Lue keskustelun säännöt.
Pieni lukija - miten kannustatte
23.08.2011 |
Meillä melkein 4-vuotias alkoi lukemaan. Lukeminen on vielä erittäin hidasta :) Poika on itse niin innoissaan ja kuvitelmat omista taidoista on valtavat. Hän haluaisi harjoitella ja lukea kirjoja. Kuitenkin noiden sanojen tankkaamiseen kuluu vielä niin kauan, että ei kirjat onnistus.
Miten olette auttaneet nuoria lukijoita sortumatta kuitenkaan liian tiukkaan koulumaisuuteen?
Kommentit (7)
jos on ylpeä taidoistaan ja lukee mielellään, niin onhan kirjoja vaikka minkälaisia:
On kirjoja, joissa on paljon kuvia, ja sitten kuvien alla ihan muutama sana. Voisi itse lukea oikeaa kirjaa! Ensimmäisenä tulee mieleen Richard Scarry, esim. iloinen autokirja, joka on humoristinen, lapsi voisi itse löytää "kuvateksteistä", sanoista, huumorin.
Sitten on "oikeita kirjoja", joissa on kuitenkin todella vähän tekstiä, mutta joissa on oikein tarina, näitä sitten vähän ajan kuluttua.
Kysy kirjastosta ja/tai kirjakaupasta, kyllä pojalle taidoille sopivaa luettavaa löytyy!
Ja niinkin voi tehdä, että kun lukee pojalle itse kirjaa, niin sitten sopivassa välissä keskeyttääkin, ja kysyy pojalta jatkoa, esim.
"Karhu sanoi.... Mitäs karhu sanoikaan", poika lukee itse karhun sanat, selvittää itse asian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja lupa olla lukematta. Olen kannustanut lukemaan eri tilanteissa erilaisia sanoja, mutta ei ole koulumaisuus kyllä käynyt koskaan mielessä.
Anna lapsen lukea ihan mitä ikinä mielii. Pulveripaketin kylkeä, satukirjaa, Dostojevskia. Anna illalla kirja sänkyyn, jota voi itsekseen tapailla. Ei sinun tarvitse sitä prepata ja kontrolloida, kehu vaan välillä että hyvin etenee.
Kirjoitin sanoja paperille ja leikkasin ne osiin tavuiksi. Sekoitin tavut ja pyysin kirjoittamaan sanan itse. Kirjoittamisen avulla lapsi on oppinut vähitellen lukemaan ja mikä tärkeintä tykkää tästä leikistä.
En tajua mikä on ongelma. Annat lapsen hakea kirjan hyllystä ja lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kiinnostus kirjoihin on aina ollut aivan valtava. Me emme tehneet tästä lukutaidosta sen suurempaa numeroa, annoimme pojan lukea jos hän halusi tai olla lukematta. Kirjastossa/kirjakaupassa kävimme kerran viikossa hakemassa jotain luettavaa ja kotiin on vuosien saatossa kertynyt valtava kirjasto lasten kirjoja.
Poika on nyt 8-vuotias tokaluokkalainen ja kiinnostus lukemiseen on säilynyt. Hän haluaa aina nukkumaanmennessään lukea hieman ja muutenkin saattaa muun tekemisen lomassa vetäytyä joksikin aikaa lukemaan. Kesällä luki kaksi ensimmäistä Harri Potteria ja kolmas on nyt meneillään.
Eli jos lapsella intoa ja motivaatiota riittää, ei se varmastikaan sen suurempaa apua vaadi. Kunhan sopeudutte positivisesti ja rohkaisevasti.
Se mikä tässä aikaisessa lukutaidossa on ollut ainoana haittapuolena, on se, ettei pojan näköpiiriin ole vointu enää vuosiin jättää mitään lehtiä. Mielestäni Iltasanomien yms. lööpit ei tosiaankaan ole tarkoitettu nelivuotiaan (saati vanhemman lapsen) silmille. Eli tämän kanssa pitää olla tosi tarkkana.
lapsi on meidän esikoinen niin en oikein tiedä edes miten lasta voisi auttaa. Poika on itse oppinut. Hän on niin suloisen ylpeä taidostaan ja kuvittelee lukevansa yhtä hyvin kuin isot koululaiset. Koska lukeminen on niin mahdottoman hidasta eihän oikeastaan millään jaksa lukea kirjoja ainostaan muutaman sanan sieltä täältä.