Lue keskustelun säännöt.
Kepuporvari Esko Ahon vuoden 1993 verouudistus peruttava jotta Suomen valtio saa lisää verotuloja
05.09.2025 |
Kepu Ahon vuoden verouudistuksessa palkkatulojen ja pääomatulojen verotus eriytettiin ja pääomatuloja alettiin verottaa lievemmin kuin palkkatuloja mikä johti Suomen valtion verotulojen laskuun ja Suomen valtion velanoton eksponentiaaliseen nousuun joka jatkuu edelleenkin kokoomus Orpon porvarihallituksen hallitusvallassa ollessa. Kepu Ahon porvarihallitus vapautti pelkkiä pääomatuloja nostavat kunnalisverosta eli nauttivat kuntapalveluista ilmaiseksi perheineen.
Kommentit (215)
Vierailija kirjoitti:
Hallitus laki verotusta ja heti verotulot nousi. Vasemmistolaiset kannattaa pitää erossa verottamisesta jos haluaa enemmän rahaa valtiolle.
Kokoomus Orpon porvarihallitus nosti kaikista palveluista ja tuotteista maksettavaa arvonlisäveroa joka on tasavero kuten myös sähkövero, polttoainevero, valmistevero joten verotus nousi kuten verokertymäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tämä uudistus pelasti Suomen ja mahdollsti Nokian nousun. Nyt tarvittaisiin uusi veroremontti, kokonaisveroastetta pitäisi laskea roimasti. Ainoa tie Suomen nousuun ja IMF sen lopulta toteuttaa kuten teki esim. Irlannissa
Irlanti joutui tekemään tiukkoja julkisen talouden sopeutustoimia, leikkauksia ja veronkorotuksia. Maa kykeni kuitenkin elpymymään vahvasti ja maksoi IMF-velkansa ennenaikaisesti takaisin kokonaan joulukuuhun 2017 mennessä.
Irlannin olennaisimmista muutoksista oli yhteisöveron pudotus 12.5 %:iin, joka toi jäätävän määrän pääomia ja investointeja maahan. Yhteisöverokertymä räjähti laskemalla veroprosenttia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 1974 Suomen velka BKT:een peilaten oli 3 %. Silloin oli vielä voimassa omaisuus/varallisuusvero.
Nyt velka-aste on n. 40 % BTK:sta.
IMF on tänään Suomessa.
Vuonna 1974 ei ollut:
- kova juttu kinuta kaikkea sossusta ja kelalta
- pahasti vinoutunutta väestöpyramidia
- ideologisesti työttömiä
- suurta laumaa korkeasti koulutettuja astronautteja ja sydänkirugeja lähi-idästä, perheineen ja sukuineen
Olet osittain oikeassa.
MUTTA:
Samat mainitsemasi ongelmat, joita ei ollut 1970-luvulla, ovat myös muissa Euroopan maissa ja Pohjoimaissa. Ja Suomi "kyntää" pahiten sekä työttömyyden että talouden suhteen. Muut maat selättivät myös korona-ajan Suomea paremmin. Sote-uudistus on lisännyt Suomen velkaantumista. On tehty paljon huonoja päätöksiä myös yrityselämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 1974 Suomen velka BKT:een peilaten oli 3 %. Silloin oli vielä voimassa omaisuus/varallisuusvero.
Nyt velka-aste on n. 40 % BTK:sta.
IMF on tänään Suomessa.
Vuonna 1974 ei ollut:
- kova juttu kinuta kaikkea sossusta ja kelalta
- pahasti vinoutunutta väestöpyramidia
- ideologisesti työttömiä
- suurta laumaa korkeasti koulutettuja astronautteja ja sydänkirugeja lähi-idästä, perheineen ja sukuineen
Olet osittain oikeassa.
MUTTA:
Samat mainitsemasi ongelmat, joita ei ollut 1970-luvulla, ovat myös muissa Euroopan maissa ja Pohjoimaissa. Ja Suomi "kyntää" pahiten sekä työttömyyden että talouden suhteen. Muut maat selättivät myös korona-ajan Suomea paremmin. Sote-uudistus on lisännyt Suomen velkaantumista. On tehty paljon huonoja päätöksiä myös yrityselämässä.
Esimerkiksi Ruotsi on tehnyt paljon talousliberaaleja uudistuksia ja antanut tuloerojen kasvaa toisin kuin Suomessa parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Ruotsissa on vahva yksityinen sektori ja investointeja, jotka ovat luoneet uusia tuottavia työpaikkoja. Ruotsilla on julkistalouden maksupohja kestävä. toisin kuin Suomessa.
