Ex haluaisi tavata lastani vaikka olemme eronneet. Mikä olisi lapsen kannalta paras ratkaisu?
Tarkennuksena, että mies ei siis ole lapsen isä.
Seurustelimme vuoden verran, mutta ero tuli. Emme asuneet yhdessä, mutta vietimme paljon aikaa minun asunnollani, joten lapsi ja exä kiintyivät toisiinsa. Lapsi on tottakai ikävöinyt eron jälkeen miestä kovasti ja edelleen kyselee lähes päivittäin, tuleeko hän vielä takaisin luoksemme. Erosta on nyt pari kuukautta.
Olemme exän kanssa pitänyt edelleen yhteyttä puhelimitse ja eilen hän kysyi, mitä mieltä olisin, jos hän kävisi säännöllisesti luonamme kylässä tapaamassa lasta. Esimerkiksi kerran viikossa. Minä sanoin harkitsevani asiaa.
Heti alkoi mietityttämään, tulisiko hän todella vain lapseni takia, koska eihän hän edes ole biologinen isä. Vai elätteleekö toiveita mahdollisesti yhteisestä tulevaisuudesta. Vaikkakin hän itse yksipuolisesti päätti suhteemme.
Kerrottakoon vielä, että lapseni tapaa biologista isäänsä usein ja säännöllisesti. Heillä on läheiset välit. Toisinaan ikävöi isäänsä kovasti itkien.
Lapsi on neljä vuotias.
Onko mitään järkeä tuossa exän ehdotuksessa?
Kommentit (18)
lasta ajatellen olisi kiva jos tapaisivat.
lapsen ehdoilla. Eli sen mukaan miten lapsi kaipailee. Lapselle kannattaa silti kertoa että hän ei ole muuttamassa takas teille, mutta voi olla lapsen aikuiskaveri.
Jos niin toki sitten voi "hankaloittaa" asiaa.
Mutta jos ei niin lapsella olisi mahdollisuus isähahmoon ja itse sallisin kyllä tapaamiset esim juuri kerran viikossa tms.
Puhukaa yhdessä jatkosta. Eli jos mies sitoutuu tapaamaan lasta kerran viikossa niin hänen on todellakin sitten sitouduttava pidemmäksi aikaa. Eli ei voi tehdä lapselle niin että aluksi vaikkapa puolen vuoden ajan käy säännöllisesti tapaamassa ja sitten hänellä "innostus" laantuu. Eli vaatii kyllä sitten samat "velvollisuudet" lasta kohtaan kuin olisi "isä". Eli lapsen kannalta ei ole reilua jos hän vain tapaa lasta kun hänelle sopii jne.
Ehkä kannattaisi ottaa aluksi nyt väliä niin ettei lapsi kovin tapaisi tätä ihmistä.
Sopikaa ettei ole mitään säännöllistä " joka torstai" näkemistä vaan silloin tällöin voivat nähdä ja hän käydä luonanne esim kahvilla. Lapsi kyllä sopeutuu ja ns äkkiä unohtaa.
Mun miehelläni on lapsipuoli, jota hän tapaa säännöllisesti ja lapsella ja miehelläni on ihan normaali isä-lapsi suhde. Tosin lapsen isä ei ole kuvioissa, joten muuta isää ei hänellä ole. Miehelleni lapsipuoli on samalla tavaoin hänen lapsensa kuin biologiset lapset.
Katuu varmaan eroa ja tahtoisi sinut takaisin lapsen avulla:)
Mitäs mieltä, jos on näin?
reppanoita, kun niillä on ikävää niin moneen suuntaan jo pienestä pitäen :((
Itse antaisin tavata. Kuuntelisin lasta.
Tapailla ja kuunneella lapsen juttuja.
Itse olen sitä mieltä että lapsella ei koskaan voi olla liikaa välittäviä aikuisia.
miksi riistää lapselta ihmissuhde?
Itse tapaan edelleen lapsipuoltani, vaikka en ole isänsä kanssa ollut yhdessä vuosiin. Lapsipuoli tulee itseasiassa mielummin minun luokseni kuin isälleen. Kyseessä siis jo nuori aikuinen.
