Lue keskustelun säännöt.
Lyhennetty koulupäivä? Oppilashan jää jatkuvasti jälkeen.
11.08.2025 |
Tämän huoltajan lapsi lähtee joka koulupäivä kesken pois. Vielä alakoulussa hän voi pysytellä jotenkin kärryillä, mutta yläkoulussa tilanne on toinen. Miten hän pysyy muun ryhmän mukana opinnoissa? Ei täällä ainakaan pelkästään lueta oppikirjoja tunneilla, vaan tehdään kaikkea mahdollista. Jos jonkin oppiaineen tunnit ovat iltapäivällä, hän jää niistä kokonaan paitsi. Pelkkää kirjaa tankkaamalla ja kokeisiin osallistumalla, hän suorittaa ehkä 30% oppimäärästä.
Kommentit (32)
On luultavasti niin häiriintynyt, ettei voi pitää muiden kanssa koko päivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä höyrypää tuo vanhempi itse on? Sanoo lapsen olevan akateemisesti lahjakas. Päästäkseen akateemiseksi, täytyy päästä yliopistoon, eikä sinne vielä lapsia päästetä.
Tätähän se on nykyaikana. Koulussa ei saa enää vaatia mitään, ettei oppilas kuormitu. Opetus etenee hitaimpien ehdoilla ja loppuajan osa häiriköi. Ei ihme, että Suomen pisa-tulokset on romahtaneet. Nykykoulu on pelkkää tukemista, ja oppilashuoltoa.
Vierailija kirjoitti:
Jos oppilas opiskelee lyhennettyä koulupäivää, niin koulupäivä räätälöidään niin, että tärkeimmät/oppilaalle vaikeimmat asiat opiskellaan silloin, kun oppilas on koulussa. Loput jää sitten "kotiläksyiksi". Usein opiskelu supistetaan myös "keskeisimpiin sisältöihin" osassa tai kaikissa aineissa eli keskitytään niihin asioihin joilla saa todistukseen arvosanan 8 eli jos oppilas pystyy oppimaan nämä asiat suurin piirtein niin todistukseen saa arvosanan 6-7.
Tässäpä nykykoulun ongelmat tiivistetysti.
Peruskoulu on 1900-luvun teknologiaan ja yhteiskuntakehitykseen perustuva usealla vuodella jatkettu päiväkerho, jossa lapset ja nuoret pidetään pois pahanteosta - ja siinä sivussa laitostetaan - samalla kun vanhemmat käyvät töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko siis parempi, että tämä lapsi putoaa koulutuskelkasta kokonaan pois, vai voisiko tukitoiminnoilla olla sellainen vaikutus, että saa edes jotain suoritettua?
Jos lapsella opiskelu sujuu muttei koulussa istuminen, niin kuka tässä häviää? Lintsasin itsekin lähes koko yläasteen kun siellä oli niin saaterin tylsää. Nyt on kolme korkeakoulututkintoa ja hyvä palkka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oppilas opiskelee lyhennettyä koulupäivää, niin koulupäivä räätälöidään niin, että tärkeimmät/oppilaalle vaikeimmat asiat opiskellaan silloin, kun oppilas on koulussa. Loput jää sitten "kotiläksyiksi". Usein opiskelu supistetaan myös "keskeisimpiin sisältöihin" osassa tai kaikissa aineissa eli keskitytään niihin asioihin joilla saa todistukseen arvosanan 8 eli jos oppilas pystyy oppimaan nämä asiat suurin piirtein niin todistukseen saa arvosanan 6-7.
Tässäpä nykykoulun ongelmat tiivistetysti.
No, onneksi tuo ei ole enää nykylain mukaan mahdollista. Oppimäärän supistaminen on aivan vihonviimeinen keino, jota käytetään, jos mikään määrä tukiopetusta ja erityisopetusta ei auta oppilasta saavuttamaan arvosanaa 5. Ja supistetusta oppiaineessa saa sanallisen arvion ja päättötodistukseen korkeintaan *5.
En tiedä, miten koulupäivän lyhennykset toimivat uuden lain puitteissa (nythän on menossa vuoden siirtymäaika), mutta lähtökohta laissa nähdäkseni on, että oppilaalla on oikeus saada kaikki opetussuunnitelmaan kuuluva opetus ja siitä poikkeamista vältetään viimeiseen asti. Toisaalta taas nykyään esim. käytäshäiriöt eivät ole tuen peruste, vaan tukea annetaan oppimisen vaikeuksiin.
