Mitä jos olisi tarve hätäsektiolle, ja nukutuslääkräiä tai salia ei ole?

:)

ainut nukutuslääkäri voi irrottautua ei-niin-kiireellisestä hommasta hätäsektioon.

ainut nukutuslääkäri voi irrottautua ei-niin-kiireellisestä hommasta hätäsektioon.

entä jos sektioitavia tulee kaksi?

ainut nukutuslääkäri voi irrottautua ei-niin-kiireellisestä hommasta hätäsektioon.

entä jos sektioitavia tulee kaksi?

Eihän nukutuslääkäri ole paikalla kuin hetken, sen että nukutettava nukahtaa/puutuu... Sairaanhoitaja jatkaa siitä.

Leikkaava lääkäri taas ehtii kyllä tulla, aina on takapäivystäjät.

ei anestesialääkäriä tarvita koko leikkauksen ajan vahtimassa potilasta, sitä varten ovat anestesiahoitajat. Eli kyllä anestesialääkäri tulee hätätapauksissa aina.

Jos tulee kaksi niin varmasti hoitaa molemmat, ei anestesialääkäreillä yleensä kauaa mene kun ovat hommansa tehneet ja siitä jatkaa sitten anestesiahoitaja. Tästä johtuen varmasti monet anestesialääkärit ovat hyvin vähän puheisia :D ja pikaisia touhuissaan :D

koskaan ei ole niin kiire. Tai sitten jos olisi, niin huonosti kai siinä kävisi. Enpä usko kuitenkaan, että edes kohdun repeäminen aiheuttaisi sellaisen kiireen, ettei nukutuslääkäriä voisi odottaa sitä kahta minuuttia.



Itse olin kiireellisessä sektiossa, johon päädyttiin synnytyksen pysähtymisen vuoksi ja juuri kun vauva nostettiin mahastani, hyökkäsi joku hakemaan nukutuslääkärini toiseen saliin, jossa oli hätäsektio. Lääkärini lähti ja anestesiahoitaja jäi tsekkaileen homman loppuun asti. En tiedä olisiko anestesialääkärin edes tarvinnut olla paikalla muutenkaan, muutakuin alussa puuduttamassa minut, mutta oli niin kiva täti, että jäi juttelemaan mieheni ja minun kanssa ja kertoi mitä verhon toisella puolella tapahtui.



Heräämössä oltiin sitten tämän hätäsektioäidin kanssa melkein yhtäaikaa ja molemmilla kaikki hyvin, tosin meikäläisen pönttö aika huomattavasti vähemmän sekaisin :D

ja kyllä isoissa sairaaloissa on useita ANE-päivystäjiä, esim TAYS:issa 4 kpl. Ja en voisi kuvitella että mikään menisi kiireellisyydessään hätäsektion ohi.

Nukutuslääkärin täytyy päättää annettavat lääkkeet ja olla paikalla nukutuksen hetkellä, mutta hän pystyy hyvin hoitamaan kaksi lähekkäistä leikkaushuonetta käytännössä vaikka yhtä aikaa (on äärimmäisen epätodennäköistä, että tarvittaisiin kaksi SEKUNTTIKIIREISTÄ nukutusta täsmälleen samaan aikaan).



Todella kiireiset sektiot ovat oikeasti todella harvinaisia. Varmuuden vuoksi pidetään kyllä aina kovaa kiirettä (niin että ihan juosten mennään pitkin käytävää kohti leikkaussalia) kun päätös hätäsektiosta on tehty, mutta todellisuudessa läheskään kaikissa näissä ei olisi ollut niin kiire. Sitä kun ei vain voi tietää etukäteen missä se sekuntikin ratkaisee, siksi aina kiirehditään.



Mutta sektioon joutuvat äidin kannalta tämä on lohduttava tieto: oikeasti harvoin ne sekuntit ovat olleet ratkaisevia. Hyvin hyvin harvoin.

oli kiireinen sektio nimenomaan sunnuntain vastaisena yönä, kun vapaana ei ollut ketään. Soittivat leikkaustiimin ja anestesialääkärin mua varten paikalle, kun paikalla olleet päivystävät olivat kiinni muualla. Mulla ei ollut niin kiire, tai hengenhätä.

Robin Hood -elokuvassa naiselle kapula suuhun ja vatsa auki. Ei siinä nukutuksia tarvittu!

Aina priorisoidaan kiireen mukaan eli toinen leikkaus vaikka keskeytetään, jos se voidaan tehdä ilman hengen aaraa, jotta saadaan tiimi hätäleikkaukseen.



