Mitä minussa oikein tapahtuu

Näen voimakkammin ihmisten energioita ja jopa yhden auran. Olen nähnyt muutaman ihmisen ja yhden eläimen sielun, oletan että se oli sielu mikä näkyi energia kasautumana.

Elämässä on ollut murhetta ja haasteita mutta rakkaus sisälläni on arvostavaa nyt, aidompaa.

Uudessa työssäni tapasin paljon ihmisiä. Järkytyin siitä kuinka moni tuli läheiseksi lyhyessä ajassa. Ne olivat kuin iskuja vaikkakin positiivia sellaisia. Minun oli vaikea kestää kaikkea sitä energiaa ja niitä kohtaamisia. Olin auki joka kerta kun keskustelin yhden heistä kanssa. Jonkinlaisen lämmön määrä oli melkein liikaa, jos niin voi sanoa.

Yhden kanssa tulimme heti toimeen. Samanlainen tausta, samanlaiset kiinnostuksen kohteet, olemme melko samanlaisia.

Toisen kanssa lojaali kaveruus.

Kolmannen kanssa voimakas vetovoima ja halu mennä lähemmäs toista.

Neljännen kanssa helppo olla heti alussa. Heti se meni niin että se mikä on minun on hänen. Hän oli heti saajan roolissa ja minä antajan. Ei egoa tai ajattelua, se vain tuntui tarkoitetulta. Molemmat menivät itse toisen luo ja kertoivat esimerkiksi rehellisesti jos jokin toisen tekemä asia vaivasi mieltä, ja sitten siitä juteltiin ja nopeasti hyväksyttiin se piirre toisessa. En ole ennen kokenut tällaista että minun tehtävä on antaa hänelle ja hänen tehtävä on ottaa minulta. Ilman mitään valtapelejä. 

Mitä oikein tapahtuu?