Sinä jolla on akateeminen koulutus, oletko 'uraohjus'?
Yllättävän usein kuulee, miten akateemiset on kylmiä uraohjuksia. Sellainen nainen puolisona ei ole haluttava.
Itse olen filosofian maisteri tietojenkäsittelyn alalta, mutta ihan vain töissä käyn. En ole uraohjus, en havittele korkeampaa ja korkeampaa asemaa. Olen tyytyväinen asiantuntijatyössäni, ilman esimies- tai projektivastuita. Kaveripiirissä kaikki on vastaavia. Mm pari opettajaa, koulutussuunnittelija, hammaslääkäri. Normaalia työpäivää tekevät.
Kommentit (20)
Olen hammaslääkäri. Käyn töissä 4 kertaa viikossa.
Suurin osa akateemisista ei ole mitään uraohjuksia, kylmistä nyt puhumattakaan. Itse olen ollut akateemisissa hommissa koko työurani enkä ole koskaan ollut uraohjus eikä minusta ikinä tulekaan.
En, olen ihan peruskoodari, ei ole pitkiä työpäiviä tai stressiä. Ystäväpiiri on aika sama.
Olen DI ja en ole uraohjus. Arvostan vapaa-aikaani perheeni kanssa enemmän kuin uraani. Työ on minulle vain työtä. Toki tämä näkyy palkassani, mutta olen silti tyytyväinen valintaani.
En. En edes ole tehnyt akateemisia töitä.
Olen lukion kieltenopettaja. Ei tällä alalla oikein "urasta" voi puhua.
Eii, olen ammatillinen opettaja. Tyytyväinen suht vapaaseen työnkuvaani, +4000€ palkkaan sekä pitkiin lomiin. :)
Esihenkilövastuu ja projektien läpiviennit ei kiinnosta.
En ole uraohjus. Juuri siitä syystä minulla on akateeminen koulutus, jolla työllistyy tyypillisesti julkishallinnon paperinpyörittäjäksi. Käyn töissä arkena virka-aikaan, hoidan nämä omat tehtäväni ja vapaalla keskityn muihin asioihin.
Toki. Katso youtubesta 1940-luvun V2-videoita peenemündestä niin näet miltä akateeminen uraohjus näyttää.
Oon pelkkä ohjus. Työpaikan loose cannon. Kollegat sanookin, että olen niin tyhmä, että minusta pitäisi mahdollisimman äkkiä tehdä johtaja. Pois sotkemasta käytännön tehtäviä.
Joo. Tämä akateemisen pitkäaikaistyöttömän työttömyysura suorastaan raketoi taas pitkästä aikaa. Olen aika cool.
Riippuu mitä tarkoitat uraohjuksella. En halua ns korporaatio-pomouralle, koska siellä ei pärjää älyllä ja kyvyillä, vaan politikoinnilla. Ja inhoan kaikkea teennäistä, valheellista esitystä.
Mutta olen kyllä aina pyrkinyt paremmin palkattuihin asiantuntijatöihin, enkä ymmärrä kuinka ihmiset eivät kyllästy tekemään samaa hommaa vuodesta tai jopa vuosikymmenestä toiseen - tämä olisi _mulle_ ihan helvettiä ja elämän hukkaamista, kun töissä kuitenkin menee 1/3 arkipäivistä.
Eli varmaan CVn ja palkkakehityksen puolesta näytän suht uraohjukselta, mutta motivaationa mulla on aina ollut tehtävien mielenkiintoisuus, omien rajojen etsiminen ja taloudellinen turva (tulen köyhästä perheestä josta jouduin omilleni alaikäisenä). Ei varsinaisesti tittelit tai uraputki pelkästään, enkä esim ole ikinä suostunut tekemään ilmaisia ylitöitä tms "self sacrifice" uravalintoja. Työ on vain väline olla jotain mielekästä tekemistä, ja turvata omaa elämää rahan kautta.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu mitä tarkoitat uraohjuksella. En halua ns korporaatio-pomouralle, koska siellä ei pärjää älyllä ja kyvyillä, vaan politikoinnilla. Ja inhoan kaikkea teennäistä, valheellista esitystä.