Mieti tilanteita eteenpäin. Sinulla on kenties uusi poikaystävä ja sitten exät jotka ovat elämässäsi mukana.
KOhta teillä vierailee säännöllisesti 10 exää tapaamassa lasta.
Lapsi unohtaa pian ja jatkatte elämäänne.
Jatkossa kannattaa miettiä missä vaiheessa lapselle esittelee seurustelukumppanin vai esitteleekö ollenkaan.
Vaakakupissa panoi se, että hän jätti minut ja olisi kyllä ollut julmaa samalla riistää lapsetkin mun elämästä kokonaan. Kuin omiani pidin heitä kahden vuoden ajan, minkä asuimme yhdessä.
Nyt ovat jo aikuisia. Yhteydenpito hiipui opiskeluaikoina, mutta nyt taas näemme epäsäännöllisen säännöllisesti.
Lapsilla oli myös äiti (onneksi järkevä, eikä ollut ollenkaan mustasukkainen musta), joka otti mut avosylin vastaan lasten rippijuhliin, valmistujaisiin yms omaan kotiinsa, missä juhlat vietettiin.
MUTTA, mä en tavannut lapsia koskaan heidän kotonaan. Se ei ollut enää mun koti, enkä sinne halunnut mennä, eikä mieskään tuntenut oloaan kotoisaksi, jos sinne olisin mennyt. Vein siis lapsia puistoon/jäätelöbaariin, välillä pääsivät yökylään mun luokse.
Vaakakupissa panoi se, että hän jätti minut ja olisi kyllä ollut julmaa samalla riistää lapsetkin mun elämästä kokonaan. Kuin omiani pidin heitä kahden vuoden ajan, minkä asuimme yhdessä.
Nyt ovat jo aikuisia. Yhteydenpito hiipui opiskeluaikoina, mutta nyt taas näemme epäsäännöllisen säännöllisesti.
Lapsilla oli myös äiti (onneksi järkevä, eikä ollut ollenkaan mustasukkainen musta), joka otti mut avosylin vastaan lasten rippijuhliin, valmistujaisiin yms omaan kotiinsa, missä juhlat vietettiin.
MUTTA, mä en tavannut lapsia koskaan heidän kotonaan. Se ei ollut enää mun koti, enkä sinne halunnut mennä, eikä mieskään tuntenut oloaan kotoisaksi, jos sinne olisin mennyt. Vein siis lapsia puistoon/jäätelöbaariin, välillä pääsivät yökylään mun luokse.
Luultavasti yhteydenpito hiipuu jossain vaiheessa, varsinkin kun lapsi on noin nuori ja biologinen isänsäkin kuvioissa. Siltikin kannattaisi antaa tavata, ettei kenellekään jää paha fiilis. Lapsihan voisi hyvin mennä exän luo kylään, tai hänen kanssaan leikkipuistoon, jätskille jne
ei lapsilta saa vaan repiä ihmissuhteita pois elämästä, vaikka aikuiset omansa lopettaisivatkin.
Olen vierestä seurannut, kun ystäväni, joka oli lähes kymmenen vuoden ajan miehensä lapsille läheinen äitipuoli, joutui eron yhteydessä luopumaan myös lapsista. Mies ei antanut lasten tavata exäänsä, vaikka lapset itse sitä toivoivat.
Hulluinta oli, että lasten biologinen äiti, jonka kanssa äitipuoli oli vääntänyt kättä vuosien ajan lasten tapaamisjärjestelyistä, elatusavusta ym. (siis ollessaan vielä yhdessä lasten isän kanssa), ymmärsi ex-äitipuolen merkityksen lapsilleen. HÄN antoi sitten entisen pahimman riitakumppaninsa tavata lapsia.
Nyt lopputulos on se, että lapsipuolet ovat jo yläasteiässä ja käyvät ex-äitipuolellaan säännöllisesti ja ihan omasta halustaan. He ovat äitipuolelleen tärkeitä ja rakkaita; ei siihen aina biologista yhteyttä tarvita.
Jos joku haluaisi ottaa vielä kantaa.
eihän se verisukulaisuus ole kaiken mitta. Jos ovat kiintyneet toisiinsa, niin miksi lapselta pitää ihmissuhde riistää?
Teidän väliseen suhteeseen en ota kantaa.