Vanhan lain mukaan oma autistini teki lyhennettyä koulupäivää muutaman viikon, kun oli erityisen kuormittava tilanne. Siitä on nyt pari vuotta aikaa, ja uutta kevennettyä jaksoa ei ole tarvittu, vaikka vastaava tilanne on toistunut (kyllä se kova työ, mitä koulu ja koti tekee, taitaa kantaa hedelmää). Pitäisin kovin ihmeellisenä, jos lyhennetty koulupäivä olisi pysyvä ratkaisu jollekin oppilaalle, koska tosiaan eihän se ole oikein millään lailla kestävä tilanne. Toisaalta, jos mielenterveys kestää vaikka neljätuntiset koulupäivät, niin parempi se kai on kuin ei mitään. Lisäksi Suomessa ei edelleenkään ole koulupakkoa vaan oppivelvollisuus, riittää kun osoittaa hallitsevansa opetussuunnitelman mukaiset asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko siis parempi, että tämä lapsi putoaa koulutuskelkasta kokonaan pois, vai voisiko tukitoiminnoilla olla sellainen vaikutus, että saa edes jotain suoritettua?
Jos lapsella opiskelu sujuu muttei koulussa istuminen, niin kuka tässä häviää? Lintsasin itsekin lähes koko yläasteen kun siellä oli niin saaterin tylsää. Nyt on kolme korkeakoulututkintoa ja hyvä palkka.
Lyhennetty koulupäivä ei oikein ole tukitoimi. Se on ennemminkin hätäratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Onko siis parempi, että tämä lapsi putoaa koulutuskelkas kokonaan pois, vai voisiko tukitoiminnoilla olla sellainen vaikutus, että saa edes jotain suoritettua?
Jos lapsella opiskelu sujuu muttei koulussa istuminen, niin kuka tässä häviää? Lintsasin itsekin lähes koko yläasteen kun siellä oli niin saaterin tylsää. Nyt on kolme korkeakoulututkintoa ja hyvä palkka.
Ei putoa kelkasta pois kun aletaan vaatia ryhtiliikettä. Älytöntä tämä nykyajan yliymmärtäminen ja paapominen, se ei mitään muuta kuin passivoi ja opeta vetelemään oikeista naruista aina kun epämukavuus uhkaa. Näkee jo nuorten eläkemäärissä, että metsään on menty ja pahasti. Kaiken maailman loputon tunteiden sanottaminen ja yksilöllistäminen saa aikaan loppupeleissä vain heikkoja yksilöitä, jotka eivät opi näkemään yhtään minkäänlaista vaivaa, eivät tiedä sinnikkyydestä tai pitkäjänteisyydestä mitään,eivät opi keskittymään, ponnistelemaan tavoitteiden eteen ja ottamaan itse vastuuta mistään. Aina nostetaan ahdistuskortti ja mamma kiirehtii curling-harjan kanssa hätiin. Ensin menee peruskoulu, sitten jää kesken toinen aste, armeija, työelämä vaatimuksineen on aivan utopistinen ajatus. Parasta kuntoutusta olisi vaatimus kotitöistä ja koulutöiden hoitamisesta, liikunta, ulkoilu, ylipäätään arkirutiinit ja somekielto lapsille. Näillä eväillä saatiin Suomi nousuun ja pisa kukoistamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yläkoulun kokeellisia oppiaineita on melko haastavaa opiskella yksin kotona. Myös liikunnan ja esimerkiksi käsityön suoritukset jäävät pahasti vajaiksi. Esimerkiksi joukkueen osana toimimista on vaikea suorittaa yksin kotona.
Oppilas jää paljon enemmän jälkeen, jos ei käy lainkaan koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oppilas jää paljon enemmän jälkeen, jos ei käy lainkaan koulussa.
Silloin hänelle kuitenkin voisivat aueta ovet sairaalakouluun tai valterikouluun, jossa opinnot tulisi tehtyä oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Oppilas jää paljon enemmän jälkeen, jos ei käy lainkaan koulussa.
Ei muuta kuin tuplaamaan ensi vuonna. Niin homma ennen toimi. Pisa-tulokset oli ihan muuta kuin nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppilas jää paljon enemmän jälkeen, jos ei käy lainkaan koulussa.
Silloin hänelle kuitenkin voisivat aueta ovet sairaalakouluun tai valterikouluun, jossa opinnot tulisi tehtyä oikeasti.