Mutta olen kyllä aina pyrkinyt paremmin palkattuihin asiantuntijatöihin, enkä ymmärrä kuinka ihmiset eivät kyllästy tekemään samaa hommaa vuodesta tai jopa vuosikymmenestä toiseen - tämä olisi _mulle_ ihan helvettiä ja elämän hukkaamista, kun töissä kuitenkin menee 1/3 arkipäivistä.
Eli varmaan CVn ja palkkakehityksen puolesta näytän suht uraohjukselta, mutta motivaationa mulla on aina ollut tehtävien mielenkiintoisuus, omien rajojen etsiminen ja taloudellinen turva (tulen köyhästä perheestä josta jouduin omilleni alaikäisenä). Ei varsinaisesti tittelit tai uraputki pelkästään, enkä esim ole ikinä suostunut tekemään ilmaisia ylitöitä tms "self sacrifice" uravalintoja. Työ on vain väline olla jotain mielekästä tekemistä, ja
Softa-alalla kun tekee 'samaa' työtä vuodesta toiseen, niin johan sitä teknologiat ja menetelmät kehittyy kokoajan, niin että koko ajan pitää opetella uutta. Mun alalla uran eteneminen olisi tiimien ja projektien vetämistä, asiakasvastuita, jne. Itse en halua ottaa mitään ylimääräistä stressiä, vaan lopetan työt neljältä ilman huolia. 4800e/kk palkka on mulle riittävä, enkä tavoittele enemäpää
olen kahden maisteritutkinnon akateeminen ja työtön ruokajonon vakiasiakas. ei mulle töitä ole.
Täällä kauppatieteen maisteri, joka ollut kohta 10 v lasten kanssa kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu mitä tarkoitat uraohjuksella. En halua ns korporaatio-pomouralle, koska siellä ei pärjää älyllä ja kyvyillä, vaan politikoinnilla. Ja inhoan kaikkea teennäistä, valheellista esitystä.
Mutta olen kyllä aina pyrkinyt paremmin palkattuihin asiantuntijatöihin, enkä ymmärrä kuinka ihmiset eivät kyllästy tekemään samaa hommaa vuodesta tai jopa vuosikymmenestä toiseen - tämä olisi _mulle_ ihan helvettiä ja elämän hukkaamista, kun töissä kuitenkin menee 1/3 arkipäivistä.
Eli varmaan CVn ja palkkakehityksen puolesta näytän suht uraohjukselta, mutta motivaationa mulla on aina ollut tehtävien mielenkiintoisuus, omien rajojen etsiminen ja taloudellinen turva (tulen köyhästä perheestä josta jouduin omilleni alaikäisenä). Ei varsinaisesti tittelit tai uraputki pelkästään, enkä esim ole ikinä suostunut tekemään ilmaisia ylitöitä tms "self sacrifice" uravalintoja. Työ on
No, kiva toki sulle ja tiedän että olen vähemmistössä, mutta ei mulle se teknologian vaihtuminen auttaisi jos muuten tekee silti samaa hommaa. Max 3-4 vuotta ja alan olla todella kyllästynyt ja haluan kokeilla jotain uutta ja erilaista roolia. Vuosien myötä olen ollut useammalla domainilla esim testaaja, Data insinööri, projektipäällikkö, analysti... tällä hetkellä arkkitehtinä. Ja niin, vuositulot on tasolla 250+ tonnia, joten en myöskään todellakaan tyytyisi johonkin viiden tonnin palkkatasoon. Varmaan sitten pitää se uraohjus lisätä omaan tittelilistaan 😂.
En ole. Haluan olla vain asiantuntija eläkkeelle asti. Pääsee helpommalla.
En ole uraohjus, opetan kuraportaassa yläkoulun, laiskoja ja saamattomia teinejä. Ei ole enää vuosiin pyydetty hakeutumaan johtavampiin tehtäviin.
En enää, ei enää kiinnosta. Joskus aikoinaan kai olin, nyt ainoastaan odotan eläkeikää.