Jatkuva kinastelu ja väittely suhteessa
10v meni kuin vettä vain vaikka kaksi koliikkilasta piti yöunet vähissä, mutta nyt viimeiset 5 vuotta kaikki keskustelu on mennyt sellaiseksi ärsyttävän v ittuuntuneeksi kinasteluksi ja väittelyksi. Siis sekä minulla että miehellä.
Ei ole mitään suuria muutoksia elämässä, stressiä korkeintaan, mutta on sitä aina ennenkin ollut ja silti on osattu keskustella asiallisesti ja myös avata omia tunteita. Jostain syystä viime vuosina ollaan kuitenkin ajauduttu tähän, että normaalia puhetyyliä ja äänensävyä kuulee kummankaan suusta harvoin, eikä tätä osata purkaa nähtävästi, kun tosiaan jo monta vuotta jatkunut.
Onko suhde arkipäiväistynyt vai loppumassa?
Kommentit (2)
Tarkennettakoon vielä, että me ei riidellä varsinaisesti eikä meillä ole oikeita syitä kinastellakaan, vaan siis puhetyyli ja äänensävy on muuttunut tosiaan sellaiseksi v ittuuntuneeksi kummallakin toisiamme kohtaan ja kinastelu on mallia "aurinko on keltainen - eipäs, kyllä se on oranssi" -tyylistä ja se koskee ihan kaikkia arkisia asioita, vaikkapa lautasen syvyyttä.
Ap
Kumpi hyökkää ensin toisen kimppuun. Missä tilanteessa. Se joka hyökkii ja näykkii, pitäisi lopettaa. Ehkä voi keskustella, olla hiljaa tai sanoa että ollaan eri mieltä tästä ei voi mitään. Aikuista eli toista ei voi pakottaa mihinkään. Arkea voi helpottaa molemmilla, jos on mitään mikä auttaa ja yrittää rentoutua. Onko vielä välittämistä vai mitä tapahtui. Pariterapia, ero, itse setviminen rauhassa joku asia vai onko pysyvästi loukkaannuttu.