Yksi mies istui penkillä hattu päässään. Istuiko kaksi miestä penkillä hatut päissään?

Miehen päiden lukumäärä ei kasva siitä, että samalle penkille istuu toinenkin mies.

kun hattu päässään.

Kaksi miestä hatut päissään = molemmilla miehillä oli kaksi päätä, joissa hatut



Kaksi miestä istui hatut päässään = penkillä istui mies jolla oli hattu päässään ja hänen vieressä istui toinen mies jolla oli myös hattu päässään.

kaksi miestä istui/ kaksi miestä istuivat?

"Puhtaasti kieliopillisessa mielessä tähän tosiaan tulisi monikko (päissään), mutta kysymys ei ole ihan niin yksioikoinen.



Tällaisissa tapauksissa voidaan miettiä, kuvataanko asiaa kokonaisuutena ("hattupäinen parivaljakko") vai halutaanko korostaa erillisyyttä (eli painottaa sitä, että kummallakin miehellä on hattu päässään). Kokonaisuutta kuvataan useimmiten käyttämällä yksikköä (päässään), ja monikkomuoto (päissään) puolestaan korostaa erillisyyttä. Riippuu tapauksesta, miten suuren tai pienen merkityseron yksikön ja monikon vaihtelu aiheuttaa.



Toisaalta käytännön kirjoitustyössä ei kielioppia tarvitse aina noudattaa matemaattisen tarkasti. Joskus periaatteessa kieliopin mukainen kirjoitustapa tuntuu omituiselta ja vetää huomion epäolennaisuuksiin. Jos oma kielikorva on vahva, kannattaa luottaa siihen ja käyttää luontevaa, sujuvaa ilmaisua, joka ei johda lukijan ajatuksia turhille sivupoluille."

http://www.kielitohtori.fi/paassaan_paissaan

kaksi miestä istui/ kaksi miestä istuivat?

kaksi miestä istui/ kaksi miestä istuivat?

Hehe, eikä kielikorvasi yhtään särähdä? ;)

kaksi miestä istui/ kaksi miestä istuivat?

Hehe, eikä kielikorvasi yhtään särähdä? ;)

Sähän osaat tietysti automaattisesti kaiken, mutta kaikki eivät.

"Verbi monikossa

Määräisyys eli se, että viitataan puheina olleisiin tai muuten tunnettuihin ihmisiin ja asioihin, voi syntyä monella tavalla. Määräisyyden osoittamiseksi on myös tiettyjä lauseopillisia keinoja. Tietyt adjektiivit ja adjektiivirakenteet jms. täsmentävät lukusanailmausta niin, että sitä ei voi tulkita epämääräisesti: Seuraavat kolme miestä saavat todistuksen, Edellä mainitut kaksi syytä vaikuttivat lopputulokseen. Rajaavana ja täsmentävänä ilmauksena voi olla myös pronominitarkenne (Nuo viisi varista istuvat siellä yhä), totaalisuutta ilmentävä sana (Kaikki kymmenen miestä tulivat työhän) tai vaikkapa relatiivilause (Kaksi ihmistä, jotka ovat ystäviä, eivät voi riidellä keskenään). Substantiivin eteen sijoittuva genetiivimäärite ja verbin monikko vaikuttavat merkitykseen siten, että viitataan kaikkiin mahdollisiin joukon yksilöihin: Naapurin neljä poikaa ovat ylioppilaita (’naapurissa on kaikkiaan neljä poikaa’). Seuraava ilmaus tulkitaan niin, että supervaltoja on tasan kaksi: Kaksi supervaltaa eivät ole päässeet sopuun aseidenriisunnasta. Jos taas sanotaan Kaksi ammattijärjestöä riitelee palkankorotuksista, ymmärretään ammattijärjestöjä olevan enemmän kuin kaksi.

Palaa otsikoihin

Vaihtelua

Ilmauksen lauseopillinen muoto ei välttämättä vaikuta subjektin ja predikaatin mukautumiseen. Ilmauksen Viisi kania makaa häkissä verbi voi olla periaatteessa monikossa Viisi kania makaavat häkissä, mutta tällöin tarkoitetaan jo puheena olleita, tiettyjä kaneja (’nämä jo mainitut kanit makaavat häkissä’). Seuraavien lauseiden verbien yksikkö ja monikko voi myös vaihdella tällä perusteella: 35 tytäryhtiötä huoltaa ~ huoltavat kiinteistöjä, Kahdeksan reipasta naista starttasi ~ starttasivat stadionilta."

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2008

tämä suomen kieli

"(» § 772, 1305).

Yksikkömuotoinen substantiivi voi tarkoittaa useampaa kuin yhtä myös erottamattoman omistuksen ilmauksissa. Ruumiinosa tai muu entiteetti, jollaisia kullakin on vain yksi, ilmaistaan usein yksikössä vaikka omistajia on useita (b). Monikollinenkin vaihtoehto on mahdollinen (c). Samoin kun substantiivi ilmaisee toimintaa, yksikkömuoto voi viitata useampaan toimijaan (d).

(b) – – kaikki pudistelivat päätään – –. (k) | – – valkeakoskelaiset voivat jatkossakin luottaa nenäänsä. (l) | Joskus olin nähnyt – – mustiin pukeutuneita mummoja risukasat selässään. (k) | Jos sydämessämme on rakkautta, saa läheisemmekin rakkautta meiltä. (E)

(c) Vares ja Donna ravistivat vaitonaisina päitään. (k) | Muut suomalaiset europarlamentaarikot nyrpistivät happamena neniään, – –. (l) | – – siinä on toistasataa piipittäjää nokat ojossa. (k) | Muistosi säilyy ikuisesti sydämissämme – luokkakaverit (E)

(d) Helmi-tädin kauneus oli lähes salvannut heidän maalaistyttöjen hengityksen – –. (k) | Heidän itsehillintänsä on katoamassa – –. (l)

Yksikkömuotoisella substantiivilla voi olla rinnasteinen adjektiivi- (e) tai genetiivimäärite (f), joka osoittaa, että kyseessä on useampi entiteetti (» § 1310 – 1311).

(e) Rakennuksessa oli eteinen, leivintupa, jossa oli [iso ja pieni] leivinuuni, – –. (A)

(f) Ministeri Laine korostaa artikkelissaan – – eurooppalaisten kielten osaamista, englannin ohella [saksan, ranskan ja venäjän] kielen taitoa (l) | [Suomen ja Ruotsin] EU-jäsenyys ja EU:n yhteistyösopimukset Baltian maiden sekä Puolan kanssa tekevät Itämerestä eurooppalaisen meren. (l)

Myös kiteytyneissä ilmauksissa yksikkömuotoinen substantiivi voi viitata useampaan, esim. kengät jalkaan, hansikkaat kädessä, vrt. *kuulokkeet korvalla, *aurinkolasit silmällä."

http://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=552

Miksi kengät jalkaan, muttei aurinkolasit silmällä, ja kuulokkeet korvalla?