Minkä ikäisille lapsillenne soitatte, että nyt on lähdettävä kouluun?
Ja minkäikäisiä lapsia herättelette soittamalla työpaikalta?
Olen hieman ihmetellyt kollegaani, joka herättelee ja muistuttelee kouluun lähdöstä _seiskaluokkalaista_ lastansa. Lapsi on ihan normaali, ei mikään erityislapsi. Muutenkin lapselle soitellaan usein esim. iltapäivällä, kun kollegani on vielä töissä, mutta lapsi jo päässyt koulusta. Asumme pienellä ja rauhallisella paikkakunnalla. Kollegani sanoo, että lapsi on kovin aamu-uninen, mutta itse ajattelisin, että on tottunut liian hyvän eikä halua olla itse vastuussa aamuheräämisestään. Jos kyseessä olisi minun lapseni, antaisin lapsen myöhästyä, saada mahdollisesti jälki-istuntoa/muita rangaistuksia ja toivottavasti sen jälkeen oppisi.
Tämä asia ei minulle kuulu, jokainen tehköön kuten haluaa. Kollegani on oikein mukava ihminen ja haluaa tietenkin lapselleen parasta. Kiinnostaisi kuitenkin tietää toimitaanko näin ihan yleisestikin yläkouluikäisten lasten kohdalla.
Kommentit (19)
ekoja kertoja on lähdössä yksin yhtenä aamuna viikossa. Muuten en soita. Isompi lapsi on 4. luokalla ja yleensä menevät yhtäaikaa.
En aio koko lukukauttakaan soitella, pari kk meinasin maksimissaan..
Mutta yksi työkaverini myös soittelee jopa monta kertaa aamussa lapsilleen. Jotta.. tapansa kullakin, mitäs tuosta.
kun tämä oli 21-vuotias!!
Eikä soittelu paljoa auttanut, koulu jäi kesken..
kyllä nuo asiat on opeteltu ja varmisteltu hyvissä ajoin.
laiskuutta, jos tuollaista iso teiniä pitää paimentaa. kauheeta, jos ois noin vastuuntunnoton lapsi...
niin no eskarilaista joskus muistutan, kun jää yksin odottamaan taksia.
mutta oli aina ehtinyt lähteä. Toki oli hereillä kun minä lähdin. Parempi kai että meni melkein tuntia aikaisemmin koulun pihalle leikkimään kuin että kotona katsoi telkkaria
No olisiko se parempi että teini jäisi nukkumaan kotiin eikä menisi kouluun?
Minut äiti kyyditsi minua lukioon joka aamu, koska olin masentunut ja koulussa oli todella huono ilmapiiri. Ilman äidin aamukyytejä ja tsemppausta olisi koulu varmaan kärsinyt todella paljon tai jäänyt kesken. Opiskelemaan lähdettyäni kyllä huolehdin itseni ylös ja ulos aamuisin ihan ongelmitta.
Kyllä sitä lasta pitää auttaa ja tukea silloin kun tarvetta on.
joutuvat lähtemään yksin kouluun :( En tajunnutkaan kuinka onnekas olen kun työpäiväni alkaa aikaisintaan klo 10 ja kotoa lähden vähän vaille 9 eli samaan aikaan kun lapsi lähtee kouluun jos menee yhdeksäksi.
Tuntuu kurjalta että joku pieni ekaluokkalainen joutuu ihan ominpäin heräämään ja lähtemään kouluun yksin :(
Tosin työkaverin poika taitaa olla vasta 6. luokalla. Mutta siis joka aamu soitellaan monta kertaa että olethan nyt herännyt, pukenut, syönyt, pakannut tavarat, lähdössä kouluun jnejne. Myös tämä lapsi on ihan normaali tapaus, paljon kavereita ja tykkää koulusta. Puhelinralli jatkuu iltapäivällä.
Eilen meidän tiimin esimies otti tämän naisen puhutteluun ja sanoi, että homman on loputtava. Eihän soittelussa ole mitään pahaa, mutta tämä äiti juoksee jatkuvasti aamupalavereista käytävässä puhumassa mussukalleen! Nainen on ollut koko eilisen ja tän päivän todella huonolla tuulella ja yrittänyt kerjätä sääliä muilta, siinä onnistumatta. En siis todellakaan ole ollut ainoa, joka asiaa on ihmetellyt...
enkä myöskään soittelemaan perään, että lähde nyt. Poika osasi ihan itse, eikä koskaan myöhästynyt. Meni juuri tokaluokalle.
Tosin meillä lähtijöitä oli useampia, ja se joka oli viimeksi yksinään lähdössä, taisi olla silloin yläkoulussa.
Tai olen yhden kerran, kun yö oli sattuneesta syystä ollut levoton ja olivat menneet vasta aamuyöstä nukkumaan, ja yhden kerran lapsi ei ollut herännyt ajoissa.
ja ihan hyvä vaan että soitti, koskan olin ja olen todella aamu-uninen ja saatan helposti nukkua herätyskellon pärinästä autuaan tietämättömänä.
