Lue keskustelun säännöt.
Olenko liian itsekäs "äiti?
25.08.2011 |
Meillä kaksi pikkuista lasta ja yksi 12v (miehen).
Pikkuiset menevät nukkumaan 20-21 ja tämänjälkeen mä haluaisin itselleni hetken aikaa lösähtää sohvalle ja syödä rauhassa koska päiväsaikaan se on mahdoton tehtävä. Ja toivoisin siis että isompi lapsi siirtyisi silloin omiin homiinsa omaan huoneeseensa mutta kun nyt onkin elämän ja kuoleman kysymys jos ei saa enää tuijottaa töllöä. (ja en voi syödä jos hän istuu seurana koska, no en jaksa selitää)
ja siis itse on pakko käydä nukkummaan 22 että jaksan seuraavan päivän.
vai onko niin että kaikki muut lapset istuvat tv:n äärellä kunnes on aika mennä nukkumaan? jos niin sitten luovutan ja olen syömättä iltaisin ja menen suoraan lasten kanssa nukkumaan.
Kommentit (47)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikö tuo nyt kuitenkin kannattaisi ratkaista siitä päästä, että syöt päiväsaikaan, että et ajaudu iltaisin noin epätoivoiseen tilaan.
Eikö ne pienet lapset syö? Mikset syö samaan aikaan?
on kyllä tuo viimeistään 21!! Kuri ja säännöt, niin ei kuku iltamyöhään.
Mitä jos miehesi tulisi siihen ja käskisi sinun mennä omaan huoneeseen, jotta voi vetää kossua yksin ja saada vähän hiljaisuutta ja rauhaa!?
Eikö se miehen lapsi olekaan kotonaan vai onko se vain este sun mässyttelylle ja ahmimiselle?
Siksi toisekseen, veikkaan syömishäiriötä.
Toivottavasti tää on provo.
Jos ap asuu muualla kuin Porvoossa - kyllä, on kohtuutonta edellyttää että 12 v menee omaan huoneeseensa kököttömään jotta sä saat "lösähtää" sohvalle ja mässätä rauhassa. Kai miehenkin pitää silloin poistua, häiritseekö se sua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja eikös tuon ikäisen, 12-v. olisi jo hyvä olla meossa iltapesulle, hampaiden pesulle, ja sänkyyn tuohon aikaan (klo 21), jotta ehtii nukahtaa ennen klo 22?
Toinen asia on, annatko miehesi lapselle myös tarpeeksi huomiota, oletko muuten läsnä ja rakastava? Hän ei saa kokea "omaa aikaasi" lopullisena torjuntaja ja hylkäyksenä, jossa hän on ylimääräinen tässä perheessä. Jos ymmärrät pointtini.
Äiti joka on läsnä lapsilleen, hoivaava ja rakastava, voi otaa ihan hyvillä omilla tunnoilla aikaa myös itselleen. Omalle pojalleni sanon suoraan aina; äiti on nyt väsynyt, haluan olla ihan rauhassa hetken, luen nyt tämän lehden ja minua ei saa häiritä. Ja kun olen saanut olla rauhassa esim. tunnin ajan, ryömin taas ulos "luolastani" ja olen äippä joka hoitaa lastaan.
mutta minusta tuo järjestely on liian tylyä lasta kohtaan. Juuri tuollaisissa asioissa pitäisi mielestäni uusperheessä asennoitua kuin lapsi olisi omasi (vaikka tietenkään ei tarvi rakastaa jne. mutta käytännön järjestelyissä). Lapselle tulee uusperheessä herkästi ulkopuolinen/ei-toivottu olo (kokemusta on) ja juuri koti on se paikka, missä pitäisi saada aina kokea olevansa toivottu.
Tosin, olisko mahdollista hankkia lapselle omaan huoneeseen tv ja sanoa, että sinä katsot olkkarin tv:stä mitä nyt katsotkaan (tuskin 12v haluaa katsoa samaa?), jolloin lapsi ehkä menee vapaahetoisesti omaan huoneeseensa.