Etusijalla on siis henkeä pelastavat toimenpiteet. Sitten elinikäisen haitan estävät vakavammasta alkaen. Sitten kiireelliset (eli joista voi odottamalla tulla jompikumpi edellä mainituista) ja viimeisenä kiireettömät yleensä jonotusjärjestyksessä, mutta aina kokonaisuus huomioon ottaen (eli kovista kivuista kärsivä voi päästä pidempään odottaneen, mutta kivuttoman ohi).



Käytännössä näitä todella kiireisiä hetkiä, jolloin todella joudutaan miettimään kenen henki on arvokkain tai kenen riskit suurimmat tulee erittäin harvoin. Takapäivystäjät saadaan yleensä nopeasti paikalle hoitamaan noita kiireellisiä, mutta ei henkeä uhkaavia tilanteita.



Toki joskus joku potilas voi olla esim. nukutettuna tarpeellista pidemmän ajan, kun lääkärin on kiireellä käytävä välillä toisessa salissa avustamassa tai leikkaamassa, mutta tällöinkin keskeytetyn leikkauksen potilasta valvotaan koko ajan ja hänen toimenpiteensä tulee tekemään toinen lääkäri (esim. se kotoa hälyytetty takapäivystäjä), jos ensimmäinen lääkäri ei pysty palaamaan nopeasti takaisin.



Synnärillä tämä kiire näkyy sovittujen leikkausten siirtymisinä ja odotteluna, jolloin esim. suunniteltuun sektioon tuleva joutuu olemaan ravinnotta pitkälle iltapäivään, kun aamuksi suunniteltu sektio siirtyy useita kertoa kiireellisten ja hätäsektioiden takia. Usein myös epiduraalipuudutusta joutuu odottamaan, kun sen laittaminen on anestesialääkäreiden kiirelistalla siellä häntäpäässä (kipu kun ei uhkaa henkeä)

Ei siinä juuri mitään muuta voi kuin odottaa, kävi miten kävi. Onhan niitä joskus sattunut, että juuri kun päivystävä henkilökunta on ehtinyt lähteä kotiin, on tullut hätä ja heidän kutsuminen takaisin on vienyt oman aikansa. Tuloksena oli elävä mutta vakavasti vammautunut vauva.

ja jos on vähänkin pelkoa hätäsektioon joutumisesta, niin iso sairaala on luojan lahja. Eikös ole niin, että pienissä maakuntasairaaloissa anestesialääkärit on takapäivystäjiä öisin ja viikonloppuisin.

Ainakin minulle olisi pohjoisen pienellä paikkakunnalla tehnyt vanha lääkäri hätäsektion aikanaan tarpeen vaatiessa.



Keskussairaalaan olisi ollut satoja kilometrejä.



Onneksi lapsi saatiin imukupilla synnytettyä.





Kyllä olisi hoitaja ja lääkäri minut nukuttaneet.

Muita kun ei ollut yöaikaan paikalla.



Mutta siinä oli minulla onnea että kyseessä vanha lääkäri jolla oli urallaan kokemusta vastaavista.



Hätätapauksessa näin olisi toimittu. Joten luulen että nykyään ja isommissa sairaaloissa nämä hoituu helpommin.



Hätä keinot keksii..

Itse jouduin tilanteeseen, että lapsi piti saada ulos kiireellisellä sektiolla. No, ei ollut vapaana lastenlääkäriä (eli leikkauksen suorittajaa) eikä anestesialääkäriä. Oli yöaika ja pieni sairaala. Lastenlääkäri kamppaili viereisessä huoneessa lapsen ja äidin hengen puolesta ja anestesialääkäri jossakin muualla. Odotimme tunteja! Kun vihdoin molemmat olivat valmiina ja me matkalla saliin, tuli joku hoitaja vastaan ja kertoi, että anestesialääkäriä vietiin taas. Nyt oli joku pahoinpidelty hengenvaarassa.

Siinä sitten odoteltiin vielä leikkaussalissa reilu puolituntinen kunnes vihdoin leikkaus pystyttiin suorittamaan.



Minulla vauvalla sydänäänet romahtelivat ja lapsivesi oli vihreää, mutta mitään ei ollut tehtävissä. Täytyy sanoa, että pelotti kovasti ja kivut itselläni oli valtavat.

Onneksi kaikki meni loppupeleissä hyvin ja kaikki muutkin selvisivät. Nyt tuossa leikkii terve kaksivuotias ja seuraava lapsi syntyi suuressa sairaalassa. Pieneen en enää menisi.

anestesialääkäri sekä synnytyslääkäri päivystävät kotona 20 minuutin hälytysajalla sairaalaan. Näissä sairaaloissa ei ole hätäsektioon mahdollisuutta päivystysaikana.



Hätäsektiovalmius on yleensä 10 tai 15 minuuttia hätäsektiopäätöksestä. Tässä ajassa lapsi saadaan yleensä maailmaan kaikissa niissä sairaaloissa, joissa synnytyslääkäri ja anestesialääkäri ovat sairaalassa paikalla.



