Minulla ei ole ihmisarvoa ja olen muutenkin täysin arvoton
Kuka nyt arvoa antaisi työkyvyttömälle, yksinäiselle, pienituloiselle, masentuneelle, ahdistuneelle, asperger ja adhd taakkaselle ja muutenkin rumalle ja oudolle otukselle?
Kaikilla muilla jotka tiedän mutta jotka ei ole kiinnostuneet minun elämästä niin on elämä, minulla ei ole elämää vaan olen elossa mikä ei ole elämistä. Muut ihmiset vihaa minua ja halveksii minua koska en käyttäydy kuten he jolloin minua ei ole olemassa heidän silmissään. Sukulaiset säälistä esittää että ovat "kiinnostuneita" vaikka tosin eipä minulle juuri soitella ellei haluta jotain.
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
On muitakin. Ja varmasti joku haluaa tutustua suhun. Kun vaan kohtaamispaikat löytyvät.
Niin missä muita sitten tapaisi? Asuinpaikuntani on pieni ja suht syrjässä mutta en vaihda tätä mihinkään, ainut asia joka edes jotenkin tässä elämässä ei ole täysin rikki on missä asun. ap
Onnistuisiko jonkin neuroepätyypillisten yhdistystoiminnan kautta?
Käy harjaamassa mannerheimintien kivet hammasharjalla yksitellen niin lupaan nostaa hattua suoritukselle. Erikoistarjous vain juuri sinulle.
Haluaisitko tavata siis muita samankaltaisia kuin itse olet vai normaalimpaa seuraa?
Hyvin monet ihmiset ovat nykyisin yksinäisiä. Yksin voi ollla hyvääkin elämää. Nautiskelee sitten vaikka siitä, että kukaan ei määräile.
On myös paljon kokoontumisia, jonne voi mennä, esim seurakunnilla. Ei vaadita varmaan mitään uskonnollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisitko tavata siis muita samankaltaisia kuin itse olet vai normaalimpaa seuraa?
En tiedä. Joku joka ei naura minulle ja on kiinnostunut minusta oli nepsy tai normi. ap
Ei pidä paikkaansa että olisit arvoton. Mutta ei ihmisarvo sinänsä takaa kenellekään seuraa tai ystäviä tai parisuhteita. Terveitä ihmissuhteita varten sun täytyy ensin olla arvokas itsellesi.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin monet ihmiset ovat nykyisin yksinäisiä. Yksin voi ollla hyvääkin elämää. Nautiskelee sitten vaikka siitä, että kukaan ei määräile.
On myös paljon kokoontumisia, jonne voi mennä, esim seurakunnilla. Ei vaadita varmaan mitään uskonnollisuutta.
Niin jos valitsee olla yksin kuin että on yksinäinen tahtomattaan. Jos on kokoajan yksin tekeekö se terveydelle hyvää? Ei. Onko vaihtoehdot yksinäisyys tai toinen määrää kaikesta? ap
Noh, on meitä muitakin kaltaisiasi. Kiva että viihdyt asuinpaikassasi, itse olen jumahtanut synnyinseuduille. Kaikkea hyvää sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Onnistuisiko jonkin neuroepätyypillisten yhdistystoiminnan kautta?
Harvassa ja koen turvattomuutta sijainnin ja ajan suhteen lähimmän vertaistukiryhmän kohdalla. ap
On muitakin. Ja varmasti joku haluaa tutustua suhun. Kun vaan kohtaamispaikat löytyvät.