Mä olen niiiiiiiin huono vaimo ja äiti.
Sain lapseni nuorena. Mä olen huolehtinut lapsista vimpan päälle tähän asti, mutta jotenkin viimeset puoli vuotta on päässyt mun ote hieman hervahtamaan tästä perhe-elämästä. Onneksi mulla on hyvä mies joka huolehtii lapsista jopa paremmin kuin mä itse.
Olen viime ajat ollut väsynyt: olen halunnut käydä tuulettumassa viikonloppuisin sekä tyttökaverin kanssa reissaamassa. Olen löytänyt miehiä baareista ja harrastanut seksiä niiden kanssa mieheni selän takana. Olen päässyt vapauden makuun enkä tiedä kuinka sopeutuisin taas tavalliseen mammaelämään. Kaikki tuntuu tosi raskaalta. Ajattelen vaan koska pääsen taas menemään seuraavan kerran.
Miehen kanssa ei ole intohimoa ja mä olen väsynyt elämän pienuuteen. Tää irtiotto on tehnyt mulle hyvää, mutta tekeekö se sitä mun perheen kustannuksella.
Kommentit (9)
mutta jätä nuo seksijutut väliin! Niistä ei seuraa mitään hyvää... Ennemmin tai myöhemmin jäät kiinni joko vahingossa tai sitten ihastut johonkin äijään, jonka kanssa suhde kestää lopulta vain muutaman kuukauden alun huuman jälkeen.
Usko tai älä, niin ei se sinkkuelämäkään pidemmän päälle innosta! Jos päädyt siihen, niin tulet vielä kaipaamaan miestäsi. Etenkin, kun miehesi on hyvä, eikä mikään vaimonhakkaajahunsvotti.
jotka ovat vakiintuneet nuorena. Joillain se johtaa jopa eroon tai uuteen suhteeseen, toiset päätyvät sen jälkeen kuitenkin jatkamaan miehensä kanssa. Se on varmaan joku pakollinen tutkiskeluvaihe tai kolmenkympin kriisi, joka liittyy siihen, että on tehnyt elämässään isoja päätöksiä tosi nuorena, ja nyt miettii, onko aikanaan tehdyt päätökset oikeita, mitä oikeastaan haluaa elämältä jne...
Taas minä ja moni muu, joka on löytänyt miehen ja perustanut perheen vasta lähempänä 30-v, on saanut elää sitä villiä ja vapaata elämää ihan riittämiin eikä haikaile sen perään. Nyt arvostaa vakautta ja parisuhteen turvaa.
En tiedä miten tää nyt auttaa sua, paitsi ehkä ymmärtämään että toi on normaalia, mutta itse sun on päätökset tehtävä. Ehkä voisit miettiä asiaa siltä kannalta kans, että jos sun ystävä olis samassa tilanteessa kun sä itse nyt, niin mitä kehottaisit ystävääsi tekemään. Mutta mieti rauhassa, älä tee hätiköityjä päätöksiä... Tsemppiä!
en kyllä yleistäisi, että kaikille nuorena vakituiseen parisuhteeseen alkaneet tuollaisen irtioton tekevät! omassa ystäväpiirissäni ei ole moista tapahtunut vaikka yhdessä olo vuosia on enemmistölle kertynyt liki 10! ihan yhtä hyvin se sinun vanhemmalla iällä (kypsempi?) parisuhteesi voi kariutua..
eiköhän jokainen pari vaikuta itse siihen kuinka parisuhteessa lopulta käy..
ei ne kukat kasva, jos niitä ei hoida...
kaikki käy tuon läpi, tosin kaikki nyt ei ole niin uunoja että oikeasti menevät ja pettävät ja luulevat että se ratkaisisi jotain.
ja miettiä mikä elämässä on oikesti tärkeää.. Itse myös nuorena sain ensimmäiseni ja nuori olen vieläkin kolmatta odottaessani.. Ennen tätä raskautta mulla rupes kans menemään joka viikonloppu tanssimisen puolelle.. Mä en kyllä miehiä mennyt kattelemaan, enkä vooisi ikinä pettää.. onneksi mulla on ihana mies ja nyt taas tämä kotona olo tuntuu kaikkein parhaimmalta..
että huonoa äitiähän tuo ei periaatteessa sinusta tee vaan enemmin huonon puolison.
kandee miettiä tarkkaan haluatko olla miehesi ja lapsesi kanssa yhdessä vielä viidenki vuoden päästä vai onko tuo hummauselämä se mitä jatkat myös sillon.
lopeta ja panosta mieheesi ja parisuhteeseen.
Baaripano tuskin 50 vuoden päästä kärrää sun pyörätuolia aurinkoiseen paikkaan... Mut sun mies sen vois tehdäkkin.. Jos pidät häntä hyvin......