Ei siellä sairaalakoulussa saa olla kuin lyhyitä jaksoja, sitten pitää palata omaan kouluun - ja jos sitä paluuta ei voi tehdä lyhennetyillä koulupäivillä, niin se saattaa tyssätä ihan alkuunsa.
On tästä kokemusta useammalta vuodelta jo oman lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppilas jää paljon enemmän jälkeen, jos ei käy lainkaan koulussa.
Ei muuta kuin tuplaamaan ensi vuonna. Niin homma ennen toimi. Pisa-tulokset oli ihan muuta kuin nyt.
Ai tuplaamaan taas vuosi koulussakäymättömyyttä?
Meidän tapauksessa on jo yksi luokka tuplattu koulussakäymättömyyden takia. Sairaalakoulun ja lyhennetyn koulupäivän avulla saatiin se toisella kerralla läpi kun oli taas melkein puoli lukuvuotta ollut käymättä koulussa.
Montako kertaa sitä lasta sun mielestä voi jättää luokalleen?
Vierailija kirjoitti:
Jos oppilas opiskelee lyhennettyä koulupäivää, niin koulupäivä räätälöidään niin, että tärkeimmät/oppilaalle vaikeimmat asiat opiskellaan silloin, kun oppilas on koulussa. Loput jää sitten "kotiläksyiksi". Usein opiskelu supistetaan myös "keskeisimpiin sisältöihin" osassa tai kaikissa aineissa eli keskitytään niihin asioihin joilla saa todistukseen arvosanan 8 eli jos oppilas pystyy oppimaan nämä asiat suurin piirtein niin todistukseen saa arvosanan 6-7.
Tämä ei mitenkään onnistu enää yläkoulussa. Onneksi lyhennetyt päivät ovat muutenkin nyt historiaa uuden oppimisen tuen myötä. En ikinä nähnyt niiden toimivan. Ne oppilaat, joille tätä yritettiin, eivät tehneet mitään kotona, eivätkä käyneet edes niitä lyhennettyjä päiviä.
T. Yläkoulun opettaja
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulun kokeellisia oppiaineita on melko haastavaa opiskella yksin kotona. Myös liikunnan ja esimerkiksi käsityön suoritukset jäävät pahasti vajaiksi. Esimerkiksi joukkueen osana toimimista on vaikea suorittaa yksin kotona.
No liikunta ja käsityö nyt ei ole mitenkään välttämättömiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulun kokeellisia oppiaineita on melko haastavaa opiskella yksin kotona. Myös liikunnan ja esimerkiksi käsityön suoritukset jäävät pahasti vajaiksi. Esimerkiksi joukkueen osana toimimista on vaikea suorittaa yksin kotona.
No liikunta ja käsityö nyt ei ole mitenkään välttämättömiä.
Ovat ne, jos aikoo saada päättötodistuksen ja hakea esimerkiksi ammattikouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppilas jää paljon enemmän jälkeen, jos ei käy lainkaan koulussa.
Ei muuta kuin tuplaamaan ensi vuonna. Niin homma ennen toimi. Pisa-tulokset oli ihan muuta kuin nyt.
Ai tuplaamaan taas vuosi koulussakäymättömyyttä?
Meidän tapauksessa on jo yksi luokka tuplattu koulussakäymättömyyden takia. Sairaalakoulun ja lyhennetyn koulupäivän avulla saatiin se toisella kerralla läpi kun oli taas melkein puoli lukuvuotta ollut käymättä koulussa.
Montako kertaa sitä lasta sun mielestä voi jättää luokalleen?
Mitä kaikkea kokeiltiin ennen lyhennettyä koulupäivää?
Opetan yläkoulussa biologiaa ja maantietoa. Mantsan voi jotenkuten tehdä kotona, mutta bilsa on käytännössä mahdotonta. Kokeellista työskentelyä ja erilaisia näyttöjä on niin paljon nykyään. Jos ne jättää tekemättä, jää arvosana todella heikoksi.
Jos oppilas opiskelee lyhennettyä koulupäivää, niin koulupäivä räätälöidään niin, että tärkeimmät/oppilaalle vaikeimmat asiat opiskellaan silloin, kun oppilas on koulussa. Loput jää sitten "kotiläksyiksi". Usein opiskelu supistetaan myös "keskeisimpiin sisältöihin" osassa tai kaikissa aineissa eli keskitytään niihin asioihin joilla saa todistukseen arvosanan 8 eli jos oppilas pystyy oppimaan nämä asiat suurin piirtein niin todistukseen saa arvosanan 6-7.