Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Teoria: suomalaisen kulttuurin peruspiirteet sekoitetaan helposti autismin kanssa
13.07.2025 |
Eli siis, sosiaalinen kömpelyys, yksinolo, sopeutumattomuus ja omien rutiinien varjelu, ahdistuminen hälinästä, kyvyttömyys spontaaniuteen, sekoaminen yllättävistä muutoksista, silmiin katsomattomuus, töksäyttely ym on kaikki suomalaista käyttäytymiskultuurin historiaa. Autismin tutkimus on pääsääntöisesti tehty Yhdysvalloissa, sekä läntisessä Euroopassa, missä on kulttuurillisesti aina suosittu ekstroversiota, eli ulospäinsuuntautunutta persoonatyyppiä joka mukautuu nopeisiin muutoksiin ja eri sosiaalisiin tilanteisiin. Suomessa kulttuuri ei historiallisestikaan ole todellakaan ekstroversioon taipuva, mielistelyä ja muuta sosiaalista joustavuutta on pitkään katsottu kieroon. Hälinä on pahasta, ja yksinoloa tarvitaan ja kunnioitetaan.
Käsillämme on kaksi muutosta: globaalin ulospäinsuuntautuneen ihmistyypin suosiminen myös Suomessa, sekä diagnostiikan perustuminen liberaalin lännen (usa/uk) tuottamaan tieteeseen. Väitän, että suomalaiseen kulttuurin kuuluvat tyypilliset piirteet nähdään nykysuomessa autistisina piirteinä jotka riittävät usein diagnoosiin asti. Täällä on otettu tarpeeksi larpata amerikkalaistyyppistä pöhinää ja ulospäinsuuntautuneisuutta, ajaen monet tuntemaan itsensä joukkoon kuulumattomaksi ja siten hakemaan autismidiagnooseja jotka perustuvat läntisen Euroopan ja Amerikan malleihin.
Kommentit (72)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meemiautismin kanssa voi käydä noin
Totta. Osa on. Töksäyttely ei silti kuulu asiaan tai joidenkin ilkeys. Ja puhuakin moni osaa jollain tavalla.
Ja lähde on? Muuten aika lailla roskaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukematta poistoon tämän mustilaisukon höpinät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Espanjankielisissä maissa on adhd yleistä kun puhuvat ja elehtivät niin vilkkaasti? :D Ei se noin oikeasti taida mennä.
Se kenellä on valta päättää mikä on normaalia. Ekaluokkalaisista monet on vielä hyvinkin vilkkaita mutta heille opetetaan että se on väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Diagnooseihinsa identifioituvat nepsyt kitisemässä kommenteissa :D kuka sitä sitten olisikaan jos autismit ja adhd:t ei olisikaan ihan niin justiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Ja lähde on? Muuten aika lailla roskaa
Lähde mille? Kyse oli ap:n omasta pohdinnasta ja teoriasta, johon hän kaipasi muiden ajatuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Espanjankielisissä maissa on adhd yleistä kun puhuvat ja elehtivät niin vilkkaasti? :D Ei se noin oikeasti taida mennä.
Eihän ADHD diagnostisiin kriteereihin välttämättä kuulu elehtiminen, varsinkin naisilla ilmenee paljon ahdistuksena
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lähde on? Muuten aika lailla roskaa
Lähde mille? Kyse oli ap:n omasta pohdinnasta ja teoriasta, johon hän kaipasi muiden ajatuksia.
Kiitos kommentoija joka ymmärsit näkökantani! Kiinnostaa tieteen keskittyminen tiettyihin kulttuureihin, se nyt on fakta että USA on johtanut positivismia sen alkuajoista alkaen. Neuroepätyypillisyys vaatii parikseen myös tyypillisyyden spektrin. ADHD, ADD ja autismin diagnoosit ovat olleet räjähdysmäisessä kasvussa varsinkin Koronan aikaan ja sen jälkeen, myös sosiaalisen mediaan kulutus kasvoi hurjasti noina aikoina. Koronan aikaan itseään peilattiin muiden oman olon ränttäyksiin ja jakamisiin somessa. Tämähän ei tarkoita välttämättä mitään yhteyttä, mutta kiinnostava samanaikaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se kenellä on valta päättää mikä on normaalia. Ekaluokkalaisista monet on vielä hyvinkin vilkkaita mutta heille opetetaan että se on väärin.
Erilaisia persoonia ja temperamentteja ei enää hyväksytä, ja niille haetaan diagnoosi selittämään erilaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kenellä on valta päättää mikä on normaalia. Ekaluokkalaisista monet on vielä hyvinkin vilkkaita mutta heille opetetaan että se on väärin.
Erilaisia persoonia ja temperamentteja ei enää hyväksytä, ja niille haetaan diagnoosi selittämään erilaisuutta.
