Onko vauvani vaativa?

on helpompia mut myös huomattavasti vaativampia...

Minusta hyvä määre vaativuudelle / helppoudelle oli se, että jos äidin ja vauvan rytmit ja temperamentit eivät osu yksiin, kokee äiti vauvan vaativaksi. Erilaiselle äidille 'sopii' erilainen vauva.



Noin keskimäärin vauvasi nukkuu lyhyempiä pätkiä kuin monet ja vaatii enemmän nukuttamista, toisaalta hyväntuulisuus vaikuttaa siihen, että vauva tuntuu 'helpommalta' kuin jos vauva myös hereillä ollessaan olisi helposti kitisevä.



Meidän esikoinen oli aika samanlainen kuin teidän, noiden 'kriteerien' perusteella. Tuttavapiirissä oli sekä selvästi vaativampia että selvästi helpompia vauvoja.

että ota nyt ihmeessä asia puheeksi miehesi kanssa! Olipa vauva millainen tahansa, ei pienen lapsen vanhemman pitäisi työnarkomanian lisäksi juosta iltakausia harrastuksissa. Aluksi hoitaminen voi tuntua isästä vieraalta ja hän kaipaa äidin neuvoja, mutta juuri olemalla paljon vauvan kanssa tai koko perheen kesken isäkin oppii hoitamaan vauvaa.

esikoisen kohdalla höösätä noin hirveästi. Ihan oikeasti se sun lapsesi olisi oppinut nukahtamaan ihan itsekseen jo aikaa sitten, jos et koko ajan nukuttaisi. Muutenkin 1,5h välein nukuttaminen on oikeasti noin isolle vauvalle jo tosi tiuha tahti, voisit ihan huoletta harventaa sitä ainakin puoleen.



En yritä loukata, koska itsekin veivasin niin jumalattomasti niitä kärryjä esikoisen kanssa, kaksi seuraavaa taas ovat oppineet pienestä pitäen nukahtamaan päiväunille itse, kun ei vaan ole ollut mahdollista nukuttaa. Ja nuio nukuttamattomat ovat nukahtaneet paljon nopeammin kuin esikoinen.

sanotaan ettei pientä vauvaa voi lelliä piloille eikä huudattaakaan saisi, eli ei unikoulua, niin miten se nukahtamisen opettaminen käytännössä sitten tapahtuu? tätä en ole vielä ymmärtänyt.



ap

noin usein, pakko auttaa unille, muuten menee vaan huudoksi.

lapsi oli vaativa ja hoitaminen todella raskasta.Nukahti ainostaan syliin päivisin,hereillä ollessaan känisi koko ajan,yöunille kävi piiitkän nukuttamisen jälkeen ja heräsi monta kertaa yössä.vaunuissa ei tykännyt olla ollenkaan vaan huusi kuin syötävä ,kun oltiin vaunuilemassa.

Tämä kolmas vauva paljon helpompi:nukahtaa itsekseen illalla sänkyynsä,herää kerran yössä syömään,tykkää tutkailla maailmaa sylissä,sitterissä tai lattialla.Vaunuihin nukahtaa heti.tietty välillä känkkä päiviä,mutta yleensä hymyilee ja "juttelee" tyytyväisenä.

Jos unikoulua tarkoitat, senhän saisi aloittaa vasta 6 kk ikäisestä. Mä ainakin ymmärrän, että nukutat lapsesi vielä tossa vaiheessa. Ethän oikeen muutakaan vielä voi, tai ei kai kukaan pientä vauvaa tahdo huudattaa ehdoin tahdoin. Ehtii sitä unikoulua tosiaan sitten puolivuotiaanakin

ap:n tapauksessa suurin ongelma taitaa olla se, että hän on yksin vastuussa kaikesta. On ihan sama, millainen vauva on, jos hoitovastuuta ei saa jakaa kenenkään kanssa. Väsyy siinä kuka tahnsa ja kokee vauvan vaativaksi.