Leikkaussaleja on useita pienissäkin sairaaloissa, salikapasiteetista se ei ole kiinni. Leikkaussaleissa myös järjestetään päivän aikainenkin työ niin, että hätäsektiolle on aina vapaa sali käytössä.



Varsinkin isoissa synnytyssairaaloissa tulee useita ketoja vuodessa tilanteita, että päivystysaikana henkilökunta jättää meneillään olevan leikkauksen 'kesken' eli hoitaja jää valvomaan potilaan anestesiaa ja muu porukka ryntää tekemään hätäsektiota. Joskus on synnytyssalin kätilö hälytetty instrumenttihoitajaksi, jos leikkaussalin hoitajat eivät ole riittäneet.



Sekunnin kiire ei ole koskaan. Pahimmillaan vauva pitäisi saada maailmaan alle viidessä minuutissa, mutta tllaista kiirettä ei käytännössä juuri tule, vaan hätäsektiossakin on aikaa 10-15 minuuttia saada vauva terveenä ulos.

Anteeksi väärä sana. Ymmärsit varmaan kuitenkin ;) t: 16 vai 17

anestesialääkäri sekä synnytyslääkäri päivystävät kotona 20 minuutin hälytysajalla sairaalaan. Näissä sairaaloissa ei ole hätäsektioon mahdollisuutta päivystysaikana. Hätäsektiovalmius on yleensä 10 tai 15 minuuttia hätäsektiopäätöksestä. Tässä ajassa lapsi saadaan yleensä maailmaan kaikissa niissä sairaaloissa, joissa synnytyslääkäri ja anestesialääkäri ovat sairaalassa paikalla. Leikkaussaleja on useita pienissäkin sairaaloissa, salikapasiteetista se ei ole kiinni. Leikkaussaleissa myös järjestetään päivän aikainenkin työ niin, että hätäsektiolle on aina vapaa sali käytössä. Varsinkin isoissa synnytyssairaaloissa tulee useita ketoja vuodessa tilanteita, että päivystysaikana henkilökunta jättää meneillään olevan leikkauksen 'kesken' eli hoitaja jää valvomaan potilaan anestesiaa ja muu porukka ryntää tekemään hätäsektiota. Joskus on synnytyssalin kätilö hälytetty instrumenttihoitajaksi, jos leikkaussalin hoitajat eivät ole riittäneet. Sekunnin kiire ei ole koskaan. Pahimmillaan vauva pitäisi saada maailmaan alle viidessä minuutissa, mutta tllaista kiirettä ei käytännössä juuri tule, vaan hätäsektiossakin on aikaa 10-15 minuuttia saada vauva terveenä ulos.

Tuntuu että 10-15 min. hätäsektiossa on pitkä aika??!

Siis voisi kuvitella, että olisi "sekunnin kiire" jos napanuora meinaa hirttää ja sydänäänet ihan romahtaa, tai istukka irronnut tai jotain... jos ei ole ajoissa huomattu jotain komplikaatiotilaa.

että kukaan ei kuole heti, jos napanuora hirttää tai sydänäänet romahtaa ja kun se vauva saadaan yleensä n.5 min kuluessa ulos, häntä voidaan alkaa elvyttämään tai muuten hoitamaan heti ja yleensä kaikki menee hyvin näin. Tietysti joskus olisi kiireempi ja käy huonosti, mutta joskus tietä ylittäessäkin voi käydä huonosti, kukapa niitä osaa ennustaa tai niille mitään mahtaa?



Oma kiireellinen sektioni kesti tasan 2 minuuttia, vaikka vauvaa ei meinattu saada heti ulos. Veikkaisin, että hätäsektiossa pystytään vieläkin parempaan aikaan ja jos äiti tai vauva menettää tajuntansa tai vuotaa rajusti verta tai sydän pysähtyy, siihen ehtii yleensä puuttua vielä sitten 5-10 min. jälkeenkin. Esim. sydämen pysähtyminen ei tarkoita välitöntä kuolemaa, sillä monia on elvytetty yli 30 min. ja silti ovat selvinneet vahingoitta. Myöskään istukan irrottua ei todennäköisesti ehdi vuotaa kuiviin 10 min. vaikka eipä minulla mitään tarkkaa tietoa vuotoajasta olekaan. Valtavasti verta menettävälle potilaalle voidaan esim. ensiapuna antaa lisää verta, siihen asti kun lääkäri saa vuodon tukittua.



Aina on hyvä pitää kiirettä kun on terveydestä tai hengestä kyse, mutta harvoin mikään tilanne on niin minuutin päälle kiireellinen.