Ruotsin velkasuhde on n. 30 %, Suomen yli 80 %:ia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tämä uudistus pelasti Suomen ja mahdollsti Nokian nousun. Nyt tarvittaisiin uusi veroremontti, kokonaisveroastetta pitäisi laskea roimasti. Ainoa tie Suomen nousuun ja IMF sen lopulta toteuttaa kuten teki esim. Irlannissa
Irlanti joutui tekemään tiukkoja julkisen talouden sopeutustoimia, leikkauksia ja veronkorotuksia. Maa kykeni kuitenkin elpymymään vahvasti ja maksoi IMF-velkansa ennenaikaisesti takaisin kokonaan joulukuuhun 2017 mennessä.
Irlannin olennaisimmista muutoksista oli yhteisöveron pudotus 12.5 %:iin, joka toi jäätävän määrän pääomia ja investointeja maahan. Yhteisöverokertymä räjähti laskemalla veroprosenttia
Euroopan unioni on ottanut käyttöön vähintään 15 prosentin vähimmäisverotason suurille kansainvälisille ja kansallisille konserneille (liikevaihto vähintään 750 miljoonaa euroa), jotta yritysten siirtymistä matalan verotuksen maihin ehkäistään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien yritysten yleinen nimellinen yhteisövero EU:ssa olisi 15 %.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 1974 Suomen velka BKT:een peilaten oli 3 %. Silloin oli vielä voimassa omaisuus/varallisuusvero.
Nyt velka-aste on n. 40 % BTK:sta.
IMF on tänään Suomessa.
Vuonna 1974 ei ollut:
- kova juttu kinuta kaikkea sossusta ja kelalta
- pahasti vinoutunutta väestöpyramidia
- ideologisesti työttömiä
- suurta laumaa korkeasti koulutettuja astronautteja ja sydänkirugeja lähi-idästä, perheineen ja sukuineen
Olet osittain oikeassa.
MUTTA:
Samat mainitsemasi ongelmat, joita ei ollut 1970-luvulla, ovat myös muissa Euroopan maissa ja Pohjoimaissa. Ja Suomi "kyntää" pahiten sekä työttömyyden että talouden suhteen. Muut maat selättivät myös korona-ajan Suomea paremmin. Sote-uudistus on lisännyt Suomen velkaantumista. On tehty paljon huonoja päätöksiä myös yrityselämässä.
Esimerkiksi Ruotsi on tehnyt paljon talousliberaaleja uudistuksia ja antanut tuloerojen kasvaa toisin kuin Suomessa parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Ruotsissa on vahva yksityinen sektori ja investointeja, jotka ovat luoneet uusia tuottavia työpaikkoja. Ruotsilla on julkistalouden maksupohja kestävä. toisin kuin Suomessa.
Ruotsin velkasuhde on n. 30 %, Suomen yli 80 %:ia
Bulgaria on noussut vain noin kahdessa vuodessa sähkön akkuvarastoinnissa lähes nollatasolta jättiläiseksi Euroopassa. Nyt sen verkkoon kytketty akkukapasiteetti on noin 15 gigawattituntia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tämä uudistus pelasti Suomen ja mahdollsti Nokian nousun. Nyt tarvittaisiin uusi veroremontti, kokonaisveroastetta pitäisi laskea roimasti. Ainoa tie Suomen nousuun ja IMF sen lopulta toteuttaa kuten teki esim. Irlannissa
Irlanti joutui tekemään tiukkoja julkisen talouden sopeutustoimia, leikkauksia ja veronkorotuksia. Maa kykeni kuitenkin elpymymään vahvasti ja maksoi IMF-velkansa ennenaikaisesti takaisin kokonaan joulukuuhun 2017 mennessä.
Irlannin olennaisimmista muutoksista oli yhteisöveron pudotus 12.5 %:iin, joka toi jäätävän määrän pääomia ja investointeja maahan. Yhteisöverokertymä räjähti laskemalla veroprosenttia
Irlanti hyväksyi lokakuussa 2021 OECD:n ja G20-maiden yhteisen sopimuksen vähintään 15 prosentin kansainvälisestä vähimmäisyritysverosta suurille monikansallisille yrityksille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hallitus laki verotusta ja heti verotulot nousi. Vasemmistolaiset kannattaa pitää erossa verottamisesta jos haluaa enemmän rahaa valtiolle.