Siksi olenkin nykyään töissä brittiläisen firman etäkonsulttina, heidän työpäivänsä kun alkaa vasta klo 11 suomalaista aikaa. :D Ei haittaa pienet pommiin nukkumiset...
joutuvat lähtemään yksin kouluun :( En tajunnutkaan kuinka onnekas olen kun työpäiväni alkaa aikaisintaan klo 10 ja kotoa lähden vähän vaille 9 eli samaan aikaan kun lapsi lähtee kouluun jos menee yhdeksäksi.
Tuntuu kurjalta että joku pieni ekaluokkalainen joutuu ihan ominpäin heräämään ja lähtemään kouluun yksin :(
Herranjestas kun suurimmalla osalla työssäkäyvistä työaika alkaa AAMULLA aikaisin, jotta voisimme joko palvella sinua asiakas, antaa työpanoksemme tehtaalle tai Itellalle tai missä itsekukin nyt duunaa.. On se kurjaa on, että lapsi joutuu ottamaan vastuuta omasta elämästään jo ekaluokkalaisena. On on.
Meillä koululaiset ei joudu heräämään yksin, vaan koska taksikyyti lähtee jo 7.15 tai 8.15, ovat he hereillä jo hyvissä ajoin kun vielä jompi kumpi vanhemmista on kotona. Minä sen sijaan pääsen töistä jo 14.30, joten iltapäivästä heidän ei tarvitse olla kauaa keskenään.
Ihan mielenkiinnosta olen seurannut työkaverini toimia ja edelleen hän soittaa ja herättelee siis tosiaan seiskaluokkalaista lastansa joka aamu useaan kertaan! Ihan käsittämätöntä! Meillä alkaa myös olla tilanne tuo, että esimiehen on kohta puututtava asiaan kovalla kädellä (on kai jo vähän asiasta maininnutkin), sillä työkaverini juoksee tosiaan aamukokouksista vähintään 2 kertaa soittamassa lapselleen. Myös iltapäivällä olevista kokouksista hän lähtee ainakin tuon 2 kertaa puhumaan lapselleen...
Asia ei edelleenkään minulle liiemmälti kuulu, mutta päivittelen sitä sekä mielessäni että yhden toisen työkaverini kanssa silti :)
Ikävä kiusata tunnollista äitiä sillä, että joutuu aina poistumaan kokouksista kesken kaiken.
harvoin, en ole sen jälkeen. lapsi on 5. luokalla. Kerran olen muistuttanut hammaslääkäristä, että nyt pitää mennä.
ei meinaa herätä kirveelläkään. kaikilla lapsilla alkaa koulu joka aamu samaan aikaan ja vanhemmat on silloin vielä paikalla, kun ne lähtee. ei tartte herätellä, ainoastaan tota yliopsito-opiskelijaa joskus.
On nyt 16v :)
Tyttö on 18 ja huolehtemisen lopetin hänen ollessaan tokalla.
Poika nukkuu pommiin lähes aina, joko kännykän kello ei soi tai akku on loppu tai sitten vaan laittaa torkkua torkun perään.
Menee ajoissa nukkumaan mutta nukkuisi vaikka iltapäivään asti.
Tyttö usein myös käy veljensä herättämässä ja hoputtaa pukemaan ja syömään. Ihan normaali poika pitäis muuten olla.
Jälki-istunnossa on ollut ja saanut muitakin rangaistuksia, mutta koska kyse ei ole välinpitämättömyydestä, niin ei ne rangaistukset auta. Poika itse on harmissaan ja hätääntyy joka kerta kun myöhästyy. Jotku vaan on.
töihin seitsemäksi. Esikoinen soittaa tai laittaa mulle viestin, että ovat valmiita bussille lähtöön. Matkaa heillä on kilometrin verran. Nuorempi on aamu-unista sorttia, joten siksi vanhempi tiedottaa että kaikki on ok. Ovat vasta pari viikkoa joutuneet lähtemään itsenäisesti, vanhempi on tosin tottunut siihen. Hyvin kaikki sujuu, paremmin kuin mun läsnäollessa; silloin heittäydytään avuttomaksi.
En voi kyllä tajuta ap:n työkaveria. Nainen on selvästi neuroottinen kanaemo. Esimiehen sietäisikin pitää kunnon saarna.
Omat ei oo vielä siinä iässä, mahtaako arvostelijoilla olla teini-ikäisiä lapsia? Murrosiässähän unirytmi luonnostaan muuttuu.
Tosin ap:n pointtina oli vissiin jatkuva soittelu, joka kuulostaa enemmän hyysäämiseltä, kuin heräämisen varmistamiselta.
Miten voi olla mahdolllista, ettei kukaan ole edes haukkunut minua siitä, kun tungen nokkani muiden asioihin :)