Hyväksyttekö puolison viettävän aikaa vastakkaista sukupuolta olevan kaverinsa kanssa?

Sama kai se on?

Tietenkin. Mitä minun tulisi pelätä? Sitäkö, että hän löytäisi jonkun muun?

Puolisoni on kanssani omasta vapaasta tahdostaan. Hänellä on oikeus lähteä suhteesta jos siltä tuntuu. En minä halua pakottaa häntä olemaan kanssani. Mikä sellainen suhde olisi? 

Vanhat kaverit ja lapsuuden ystävät ovat ok, mutta uusien kaverisuhteiden luominen on epäilyttävää. 

No tottakai mikäs siinä kaveri voi aina olla.

Vierailija kirjoitti:

Vanhat kaverit ja lapsuuden ystävät ovat ok, mutta uusien kaverisuhteiden luominen on epäilyttävää. 

Mikä siinä epäilyttää?

Periaattessa joo, mutta puolisoni tuntien en ehkä sittenkään. 

Hänellä ei ole sellaisia. Työkavereina on paljon naisia, heidän kanssaan on työn puolesta paljon tekemisissä. Olisi perin outoa, jos yhtäkkiä alkaisi hengailla kahdestaan jonkun naisen kanssa. Tai ei edes outoa, vaan se perinteinen erotarina. 

Kyllä. Hänellä on kavereina miehiä ja naisia.

Entä jos on entinen FB? Joka hänkin nykyään seurustelee tahollaan. 

Siihen nähden että ne exät on olleet erittäin mustasukkaisia miespuolisia kavereita kohtaan niin kyllä ihmettelisin. Ja näiden kokemusten perusteella kun ne on mennyt panemaan näitä "kavereita vaan".

Riippuu siitä persoonasta ja tilanteesta. En alkaisi mustasukkailemaan, mutta uskoisin intuitiota.

En. Mieheni ei saa ystävystyä tai edes olla kaverina toisten naisten kanssa. Vapaa-ajalla saa tavata naisia jos minä olen mukana. Muuten ei. Mies ei saa joutua mihinkään kiusauksiin. Parempi pitää kunnolliset rajat kuin harmitella liian lepsua otetta.

Mun ex (mies olen) ajoi aina kaikki muut miehet pois, kun oltiin kahdestaan tai siis jos seurassa oli muitakin miehiä. :) Sitten, jossain vaiheessa hän muuttui ja muiden miesten läsnäolo oli ok ja lopulta jopa toivoi sitä. ..... Tältä palstalta opin, että rakkaus kestää n. 1 vuoden. Siihen loppui se suhde.

Kysyin joskus, että eikö sulla ole naisystäviä/kavereita? Vastasi että on, omat siskot. En tänäkään päivänä tiedä, mistä siinä oli kyse. 

...

Itse? (siis myöhemmin) Kaveriporukka, joista osa parisuhteessa, osa (minä) ei. Hyvin siinä tultiin juttuun. Joskus heitettiin jotain seksiläppää, harvoin. (en asu enää samassa kaupungissa, ei olla pidetty yhteyttä).

Hyväksyin. Toiste en samaa virhettä tekisi. Eksä on nykyään naimisissa tuon kaverin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin. Mitä minun tulisi pelätä? Sitäkö, että hän löytäisi jonkun muun?

Puolisoni on kanssani omasta vapaasta tahdostaan. Hänellä on oikeus lähteä suhteesta jos siltä tuntuu. En minä halua pakottaa häntä olemaan kanssani. Mikä sellainen suhde olisi? 

Emotionaalinen läheisyys tulee siitä, että toiselle jakaa henkilökohtaisia asioita. Ihan itse voi sitä läheisyyttä kasvattaa, ja sitten oho, asiat vain tapahtuivat.

En hyväksy. Voihan se alkaa kaveruutena vaan, mutta sen verran moni lähipiirini parisuhteista on alkanut ensin kaveruutena ja edennyt siitä sitten, että olisi naiivia ajatella ettei niin voisi käydä varatulle. Kun paljon aikaa yhdessä vietetään, lähennytään ja jaetaan samoja kiinnostuksenkohteita, niin helposti siinä alkaa ajatuksia tulla kaikenlaisia.

Jos haluaa pysyä uskollisena omalle puolisolleen, niin ei anna edes sellaiselle mahdollisuutta ja luo tilannetta, jossa noin voi helposti päästä käymään.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin. Mitä minun tulisi pelätä? Sitäkö, että hän löytäisi jonkun muun?

Puolisoni on kanssani omasta vapaasta tahdostaan. Hänellä on oikeus lähteä suhteesta jos siltä tuntuu. En minä halua pakottaa häntä olemaan kanssani. Mikä sellainen suhde olisi? 

Tismalleen samaa mieltä. 

Vierailija kirjoitti:

Periaattessa joo, mutta puolisoni tuntien en ehkä sittenkään. 

Juuri näin, riippuu ihan puolisosta. En luottaisi omaani pätkän vertaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin. Mitä minun tulisi pelätä? Sitäkö, että hän löytäisi jonkun muun?

Puolisoni on kanssani omasta vapaasta tahdostaan. Hänellä on oikeus lähteä suhteesta jos siltä tuntuu. En minä halua pakottaa häntä olemaan kanssani. Mikä sellainen suhde olisi? 

Emotionaalinen läheisyys tulee siitä, että toiselle jakaa henkilökohtaisia asioita. Ihan itse voi sitä läheisyyttä kasvattaa, ja sitten oho, asiat vain tapahtuivat.

Mitkä asiat tapahtuvat? Mitä yleensä tarkoitat kirjoituksellasi? Sekavaa kovin sekavaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin. Mitä minun tulisi pelätä? Sitäkö, että hän löytäisi jonkun muun?

Puolisoni on kanssani omasta vapaasta tahdostaan. Hänellä on oikeus lähteä suhteesta jos siltä tuntuu. En minä halua pakottaa häntä olemaan kanssani. Mikä sellainen suhde olisi? 

Emotionaalinen läheisyys tulee siitä, että toiselle jakaa henkilökohtaisia asioita. Ihan itse voi sitä läheisyyttä kasvattaa, ja sitten oho, asiat vain tapahtuivat.

Mitkä asiat tapahtuvat? Mitä yleensä tarkoitat kirjoituksellasi? Sekavaa kovin sekavaa

Tarkoitan, että usein kuulee, että oho, me nyt vain rakastuimme. Fakta kuitenkin on, että ihastuminen tapahtuu oho-tyylisesti, mutta että ihastuminen syvenee rakkaudeksi, tarvitaan ihan omia toimenpiteitä, eli keskustelua ja läheisyyttä ja näkemistä. Ne, jotka kaveriinsa ovat rakastuneet, ovat ihan itse ruokkineet tilannetta.

Saa viettää ihan niin paljon kun haluaa mutta turha olettaa että minä odottaisin häntä kotona kun käy juoksemassa vieraissa miehissä. Se naisten yleinen lause että "se on vain kaveri" ei vaan pidä paikkaansa ihan kaikki tietää että se on paljon enemmän kuin vain kaveri