Toinen vaihtoehto, puhu miehellesi asiasta kahden kesken ja pyydä häntä tekemään jotain esikoisensa kanssa jotain mukavaa aina tuohon aikaan, lapsen huoneessa tai joka tapauksessa vähän kauempana sinun rentoutumispaikastasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai sitä kukaan pysty syömään ja katsomaan telkkua jos siinä kakarat istuu vieressä töllistelemässä. Parempi kun ostat vielä lukon sen oveen ettei vaan tule ulos kesken mässäilyä.
ikäinen vois siirtyä omaan huoneeseen klo 21 ja lukea vaikka kirjaa nukkumattia odotellessa;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin yleisesti, jos asuu uusperheessä, on silloin 'siedettävä' kaikkia lapsia tasapuolisesti. Entä jos 12-vuotias olisi omasi?
Mutta kyllä minustakin 12-vuotiaan iltatoimiaika alkaa klo 21! Iltatoimien jälkeen voi hetken rauhoittua vaikka lueskellen ja viimeistään klo 22 nukkumaan. Mitä 12-vuotiaalle sopivaa ohjelmaa edes tulee klo 21?
Ahmimishäiriön tunnusmerkkejä ovat:
* Toistuvia ahmimiskohtauksia, joille on tunnusomaista:
o ruoka-annokset ovat selvästi suurempia kuin mitä tyypillisesti ihmiset syövät
o tunne, ettei syöminen ole hallinnassa ahmimisjakson aikana ja ettei syömistä pysty keskeyttämään
* Useimpien ahmimisjaksojen aikana todetaan vähintään kolme seuraavista:
o tavallista nopeampi syöminen
o syöminen, kunnes on epämiellyttävän täynnä
o suurten määrien syöminen vaikkei ole nälkä
o yksin syöminen, koska häpeää syömäänsä ruokamäärää
o itseinho, masennus ja syyllisyyden tunne syömisestä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kyseessä on siis 7-vuotias, itsenäinen poika, ei mikään taapero joka jätetään valvontaa vaille tunniksi. Ja huom! Olen naimisissa, mieheni on myös tällöin paikalla, joten raivaan silloin omaa aikaani lepuuttaakseni välilä hermojani (stressaava, haastava & kiireellinen työ)
kyllä sohvalla, mutta määräisin mitä telkkarista katotaan. En siis ajaisi tuota lasta pois vaan ehkä jopa juttelisin sen kanssa siinä ja pitäisin yhtenä perheenjäsenistä! Mutta yhdeksältä viimestään määräisin sitten iltapesulle ja siitä omaan sänkyyn jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se syöminen nyt ollut pääasia kuitenkaan vaan se "iltarauhoittuminen". Vai eikö teistä ole kenestäkään kiva naattia muutama suklaapala yms ja vaan katsoa jotain aivot narikkaan- ohjelmaa hetki?
Mies on omissa ja esikoisensa puuhissa harva se ilta klo 19-20 asti joten mulla ei ole aikaa päivisin vaikka niin haluaisin, on pyykkiä ja siivousta ym.
Mikä on suhteesi tähän miehesi lapseen? Ajatteletko häntä aina miehen lapsena?? Tuletteko toimeen keskenänne? Millaiset välit teillä on?
se esikoinen olisi siinä?? Voihan sille vaikka yhden palan antaa niin ei tule paha mieli? Ehkä se esikoinenkin haluaisi sunkin huomiota, vaikket ole biologinen äiti? Mitäs jos istuisitte vaikka ihan vierekkäin?
Kerro tarkemmin, millä tavalla se voi estää sinun syömistäsi ja rauhoittumistasi?
Eikö hän anna sinun valita mielestäsi kanavaa? Vai ujosteletko sinä häntä jollakin tavalla, kun on jo niin iso, miehen exän lapsi ja ties mistä syystä?
Hankkikaa isompi asunto, niin ongelmanne on ratkaistu. Ja miksi mies ei voi jatkaa seurustelua oman lapsensa kanssa vielä sen jälkeen, kun sinun lapsesi ovat nukkumassa?
sen 12-vuotiaan nähden, niin sitten minäkin suosittelen hankkimaan toisen telkkarin, sulle itelles jonnekin omaan nurkkaan. Eikai nyt ketään perheenjäsentä ajeta olohuoneesta pois säännöllisesti (ymmärrän yksittäistapaukset: "äiti ja isi haluaa jutella" tms.)!
Meillä kyllä 12v. neiti menee ysiltä petiin ja saa semmosen vartin verran lueskella kirjaa jos siltä tuntuu mut sit kyllä valot pitää jo sammua.
Että näin.
ongelma ratkaistu.