Minulla on ollut kaksi ihan normaalia vauvaa. Kumpikaan ei ole nukkunut pitkiä päiväunia päivällä (15-45 minuuttia), mutta molemmat ovat nukkuneet yöllä vähintään kaksi tuntia putkeen - toinen heistä jopa 5 tuntia putkeen. Esikoinen oli hereillä ollessaan aina hyväntuulinen, ja kuopus on tällainen viihdytettävä tapaus.



Täällä aina sanotaan, että kakkonen ja sitä usemmat lapset opetetaan nukahtamaan itsekseen jne. Se kuulostaa hienolta, mutta ainakin meillä se suomeksi sanottuna tarkoittaa sitä, että kakkonen saa aivan rauhassa kätistä ja itkeäkin, kauankin, koska aina ei ehdi vastata vauvan tarpeisiin. Ei siinä ole mitään sen monimutkaisepaa kuin se, että aikansa itkettyään vauva nukahtaa, koska itkeminen väsyttää. Ikinä en olisi pystynyt esikoista itkettämään kuten kakkosta, ei olisi ollut siihen sydäntä.



Nyt kun vauvani on nelikuinen, hän on oppinut, että esimerkiksi rattaista vaan ei pääse pois vaikka kuinka karjuisi, joten tyytyy kohtaloonsa ja näyttää varmaan muiden silmissä siltä, että olen hienosti opettanut hänet nukahtamaan itsekseen. Minä en nimittäin ehtisi viedä esikoista ikinä pois asunnosta jos en joskus antaisi vauvan itkeä. En koskaan menisi sanomaan esikoisen äidille, että vauvasi on vaativa siksi että sinä höösäät sen kanssa. Minä höösäisin ilomielin kuopuksenkin kanssa, jos se vain ois mahdollista.



Nelikuinen vauva muuten on usein vähän rasittavassa iässä, koska turhautuu helposti. Varsinkin, jos vauvasi jo kääntyilee, on elämä joskus yhtä vauvan palvelemista, selälleen kääntämistä ja sekunnin päästä saman saat tehdä uudestaan. Meillä on arkipäivän pelastus ollut vauvakeinu, jossa vauva rauhoittu kun on liian väsynyt. Nytkin nukahti siihen, mutta jos olisin kanniskellut häntä, hän olisi aina havahtunut hereille juuri ennen syvää unta ja alkanut itkemään tai kätisemään. Joillakin ei varmaan toi vauvakeinu toimi, mutta meillä se on toiminut hyvin.

Minulla on tuollaisia vauvoja ollut kaksi neljästä. Oikein helppoja ja superkivoja myöhemmin. Joka vuosi on ollut edellistä helpompi, eikä teini-ikäkään tuonut mitään hankaluutta suhteeseemme. Kun näkee paljon vaivaa, rakkaus syvenee.

No mun nyt 7kuinen VIHAA selällään oloa oppi kääntyy mahalleen jo joskus 3 kk iässä noh, rattaissa istuu nyt, ja nukkuu kyllä hetken selällään vaunuissakin kun ei niissä valjaissa pääse kääntyy, mutta en todellakaan ole kääntäny selälleen takasin, hulluahan se ois. Saanu jäädä mahalleen makaamaan suosiolla

lastasi päivisin? Väsyhuuto taitaa tarkoittaa ettei mielellään vielä nukkuiskaan!! Kyllä vauva nukahtelee itsekseen kun pitelet sylissä ja annat tisua. Eikä niistä ajoista tartte huolestua nukkuu kun nukkuu. AIKATAULUT ja yhteiskunnan mukaan oppii elämään kun kasvaa. Oppii siis luonnostaan perheen rytmiin.



Muuten vaikuttaa siltä et huolehdit hyvin vauvastasi. Se on luxusta sun lapselle! Nauti ja hoida!!!!:)

itkeskelee, silmät luppasee, päätä ei jaksa kannatella..jos annan nukahtaa itsekseen, tarkoittaa se sitä että vauva huutaa raivoisasti. ei osaa nukahtaa itsekseen, siksi tarvitsee nukuttamista, jota se sylissä pitäminen mielestäni myös on.