Näinpä. Varsinkin jos lapsi on luonnostaan hiljainen ja rauhallinen, häntä painostetaan reipastumaan ja puhumaan. Tämä on mielestäni silkkaa henkistä väkivaltaa. Mm. päiväkodeissa ja varsinkin koulussa. Jotenkin se suulas höpöttäjä on nykyään ihanteellinen ihmistyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kenellä on valta päättää mikä on normaalia. Ekaluokkalaisista monet on vielä hyvinkin vilkkaita mutta heille opetetaan että se on väärin.
Professori Emerita Keltinkangas-Järvisellä on tästä aiheesta ihan älyttömän valaisevaa asiaa !
Erilaisia persoonia ja temperamentteja ei enää hyväksytä, ja niille haetaan diagnoosi selittämään erilaisuutta.
Näinpä. Varsinkin jos lapsi on luonnostaan hiljainen ja rauhallinen, häntä painostetaan reipastumaan ja puhumaan. Tämä on mielestäni silkkaa henkistä väkivaltaa. Mm. päiväkodeissa ja varsinkin koulussa. Jotenkin se suulas höpöttäjä on nykyään ihanteellinen ihmistyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lähde on? Muuten aika lailla roskaa
Lähde mille? Kyse oli ap:n omasta pohdinnasta ja teoriasta, johon hän kaipasi muiden ajatuksia.
Kiitos kommentoija joka ymmärsit näkökantani! Kiinnostaa tieteen keskittyminen tiettyihin kulttuureihin, se nyt on fakta että USA on johtanut positivismia sen alkuajoista alkaen. Neuroepätyypillisyys vaatii parikseen myös tyypillisyyden spektrin. ADHD, ADD ja autismin diagnoosit ovat olleet räjähdysmäisessä kasvussa varsinkin Koronan aikaan ja sen jälkeen, myös sosiaalisen mediaan kulutus kasvoi hurjasti noina aikoina. Koronan aikaan itseään peilattiin muiden oman olon ränttäyksiin ja jakamisiin somessa. Tämähän ei tarkoita välttämättä mitään yhteyttä, mutta kiinnostava samanaikaisuus.
Voisiko olla osittain myös sitä, että kun pandemian aikaan monella ahdistus ja masennus lisääntyi niin samalla heillä korostui myös tietynlaiset piirteet, joita on myös autismissa ja adhd:ssa ja tämän takia niin moni alkoi epäillä noita itsellään?
Tätä minä olen miettinytkin, että voisiko noin olla. Kaverini muutti Yhdysvaltoihin ja sai siellä autismidiagnoosin suureksi yllätyksekseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lähde on? Muuten aika lailla roskaa
Lähde mille? Kyse oli ap:n omasta pohdinnasta ja teoriasta, johon hän kaipasi muiden ajatuksia.
Kiitos kommentoija joka ymmärsit näkökantani! Kiinnostaa tieteen keskittyminen tiettyihin kulttuureihin, se nyt on fakta että USA on johtanut positivismia sen alkuajoista alkaen. Neuroepätyypillisyys vaatii parikseen myös tyypillisyyden spektrin. ADHD, ADD ja autismin diagnoosit ovat olleet räjähdysmäisessä kasvussa varsinkin Koronan aikaan ja sen jälkeen, myös sosiaalisen mediaan kulutus kasvoi hurjasti noina aikoina. Koronan aikaan itseään peilattiin muiden oman olon ränttäyksiin ja jakamisiin somessa. Tämähän ei tarkoita välttämättä mitään yhteyttä, mutta kiinnostava samanaikaisuus.
Varmasti voi olla! Myös pandemian aikaan ihmisten huomio keskittyi suhteettomassa määriin itseensä, sekä omaan oloon ja tunteisiin. Yhteys toisiin oli kuratoidun sosiaalisen mediaan kautta, missä ihmiset jakoivat hyvin henkilökohtaisia asioita muodossa, jota sisällön tuottaja itse hallitsi (mahdollisuus editoida, esikatsella materiaali ym). Aloimme vertaamaan itseämme toisten sosiaalisen median sisältöön entistä enemmän, ja kehitimme klikkejä/ryhmiä jotka oli helposti organisoitavissa tunnisteineen (identiteettitunnisteet kuten autismi/aseksuaali/muunsukupuolinen mitä näitä nyt on).
Jotenkin siis näistä sosiaalisen median yksinkertaistettujen identiteettien joukosta löydettiin niitä omia viiteryhmiä mihin samaistua, usein inspiroituneena amerikkalaisten sisällöntuottajien ja somettajien jutuista. Anglismeja alettiin viljellä yhä enemmän ja amerikkalaistyylisen eksroversion suosiminen yleistyi yleistymistään.
Alue: Aihe vapaa
Up