Kokoomus Orpon porvarihallitus nosti kaikista palveluista ja tuotteista maksettavaa arvonlisäveroa joka on tasavero kuten myös sähkövero, polttoainevero, valmistevero joten verotus nousi kuten verokertymäkin.
Eivät ole vielä voimassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 1974 Suomen velka BKT:een peilaten oli 3 %. Silloin oli vielä voimassa omaisuus/varallisuusvero.
Nyt velka-aste on n. 40 % BTK:sta.
IMF on tänään Suomessa.
Vuonna 1974 ei ollut:
- kova juttu kinuta kaikkea sossusta ja kelalta
- pahasti vinoutunutta väestöpyramidia
- ideologisesti työttömiä
- suurta laumaa korkeasti koulutettuja astronautteja ja sydänkirugeja lähi-idästä, perheineen ja sukuineen
Olet osittain oikeassa.
MUTTA:
Samat mainitsemasi ongelmat, joita ei ollut 1970-luvulla, ovat myös muissa Euroopan maissa ja Pohjoimaissa. Ja Suomi "kyntää" pahiten sekä työttömyyden että talouden suhteen. Muut maat selättivät myös korona-ajan Suomea paremmin. Sote-uudistus on lisännyt Suomen velkaantumista. On tehty paljon huonoja päätöksiä myös yrityselämässä.
Esimerkiksi Ruotsi on tehnyt paljon talousliberaaleja uudistuksia ja antanut tuloerojen kasvaa toisin kuin Suomessa parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Ruotsissa on vahva yksityinen sektori ja investointeja, jotka ovat luoneet uusia tuottavia työpaikkoja. Ruotsilla on julkistalouden maksupohja kestävä. toisin kuin Suomessa.
Ruotsin velkasuhde on n. 30 %, Suomen yli 80 %:ia
Ruotsi ei ole romuttanut sosiaaliturvaa kuten Suomi. Eikä mikään muukaan Pohjoismaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 1974 Suomen velka BKT:een peilaten oli 3 %. Silloin oli vielä voimassa omaisuus/varallisuusvero.
Nyt velka-aste on n. 40 % BTK:sta.
IMF on tänään Suomessa.
Vuonna 1974 ei ollut:
- kova juttu kinuta kaikkea sossusta ja kelalta
- pahasti vinoutunutta väestöpyramidia
- ideologisesti työttömiä
- suurta laumaa korkeasti koulutettuja astronautteja ja sydänkirugeja lähi-idästä, perheineen ja sukuineen
Olet osittain oikeassa.
MUTTA:
Samat mainitsemasi ongelmat, joita ei ollut 1970-luvulla, ovat myös muissa Euroopan maissa ja Pohjoimaissa. Ja Suomi "kyntää" pahiten sekä työttömyyden että talouden suhteen. Muut maat selättivät myös korona-ajan Suomea paremmin. Sote-uudistus on lisännyt Suomen velkaantumista. On tehty paljon huonoja päätöksiä myös yrityselämässä.
Esimerkiksi Ruotsi on tehnyt paljon talousliberaaleja uudistuksia ja antanut tuloerojen kasvaa toisin kuin Suomessa parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Ruotsissa on vahva yksityinen sektori ja investointeja, jotka ovat luoneet uusia tuottavia työpaikkoja. Ruotsilla on julkistalouden maksupohja kestävä. toisin kuin Suomessa.
Ruotsin velkasuhde on n. 30 %, Suomen yli 80 %:ia
Ruotsi ei ole romuttanut sosiaaliturvaa kuten Suomi. Eikä mikään muukaan Pohjoismaa.
asiasta voi olla montaa mieltä, juurihan asiasta valitettiin Ylen reportaasissa
Köyhyysriskirajalla eläviä ihmisiä on Ruotsissa suhteellisesti hieman enemmän kuin Suomessa...
Niin kutsutun gini-kertoimen perusteella Ruotsissa taloudelliset kuilut ovat kasvaneet parissakymmenessä vuodessa, kun Suomessa tilanne on pysynyt samalla tasolla. Naapurimaista Tanskassa indeksi on Ruotsin tavoin noussut.
Tämän takia täkäläinen vasemmisto ei enää mainitse Ruotsia tai Tanskaa esimerkkeinä vasemmistolaisesta talouspolitiikasta. Eivät, koska ne ovat tehneet makrotalouden kannalta oikeistolaisia talousuudistuksia ja siten pelastaneet julkistalouden. se näkyy kaikissa olennaisissa talousmittareissa, mm. mainitussa gini-indeksissä, joka mittaa tuloeroja. Tehdyt rakenneuudistukset ovat näkyneet vasteessa, tuloerot ovat nykyään suuremmat kuin Suomessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 1974 Suomen velka BKT:een peilaten oli 3 %. Silloin oli vielä voimassa omaisuus/varallisuusvero.
