajan työttömiä perustamaan oma yritys (tai menemään töihin). Minäkin olen tällainen itseni työllistäjä, eikä yritykselläni ole kasvumahdollisuuksia, hyvä jos itseni elätän. Eikä kukaan ota töihin 50+-ikäistä entistä yrittäjää. Miten tämän yhtälön ratkaisisit?

Kaikilla yrityksillä on mahdollisuus kasvaa. Esimerkiksi, voisiko yrityksesi kokeilla siirtyä uusille markkinoille? Kansainvälistyminen, verkkokauppa tai uuden asiakassegmentin tavoittaminen voivat avata mahdollisuuksia. Verkkosivut, sosiaalinen media ja automaatio voivat auttaa tavoittamaan aivan uusia asiakasryhmiä.

Miksi nää ketjut paskotaan nykyään tekoälyvastauksilla.

Yksinkertaisemmin:

Yritys palkkaa 3 työntekijää.

Yksi jää pitkälle saikulle pään takia, toinen hankkiutuu raskaaksi = konkurssi. Tämän takia on vaan epämääräisiä pätkätöitä, paitsi jos oikeasti osaa jotain tarpeellista.

Yritys teki virheen palkatessaan työntekijöitä liian aikaisin, ennen kuin sillä oli varaa pitää heitä. Jos liiketoiminnalla ei ollut vakaata taloudellista pohjaa tai riittäviä resursseja kasvuun, henkilöstön palkkaaminen oli riskialtista. Tämä voi johtaa siihen, että yritys ei pysty maksamaan palkkoja, ja jos sitten tulee yllätyksiä, kuten sairauspoissaoloja tai elämänmuutoksia, yritys ei pysty joustamaan tarpeeksi ja saattaa päätyä konkurssiin. Yrittäjän olisi pitänyt arvioida tarkemmin talouden kestävyys ennen työntekijöiden palkkaamista.

Vierailija kirjoitti:

Miksi toinen yrittäjä ei menesty, mutta kilpailija menestyy? Jotainhan se kilpailija on tehnyt paremmin ja fiksummin kuin se, joka menee konkkaan.

Itse voin kyllä yrittäjänä sanoa, että joissakin tilanteissa on ollut ihan tuuria matkassa. Kun ei sitä kristallipalloa ole, niin joka päätöksessä on se riski, että päätös osoittautuu huonoksi, mutta välillä saa kiitellä itseään siitä, että tuli tehtyä juuri se tietty valinta, vaikka yhtä hyvin olisi voinut valita toisin. 

SUOmalaiset ovqt kommunistej, lähes omealian neekereitö, eikä siitä autq tinkiminen?

Vierailija kirjoitti:

Miksi nää ketjut paskotaan nykyään tekoälyvastauksilla.

Yrittäjien kannattaisi ehdottomasti opetella käyttämään tekoälyä yritystoiminnassaan, sillä sen avulla voi luoda tehokkaita markkinointisuunnitelmia, analysoida asiakaskäyttäytymistä ja kohdistaa mainontaa tarkemmin oikealle yleisölle. Tekoäly voi myös automatisoida monia toistuvia tehtäviä, kuten sosiaalisen median päivityksiä tai sähköpostimarkkinointia, mikä vapauttaa yrittäjän aikaa ja mahdollistaa keskittymisen liiketoiminnan kehittämiseen. Lisäksi tekoäly pystyy analysoimaan suuria määriä dataa ja tunnistamaan trendejä, joita yrittäjä ei ehkä itse huomaisi. Tällöin markkinointistrategioita voidaan räätälöidä tarkemmin ja reagoida nopeasti markkinoiden muutoksiin. Tekoäly voi myös auttaa personoimaan asiakasviestintää, joka puolestaan parantaa asiakasuskollisuutta ja myyntiä.

ömm saoamlia nnekeritä"

Vierailija kirjoitti:

Miksi nää ketjut paskotaan nykyään tekoälyvastauksilla.

Koska se on helppoa ja hauskaa. Keskustelun saa kivasti loppumaan, kun sotkee siihen pari kilometriä sanahelinää. 

Esimerkiksi korona ja päättömät rajoitukset syöksi monet yritykset konkkaan

Ihmeellistä on myös miksei hyvän menestyksen taustalla ole koskaan yhteiskunta tai markkinat, vaan yrittäjän erinomaisuus.