Kertokaa minulle kenelle ne aikuisiällä suoritettavat tutkinnot/koulutusohjelmat on ja miksi?
Itse en voisi edes kuvitella tilannetta, jossa "nuoruuden" koulutusputken päätyttyä ihmisellä olisi mitään tarvetta kuormittaa koulutussektoria vielä lisää hankkimalla jotain lisänumeroita päättötodistukseen.
Todistukseen ketä varten ja ennenkaikkea MIKSI?
Kommentit (17)
Vierailija kirjoitti:
Yliopistojen ja korkeakoulujen opinnot ja tutkinnot suoritetaan yleensä täysi-ikäisenä. Lääkärit, maisterit, ekonomit, insinöörit jne.
Tarkoitin siis näitä nel-viisiikymppisiä jotka ovat tuon koulutusohjelman jo läpikäyneet, mutta sen jo fiksuna tiesitkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistojen ja korkeakoulujen opinnot ja tutkinnot suoritetaan yleensä täysi-ikäisenä. Lääkärit, maisterit, ekonomit, insinöörit jne.
Tarkoitin siis näitä nel-viisiikymppisiä jotka ovat tuon koulutusohjelman jo läpikäyneet, mutta sen jo fiksuna tiesitkin.
Ei kukaan tajunnut sun aloituksen pointtia.
Vaikka tekoälyä olisi jokaisen hyvä opiskella, ainakin jotenkin, jos meinaa pysyä työelämässä mukana.
Mullekin jäi vähän epäselväksi, mitä ap tarkoittaa, mutta esim omassa työssäni uralla eteneminen vaatii lisäkoulutusta lähes aina.
Lisäksi on uranvaihtajia. Osalle ensimmäinen uravalinta on lakannut kiinnostamasta, toisille se on köynyt terveyssyistä mahdottomaksi, kolmansien kohdalla maailma on muuttunut niin, ettei se ensimmäinen ammatti enäö työllistä.
Ap on varmasn joku joka ajattelee, että työ tekijäänsä opettaa ja tottakai se opettaakin, mutta jos on aika kapeaa rajoittaa itsensä niihin tehtäviin, joihin se riittää.
Näin nelikymppisenä työuraa on takana n.25v ja edessä saman verran. Onko joku edellytys että tahkotaan samaa työtä 50v?
Huomaa ettei ap ole opiskellut...
Ihan esim. Aloilla joissa tarvitaan teknistä osaamista tai Säädökset muuttuu. Onhan ne vuonna-85 valmistuneet nyt ihan hukassa kun järjestelmä vaihtuu. Kuormittavat muuuta työyhteisöä kohtuuttomasti. Jokaisen kannattaisi opiskella edes vähän työn ohessa. Koulutuspäivillä ei ehdi oppia kunnolla.
Olen kouluttautunut aikuisiällä toiseen ammattiin, sekö on mielestäsi järjetöntä? Aloituksessa jäi epäselväksi mistä oikein oli tarkoitus keskustella.
Tarkoitatko vaikka, että miksi nuorena sähköasentajaksi valmistunut opiskelee nelikymppisenä sähköinsinööriksi?
Opiskelin toisen ammatin koska EN HALUNNUT TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE!
Vierailija kirjoitti:
Koska koulutuspaikkoihin varastoidaan ihmisiä. Niille ei tarvii työpaikkoja. Varasto. Inventory. Warehouse. Lager.depocito
Oman kuplan käyttäminen esimerkkinä ei ole hyvää argumentointia, mutta mun tuttavapiirissä on monia, jotka ovat opiskelleet lisää työn ohessa, omalla ajalla.
Kun mä menin töihin 19v. niin mulla ei ollut tutkintoa. Opiskelin sen myöhemmin 44v.
Kyllä tarvetta vaan olisi monellakin jos oma ala ei työllistä ja töitä pitäisi saada.
Osatyökykyisyys.
Aiemman tutkinnon mahdollistamat työt eivät enää sovellu esim. allergian, fyysisen vamman, rappeuman tai muun vuoksi.
Aikaisemman tutkinnon mahdollistamat työtehtävät radikaalisti vähentyneet tai ns. kuoleva ala.
Lisäkoulutus nykyisiin tehtäviin tai etenemisestä varten.
Alanvaihtaja.
Halu laajentaa omaa osaamista uudelle alalla ja mahdollistaa esim. useampi tulonlähde ja päivätyön oheen yrittäjyys.
Halua kehittää itseään ja olla työnantajien silmissä parempi vaihtoehto kuin AP:n tapainen junttura.
Siinä sulle muutama nopeasti mieleen tullut vastaus.
Luuleeko ap, että uusien tutkintojen "numerot" lisätään johonkin vanhaan todistukseen, vai mitä ihmettä tuo aloitus oikein tarkoittaa?
Luulin ensin että hän tarkoittaa vain ihmisiä jotka korottavat yo-arvosanoja iltalukiossa (joka sekin voi olla tarpeellista jos haluaa hakea johonkin todistusvalinnalla), mutta ilmeisesti ei...
Yliopistojen ja korkeakoulujen opinnot ja tutkinnot suoritetaan yleensä täysi-ikäisenä. Lääkärit, maisterit, ekonomit, insinöörit jne.