Mitä mieltä, korkeakoulu tutkinnon voisi ostaa tulevaisuudessa?

Korkeakoulu-uudistus kuohuttaa Tutkinnon voisi tehdä rahalla

Tällä hetkellä tutkintoon ei voi valmistua avoimesta korkeakoulusta, mutta avoimella puolella suoritettuja kursseja voidaan lukea tutkinto-opintoihin hyväksi. Avoimen puolen kautta voi myös päästä tutkinto-opiskelijaksi: se on yksi portti opintoihin todistusvalinnan ja pääsykoevalinnan rinnalla.

Uudistus tulee viemään aikaa, mutta ministeriöstä kerrotaan, että se on tarkoitus saada säädettyä voimaan vielä tämän hallituskauden aikana. Takaraja on siis kevät 2027.

Lapin yliopiston koulutuksen vararehtori Piia Björn arvioi uudistuksen linkittyvän vahvasti siihen, että ensimmäistä korkeakoulututkintoaan suorittavat hakijat ovat jatkossa yhä selvemmin etusijalla opiskelijavalinnoissa.

Hallituksen tavoite on nostaa 2534-vuotiaiden korkeakoulutettujen määrä 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. 

Se, että tutkinnon voisi hankkia rahalla, onkin aiheuttanut vastarintaa. Tämä Yhdysvalloista tuttu malli ei tunnut vastaavan suomalaista periaatetta ilmaisesta korkeakoulutuksesta.

Suomen ylioppilaskunnat julkaisivat toukokuussa yhteisen kannanoton, jossa uudistusta kritisoitiin nimenomaan sen takia, että muutos mahdollistaisi tutkinnon hankkimisen rahalla.

Tämä olisi valtava mullistus suomalaiselle korkeakoulutukselle ja loppu maksuttomalle koulutukselle 

Se kasvattaisi eriarvoisuutta erityisesti meillä pohjoisessa, missä sosiaaliset ja alueelliset erot ovat jo isoja

Suomen ylioppilaskuntien liitto aavisteli, että uudistuksesta saattaisivat kärsiä eniten nimenomaan nuoret, joiden perheet ovat pienituloisia, sillä opintomenestys korreloi usein sosioekonomisen taustan kanssa: korkeakoulutettujen lapsilla on paremmat lähtökohdat päästä sisään opiskelijavalinnoissa.

Toisin sanoen kaikista varakkaimmille uudistus tarjoaisi lisää vaihtoehtoja, kun taas heikompiosaiset jäisivät useammin pulaan.

Helsingin yliopiston kehitysjohtaja Haapala sanoo kuitenkin, että joidenkin opintokokonaisuuksien opintoja voi suorittaa avoimen yliopiston kautta jo nyt niin paljon, että tutkinto on lähes kasassa. Silloin, haettuaan ja saatuaan yliopistolta opinto-oikeuden, opiskelija voi valmistua pääosin avoimilla opinnoilla.

Opintoseteli apuun

Puoliväliriihessä tavoitteisiin lisättiin myös opintosetelit, jotka mahdollistaisivat 30 opintopisteen verran opintoja avoimessa yliopistossa. Seteleitä on ehdotuksen mukaan tarkoitus jakaa niille hakijoille, jotka jäävät ilman korkeakoulupaikkaa. Tämä muutos pyritään saamaan voimaan jo ensi vuonna.

Ajatus on, että yksittäisten hakijoiden kannalta se olisi hyödyllinen ja mahdollisuuksia tasoittava ratkaisu. Hakija voisi saada tuntumaa alaan, jota hän halusi opiskelemaan tai hän voisi hieman kokeilla, mikä ala olisi itselle sopivin.

Jos se voitaisiin kohdentaa erityisesti niille hakijoille, jotka hakivat sitä ensimmäistä opiskelupaikkaansa, mutta eivät saaneet, niin silloinhan se on aivan erinomainen ja varmasti ennen