Nyt velka-aste on n. 40 % BTK:sta.
IMF on tänään Suomessa.
Vuonna 1974 ei ollut:
- kova juttu kinuta kaikkea sossusta ja kelalta
- pahasti vinoutunutta väestöpyramidia
- ideologisesti työttömiä
- suurta laumaa korkeasti koulutettuja astronautteja ja sydänkirugeja lähi-idästä, perheineen ja sukuineen
Olet osittain oikeassa.
MUTTA:
Samat mainitsemasi ongelmat, joita ei ollut 1970-luvulla, ovat myös muissa Euroopan maissa ja Pohjoimaissa. Ja Suomi "kyntää" pahiten sekä työttömyyden että talouden suhteen. Muut maat selättivät myös korona-ajan Suomea paremmin. Sote-uudistus on lisännyt Suomen velkaantumista. On tehty paljon huonoja päätöksiä myös yrityselämässä.
Esimerkiksi Ruotsi on tehnyt paljon talousliberaaleja uudistuksia ja antanut tuloerojen kasvaa toisin kuin Suomessa parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Ruotsissa on vahva yksityinen sektori ja investointeja, jotka ovat luoneet uusia tuottavia työpaikkoja. Ruotsilla on julkistalouden maksupohja kestävä. toisin kuin Suomessa.
Ruotsin velkasuhde on n. 30 %, Suomen yli 80 %:ia
Ruotsi ei ole romuttanut sosiaaliturvaa kuten Suomi. Eikä mikään muukaan Pohjoismaa.
Juuri näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomen valtio tarvitsee lisää verotuloja jotta kaikki pidetään mukana yhteiskunnassa eli ehkäistään kansalaisten syrjäytymistä köyhyyteen. Muuttakaa Amerikkaan veronmaksuhaluttomat.
Asiaa kirjoitat.
Persussuomalaisten muuten on ihan turhaa pullistella. SDP voittaa vaalit ja he eivät ota persuja hallitukseen. Kukaan vähänkään sivistynyt ihminen ei lähde. En kannata ollenkaan esim. kokoomusta, mutta tässä asiassa nostan hattua kokoomukselle: kokoomus sanoi, että he joutuivat kantamaan taakan persujen huonosta käytöksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös Vanhasen 2. hallituksen pahoja ja vääriä Jyrki Kataisen aikaisia päätöksiä pitäisi alkaa pakittamaan. Takaisin pitäisi tuoda ainakin työnantajien Kela-maksu jonka muistan tehneen 800 millin loven valtion kassaan silloin.
Myös tuloveroja kevennettiin tuolloin ja tätä pitäisi nyt alkaa perumaan. Varakkaiden ON PAKKO alkaa osallistumaan enemmän.
Nyt kun katsoo noitten varakkaiden veronmaksajien maksamia summia, niin eikö teille mikään riitä? Tolkku se on oltava kerjätessäkin. Terv. boomeri, eläke 2500.
Sitten vähän faktaa, minne perskokkarehallituksen aikana on syntynyt työpaikkoja, koska perskokkareet jatkuvasti väittävät että Marinin hallituksen aikana syntyi julkiselle puolelle valtavasti työpaikkoja
AI-yhteenveto
Vuosina 2023–2026 työllisten kokonaismäärä on kasvanut nettomääräisesti julkisella sektorilla, kun taas yksityisen sektorin työpaikkojen määrä on vähentynyt. Vaikka suurin osa avoimista työpaikoista syntyy edelleen yksityiselle sektorille, talouden laskusuhdanne on karsinut siellä työpaikkoja enemmän kuin uusia on syntynyt.
Keskeiset luvut ja kehityssuunnat
Julkisen sektorin kasvu. Satakunnan Kansan mukaan julkinen sektori on ollut ainoa sektori, joka on lisännyt työllisten määrää nettomääräisesti hallituskauden aikana vuodesta 2023 syksyyn 2026. Kasvua ajaa erityisesti väestön ikääntyminen ja siitä seuraava sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve hyvinvointialueilla.
Yksityisen sektorin supistuminen. Yksityisellä sektorilla on ollut noin 62 000 työllistä vähemmän kuin hallituskauden alkupuolella vuonna 2023. Vähenemiseen ovat vaikuttaneet korkea korkotaso, rakennusalan syvä taantuma sekä heikko taloussuhdanne.