Miksi lapsi hävittää/pilottaa rakkaimman unilelunsa suuntuspäissään? (ev)

Lapsi ei kestä yhtään kieltoja ja saa mielettömät raivarit, jos vähänkin komentaa. Eli meillä täällä siis 3v uhmaikäinen. Taistelimme syömisestä ja lapsi pelleili ruuan kanssa. Komensin pois ruokapöydästä ja lapsihan sai mielettömät raivarit. Tyynen rauhallisesti sanoin lapselle, että kiukkuaa omassa huoneessaan, että pois voi tulla sitten, kun kiukku helpottaa. Että sitten jutellaan. Kiukku meni siis pois ja asia juteltiin.



Illalla sitten unilelu oli kadoksissa ja lapsi ei tiennyt missä se on. Oli kuitenkin niin väsynyt, että nukahti toinen lelu kainalossa. Tämän unilelun löysin sitten lapsen mentyä nukkumaan ULKOA. Oli viskannut ulos ikkunasta!



Useita kertoja ollaan siis lelua etsitty ennenkin ja lapsi ei aina edes tiedä, minne sen vihaspäissään on laittanut. Eli tämä ei ollut ensimmäinen kerta, eikä varmasti viimeinenkään. Ja monet itkut on myöskin itketty, kun lelu kadoksissa.



Ihmettelen vain, miksi juuri tuo rakkain lelu saa noin rajua kohtelua?!



-ap-

Eli hoivaajan, kuten äidin, "korvike", joka muistuttaa hoivaajasta ja auttaa esim. selviämään yöunen ajasta yksin. Eli kohdistaa siihen kiukkua ollessaan sinulle vihainen. Teoriassa näin, ja käytännössä minullekin tuttua.

eli kun ei voinut kiukutella suoraan sulle, kohdisti sen toiseen "rakkaimpaansa" eli siihen leluun.

En ollutkaan ajatellut asiaa noin. Mutta ihan loogista tosiaan :)



-ap-